Suomalaisten golfbongareiden kolmikko matkasi vuosi sitten 29 Alaskasta Virginiaan halki Yhdysvaltojen ja pelasi golfia 29 osavaltiossa. 21 osavaltiota jäi vielä jäljelle.
Golfbongarit: Esa Mäkinen, Visa Pekkarinen, Vesa Airio
Johdanto
Syksyyn 2017 ajoittunut 29 Amerikan osavaltion bongaus sujui kolmikoltamme sen verran sopuisasti, että päätös jatko-operaatiosta nousi vahvasti pintaan jo ennen ykkösosan päättymistä. Arvioimme, että jäljellä olevissa 21 osavaltiossa sääolot toimivat vielä lokakuun lopussa ja marraskuun alussa, joten treffit sovittiin New Orleansiin 20.10.
Alkusävelet Bourbon Streetiltä
Olimme edenneet New Orleans’iin eri reittejä pitkin, mutta lauantaiaamun aamupalalle ”ranskalaisiin kortteleihin” matkasimme jo yhdessä. Ensimmäinen päivä oli lennoista toipumisen lisäksi varattu vuokra-auton noutoon Hertziltä ja paikallisen kännykän uudelleen virittämiseen WalMartissa.
Saimme sujuvasti alle uudehkon, ison jenkkimaasturin – tilaa ei pitkällä reissulla ole koskaan liikaa. Myös puhelinasiat tulivat kuntoon pienen jumpan jälkeen ja lauantai-ilta Bourbon Streetin jazzklubeilla käynnisti mukavasti noin 6 500 kilometrin mittaisen matkarupeamamme.
Sunnuntaiaamuna klo 6:30 starttasimme Suburbanimme, ja auringonnousua ihaillen siirryimme läheiselle Louisianan osavaltiota edustavalle Oak Harborin Golf Clubille aamupalalle ja sen jälkeen ykköstiille. Kello 12:n hujakoilla oli ensimmäinen bongaus paketissa.
Koska päivä lähti niin rivakasti käyntiin, päätimme pelata vielä iltapäiväkierroksen Biloxissa, Mississipissä. Auringon jo painuttua mailleen etsiydyimme Harrahin kasinohotelliin, kun paikallinen Hard Rock Cafe oli bongattu. Kasinon hulinat jäivät väliin, sillä reipas aikaero, lämmin ulkoilma ja 36 reikää olivat tehneet tehtävänsä.
Matka jatkuu
Biloxista suuntasimme maanantaiaamuna kello 7.00 kohti Floridaa ja Pensacolaa. Viikkoa aiemmin oli hurrikaani käväissyt tosi lähellä, mutta Pensacola oli säästynyt suuremmilta tuhoilta. Scenic Hillsin golfklubi nousi rankingissamme toistaiseksi kärkeen. Mukava palvelu, edullinen green fee, hyvä kenttä ja kiva ravintola.
Floridassa emme ehtineet yöpyä, sillä tavoitteena oli ajella pelin jälkeen Alabaman puuvillapeltoja ihaillen kohti Georgian Augustaa niin kauan kuin valoisaa riittää. Pimeä iski päälle Auburnin kohdalla, joten paikallinen Econolodge motelli sai meistä helpot asiakkaat.
Tiistaiaamuna taas normimeininki päälle ja siirtyminen kello 7:n paikkeilla Indian Pinesin golfkentälle. Puolen päivän jälkeen oli Alabama bongattu ja katseet jo kohti Augustaa, jossa olimme päättäneet viivähtää kaksi yötä.
Augustan bongaus
Oli jo etukäteen täysin selvää, että Augusta National on niin kentän kuin klubitalon osalta pyhitetty vain jäsenien ja heidän vieraidensa käyttöön. Mutta oli ihan pakko kuitenkin käydä itse varmistamassa asia portilla, niin sai tuntea edes tuulahduksen tästä kuuluisasta golfklubista.
Voimme kuitenkin sanoa pelanneemme Augustassa, sillä bongasimme Augusta Municipal Golf Coursen. Green fee auton kera oli 20 taalaa, joten odotukset eivät olleet kentän suhteen korkealla, onneksi. 1928 valmistunut kenttä oli layoutiltaan hyvä, mutta kunto auttamattoman heikko. Klubitalon henkilöstön ja paikallisten pelaajien suhtautuminen meihin oli kuitenkin sen verran lämmin, että hyvä mieli jäi tästäkin kierroksesta.
Lounaalla katselimme toisiamme silmiin ja mietimme iltapäivän ohjelmaa. South Carolinan ja Georgian raja menee Augustan kaupungin vieressä, joten matkaa seuraavalle kentälle eli River Golfiin kertyisi alle 10 kilometriä. Aika nopeasti syntyi päätös, että bongataan pois myös South Carolina, niin pysyy rytmi päällä.
Iltaohjelmaan kuuluneen pyykkituokion jälkeen ei unentuloa tarvinnut auttaa kirjaa lukemalla.
Nashville ja Memphis – Tennesseen huippukohteet
Loppuviikko eteni reippaasti osavaltio per päivä tahtia. North Carolinassa ja Kentuckyssä emme ehtineet yöpyä lainkaan, mutta Tennesseessä viivähdimme pidempään. Tosin Kentuckyn Bowling Greenissä bongasimme upean National Corvette Museon, niin myös matkan museosarakkeeseen saatiin merkintä.
Illat Nashvillen ja Memphisin musiikkiklubeilla toivat mukavaa vaihtelua golfin ja ajamisen keskelle. Olisi ollut mahdollista nauttia musiikista laadukkaissa konserttisaleissa, mutta meille ja lompakoillemme sopi paremmin rosoiset livemusiikkia tarjoavat baarit, joita esimerkiksi Nashvillestä löytyy pieneltä alueelta noin 60.
Memphisissä Beale Streetillä oli sunnuntaina suht rauhallista, joten pääsimme jonottamatta illalliselle eturivin paikoille nauttimaan huippuartistien esiintymisestä BB King`s Blues Clubilla. Kun päivä oli sitä ennen kulunut Elvistä muistellen Gracelandissa, oli helppo todeta vapaapäivän osuneen oikeaan paikkaan.
Memphis jäi muistojen helminauhaan mukavana kohteena myös siitä syystä, että bongasin Beale Streetillä sadannen Hard Rock Cafeni. Aikaa se vei 22 vuotta ja 11 kuukautta. Kiitos monille matkakavereilleni kärsivällisyydestä!
Urakka puolivälissä
Toinen matkaviikko käynnistyi vauhdilla. Arkansas ja Missouri olivat jo takana, kun majoituimme tiistaina Pittsburgin pikkukaupunkiin Kansasissa. Saldo näyttää 11 pelattua osavaltiota, eli puoliväli on ohitettu ja kokonaissaldo on nyt 40. Voi todeta, että monenlaista ympäristöä on osunut kohdalle ja säät ovat suosineet.
Täältä matka etenee aluksi Oklahoman ja Teksasin kautta New Meksikoon ja Coloradoon. Suunnitelmissa on olla parin viikon päästä Los Angelesissa ja ainakin nyt se vaikuttaa realistiselta. Liikenne vähenee ja maisemat muuttunevat aika lailla, kun siirrymme pikku hiljaa Route 66:n reitille.
Mitä olemme kokeneet ja oppineet?
Syksyn 2017 retki toimi luonnollisesti hyvänä pohjana, kun suunnittelimme meneillään olevaa matkaa. Usein on kyse hyvinkin pienistä oivalluksista.
Osasimme nyt pakata vähemmän vaatteita, jo yksi pyykkipäivä viikossa pitää vaatemäärän tarpeen kurissa. Hyvä yksityiskohta on huippulaadukkaat The Other Danish Guy -alushousut. Kun tilasimme jokaiselle kasan hiukan erivärisiä kalsareita, on pyykin lajittelu helppoa.
Golf Coatista hankitut personoidut BioGolfTeet ja merkkarit ovat osoittautuneet kivoiksi käytössä ja monen pro shopin työntekijät ovat olleet niistä aidosti innoissaan.
Tyttäreni Reetta houkutteli minut lataamaan puhelimeeni Storytelin äänikirjoja, ja onneksi uskoin häntä. Mikä voisi sopia paremmin äänikumppaniksi kuin Arto Paasilinnan kirja Kauko Helovirran lukemana – pysyy hymy huulilla, vaikka pukkaa vähän pidempääkin suoran pätkää.
[galleria id=1]
Majoitusten osalta varasimme etukäteen vain New Orleansin motellin. Ainakin tähän aikaan vuodesta on helppo löytää eri applikaatioiden avulla riittävän hyvätasoisia sekä edullisia yöpaikkoja vaikka tuntia ennen kaupunkiin saapumista. Yli 60:tä euroa ei vielä ole tarvinnut kertaakaan yöstä maksaa.
Myös golfkentillä on varsinkin arkisin hyvin tilaa, joten pelaamaan pääsyä ei tarvitse jännittää. Green feet ovat vaihdelleet 15 ja 45 euron välillä. Yli 50 euron paikat jätämme tällä matkalla suosiolla pois, ellei matkalle osu sattumalta jokin ”must play” -helmi. Augusta Municipalia lukuun ottamatta kentät ovat olleet hyviä, osin jopa loistavia.
Paljon on vielä maileja edessä ennen kuin Honolulussa päästään kuittaamaan urakka valmiiksi. Mutta hyvällä sykkeellä mennään, ja sopu on porukassa säilynyt erinomaisesti, mistä kiitos upeille matkakumppaneille!
