Kaksi pelaajaa sijoitettiin kaikilla arviointilistoilla samoille sijoille.
Toimituksemme sai äskettäin seuraavan viestin Anna Golfin toimituksesta: ”Onko Matilda Castren Suomen paras golfari vai naisgolfari?”
Toimittaja tarkoitti kysymyksellään Suomen kaikkien aikojen parasta pelaajaa. Kerroimme vastauksessa oman näkemyksemme, mutta totesimme samalla, että viime kädessä kyse on tulkintakysymyksestä. Oikeaa vastausta kysymykseen ei ole, sillä ei ole olemassa yhtä ainoaa ja oikeaa paremmuuden mittariakaan.
Mielenkiintoinen viestinvaihto sai meidät kuitenkin pohtimaan asiaa tarkemmin. Ketkä todella ovat Suomen kautta aikojen parhaat golfarit, ja mihin järjestykseen heidät pitäisi laittaa?
Arviointia mutkistaa erityisesti se, että eri aikoina pelanneita on vaikea verrata keskenään. Jokainen pelaaja voi olla vain oman aikakautensa paras. Siksi esimerkiksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen suurpelaaja Harry Vardonin ja yhtä monta majoria 60 vuotta myöhemmin voittaneen Arnold Palmerin vertaaminen ei ole kovin mielekästä muuten kuin yksittäisten tilastojen valossa.
Ajankohtaan liittyvän haasteen tuo myös se, että muistoillamme on tapana haalistua. Mitä tuoreempaa pelaajan menestys on, sitä suuremmalta ja merkityksellisemmältä se helposti tuntuu. Siksi esimerkiksi Tiger Woodsin aikakauden golfarit eivät täysin osaa arvostaa Jack Nicklausin saavutuksia, eivätkä tänä vuonna golfin aloittavat Tiger Woodsin. Sama pätee lyhyemmälläkin aikavälillä. Vaikkapa uransa jo lopettaneen Mikko Ilosen saavutukset patinoituvat jo hiljalleen, eikä Minea Blomqvist-Kakon ja Matilda Castrenin keskinäinen vertailukaan ole ongelmatona.
Yhtä lailla miehet ja naiset on vaikea sijoittaa samalle listalle, vaikka he olisivat pelanneet huipulla samaan aikaan. Keskinäinen kilpailu sukupuolten väliltä kuitenkin puuttuu. Sitäkin on vaikea tarkasti määrittää, kuinka kovaa kilpailu on vaikkapa naisten Ladies European Tourilla verrattuna miesten European Touriin.
Entä kumpi määrittelee pelaajan suuruutta paremmin: pitkä ura huipulla tai huipun tuntumassa vai yksittäinen loistokausi ja nouseminen lähemmäs kärkeä kuin mihin tasaisempi suorittaja on koskaan pystynyt? Kumpi on arvokkaampaa, rutiini vai potentiaali?
Oma arvostelulajinsa on myös voittojen merkitys. Jos pelaajalla on takanaan pitkä ja ansiokas ura, mutta voittosarake näyttää nollaa, miten se pitäisi arvottaa suhteessa pelaajaan, joka on osoittanut pystyvänsä voittamaan, mutta jolla ei pitkän aikavälin meriittejä vielä ole.
Lähtökohdat listan laatimiseen ovat siis vähintäänkin kyseenalaiset, mutta päätimme Golfpisteen toimituksella kuitenkin yrittää. Yhtä ainoaa, oikeaa vastausta emme tarjoa, mutta yritämme perustella näkemyksemme mahdollisimman hyvin.
Asiasta ja syntyneestä top 10 -listasta keskustellaan myös tämän viikon Golfpiste Podcastissa, jonka voit kuunnella alta.
Sijoitimme naiset ja miehet samalle listalle, emmekä määritelleet arvioinnin painotuksia. Jokainen sai arvioida omien, parhaaksi katsomiensa kriteerien mukaisesti. Yksi saattoi painottaa huippuhetkiä tai pelaajan osoittamaa potentiaalia, toinen uran pituutta, kolmas voittojen määrää.
Lopputuloksena syntyi top 10 -lista, jonka järjestys on muodostettu pelaajien saamien sijoituspisteiden perusteella (1. sija = 1 piste, 7. sija = 7 pistettä jne.). Vähiten sijoituspisteitä saanut pelaaja on listan ykkönen.
Tässä tulee Golfpisteen lista, Suomen kaikkien aikojen parhaat golfarit – top 10. Korostamme vielä, että tämä on vain kahdeksanhenkisen raatimme koostettu näkemys, ei oikea vastaus otsikon kysymykseen. Raadin jäsenten itsenäisesti tehdyissä arvioissa oli pientä hajontaa, mutta keskenään ne olivat melko samansuuntaisia.
Keskustelu alkakoon!
(Pelaajan nimen alla on pelaajan sijoitusten jakauma Golfpisteen raadin listoilla. Esimerkiksi jakauma 0-1-2-5-0-0-0-0-0-0 tarkoittaisi, että pelaaja on ollut yhdellä listalla toinen, kahdella kolmas ja viidellä neljäs.)
10. Ursula Wikström
0-0-0-0-0-0-0-1-1-4
Ursula Wikström on pelannut pian 20-vuotisen ammattilaisuransa kokonaan Ladies European Tourilla. Uran pituuden, pääkiertueilla vietettyjen vuosien, valossa Wikström on Suomen golfhistoriassa yhdessä Mikko Ilosen kanssa omassa luokassaan. Menestystäkin on tullut. Yhteensä kahdeksan kakkossijaa, muttei yhtään voittoa LET:ltä. Lähimmäs ykkössijaa Wikström ylsi vuoden 2008 Finnair Mastersissa, jossa hän taipui Minea Blomqvist-Kakolle vasta uusinnassa. Wikström edusti Suomea Rion olympiaturnauksessa 2016 ja voitti kakkoskiertue LETASin kotikisan kaudella 2017. Itseoikeutetusti listalla, mutta varsinaisten huippuonnistumisten puuttuminen oikeuttaa vasta sijaan kymmenen.
9. Roope Kakko
0-0-0-0-0-0-1-2-2-3
Roope Kakko sai lentävän lähdön ammattilaisuralleen voitettuaan amatöörinä Challenge Tour -osakilpailun Espoossa vuonna 2004. Seuraava CT-voitto ammattilaisena irtosi vasta vuonna 2013 Omanista. Pitkän ammattilaisuran kohokohtana on vuoden 2015 Madeira Islands Open, jossa Kakosta tuli ET:n ja CT:n yhteiskilpailussa historian toinen suomalaisvoittaja European Tourilla. Varsinainen läpimurto Euroopan pääkiertueelle on kuitenkin taitavana pelaajana pidetyllä Kakolla yhä tekemättä, mutta aika kuluu. Poissuljettua ei silti sekään ole, että helmikuussa 40 vuotta täyttävän Kakon paras kausi on vielä pelaamatta.
8. Sanna Nuutinen
0-0-0-0-0-1-3-0-2-1
Sanna Nuutinen on noussut viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana yhdeksi naisten golfin johtotähdistä Euroopassa. Elokuusta 2019 lähtien Nuutinen on ollut LET:llä kahdesti toinen, viisi kertaa kolmas ja sijoittunut kahdesti peräkkäin kiertueen kausirankingin top 5:een. Nousujohteisen uran rakentanut Nuutinen pelasi erinomaisen olympiaturnauksen Tokiossa, ja ylsi 30 joukkoon myös Women’s Openissa. Olisi päässyt varapelaajana mukaan jopa Euroopan Solheim Cup -ryhmään, mutta halusi keskittyä LET:n loppukauteen, mikä osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Top 5 -sijoitus toi paikan LPGA Tourin finaalikarsintaan, josta Nuutinen lunasti paikkansa naisten ykköskiertueelle Matilda Castrenin seuraksi. Vain iso ammattilaisvoitto Nuutiselta vielä uupuu, mutta kahden viime kauden otteilla se on ainoastaan ajan kysymys.
7. Tapio Pulkkanen
0-0-0-0-0-3-1-4-0-0
On melkein arpapeliä, mihin järjestykseen taistelupari Tapio Pulkkasen ja Kalle Samoojan listalla sijoittaa. Tämänkertaisessa listauksessa Samooja on pykälän Pulkkasen edellä. Pulkkanen osoitti aikanaan Nordic Leaguessa voittajan kykynsä, ja kaudella 2017 hän ylsi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana suomalaisena Challenge Tourin rankingvoittoon. Ykkössija nosti Pulkkasen European Tourille, eikä kotkalaislähtöinen Pulkkanen ole sittemmin kiertueportailla pakitellut. Pelasi viime vuonna uransa parhaan kauden ja ylsi suomalaispelaajista ainoana ET:n finaaliturnaukseen. Avausvoittokin Euroopan pääkiertueella oli lähellä. Yksi miesten huippugolfin kaikkien aikojen pitkälyöntisimmistä pelaajista. Pulkkaseen kohdistuvat jälleen alkavalla kaudella kovat suomalaisodotukset.
6. Kalle Samooja
0-0-0-0-0-4-3-1-0-0
Kalle Samooja on tehnyt urallaan ”Pulkkaset”, eli hän ei ole kerran ET:lle noustuaan (2018) taakseen katsonut. Samooja on ollut kolmen edellisen kauden aikana toistuvasti osakilpailujen kärkitaisteluissa ja yltänyt parhaimmillaan uusintaan asti. Saldona on kaksi kakkossijaa, kaksi kolmossijaa ja seitsemän muuta sijoitusta kymmenen joukkoon. Avausvoitto uupuu vielä, mutta se roikkuu jo ilmassa. Kykenee pelaamaan huipputuloksia mutta moni kilpailu on kaatunut yhteen heikkoon kierrokseen. Samoojasta huokuu voittavan pelaajan ja huippuammattilaisen aura. Kun ketsuppipullo aukeaa, Samoojalla on edellytykset nousta kiertueen johtavien pelaajien joukkoon.
5. Sami Välimäki
0-0-0-0-8-0-0-0-0-0
Sami Välimäki on Suomen kautta aikojen viidenneksi paras golfari. Sen voi ainakin Golfpisteen äänestyksen perusteella sanoa. Kaikki kahdeksan itsenäisesti listansa laatinutta raatilaista nimittäin sijoittivat Välimäen sijalle viisi. Listasijoitus nojaa vain yhteen huippukauteen, mutta se on sitäkin loistokkaampi. Välimäki nousi vuoden 2019 karsinnoista European Tourille, jolla ikimuistoinen avausvoitto irtosi jo uran kuudennessa osakilpailussa. Kauteen mahtui myös kakkossija Walesissa sekä viides sija kiertueen finaaliturnauksessa. Kausirankingissa Välimäki oli yhdestoista, mikä on paras suomalaissijoitus kiertueen historiassa. Kauden päätteeksi Välimäki valittiin European Tourilla vuoden tulokkaaksi sekä Suomessa vuoden läpimurron tekijäksi ja vuoden toiseksi parhaaksi urheilijaksi. Hänen voittoputtinsa Omanin osakilpailussa äänestettiin vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi. Huippukautta seurasi viime vuonna mahalasku, josta Välimäki yrittää tällä kaudella nyt toipua. Välimäen huima potentiaali tuli vuoden 2020 aikana selväksi, mutta nouseminen korkeammalle kaikkien aikojen suomalaispelaajien listalla edellyttää vielä uusia urotekoja ja pidempää uraa Euroopan huipulla.
4. Minea Blomqvist-Kakko
0-0-1-7-0-0-0-0-0-0
On painotuskysymys, mihin järjestykseen pelaajat listamme sijoilla 2.-4. laittaa. Järjestys voi olla perustellusti mikä tahansa, mutta nyt aikansa valovoimainen golftähti, Minea Blomqvist-Kakko, on sijalla neljä. Siirtyi ammattilaiseksi jo 18-vuotiaana vuonna 2003 ja teki seuraavalla kaudella huiman nousun eurooppalaisen naisten golfin huipulle. Voitti vuonna 2004 ensimmäisenä suomalaisena golfin pääkiertueen osakilpailun, LET:n Ladies Central European Openin Unkarissa. Saman vuoden Women’s Openissa Blomqvist-Kakko nousi koko golfaavan maailman tietoisuuteen tehtyään silloisen major-turnausten kierrosennätyksen 62 (-10) sijoittuen kilpailussa lopulta kahdeksanneksi. Kauden päätteeksi suomalaisen urheilun suursuosikkeihin noussut ”Minni” valittiin LET:n vuoden tulokkaaksi. Kaksi vuotta myöhemmin Blomqvist-Kakko lunasti ensimmäisenä suomalaisena pelioikeuden Yhdysvaltojen LPGA Tourille. Uran parhaaksi kaudeksi jäi vuosi 2008, jolloin Blomqvist-Kakko oli kerran kolmas ja yhteensä kolmesti kymmenen joukossa. Samana vuonna hän otti uransa toisen LET-voiton Talin kotikilpailussa. On pelannut Mikko Ilosen ohella suomalaisista eniten major-turnauksia, yhteensä neljätoista. Ei yltänyt vuoden 2004 ikimuistoisen major-debyyttinsä jälkeen enää vastaavaan, mutta sijoittui kolmessa muussa majorissa 30 joukkoon.
3. Mikko Korhonen
0-3-4-1-0-0-0-0-0-0
Mikko Korhonen on nykyisen DP World Tour -kvartettimme konkari. Käynnistymässä on jo kymmenes perättäinen ja kaikkiaan yhdestoista kausi Euroopan pääkiertueella. Korhosen tavaramerkkinä on ollut kautta vuosien vuorenvarma pitkä peli ja sen mahdollistamat tasaisen varmat otteet. Lunasti paikkansa European Tourilla sitkeän yrittämisen jälkeen selvitettyään karsintaturnauksen ennätykselliset neljä kertaa. Viime vuosina Korhonen on vain parantanut otteitaan. Uran avausvoitto ET:llä irtosi vuoden 2018 Shot Clock Mastersissa Itävallassa, seuraava vuotta myöhemmin vielä kovatasoisemmassa Volvo China Openissa. Päättyneellä kaudella Korhonen pelasi taas erinomaisen kauden ja paransi kierroskeskiarvoennätystään lähes puolella lyönnillä alittaen ensimmäistä kertaa 70 lyönnin kivenkovan rajan (69,98). 41-vuotias Korhonen on ansainnut European Tourilla yli neljä miljoonaa euroa palkintorahaa ja perintö Suomi-golfille on komea, vaikka ura päättyisi nyt. Motivaatio Korhosella on kuitenkin edelleen korkealla, eikä merkkejä tason hiipumisesta ole nähtävillä.
2. Matilda Castren
0-5-3-0-0-0-0-0-0-0
Kun otetaan huomioon, että Matilda Castren oli vielä runsaat kaksi vuotta sitten naisten maailmanlistalla tuhannennen sijan heikommalla puolella edellään kymmenen suomalaispelaajaa, kakkossija kaikkien aikojen listalla on huima saavutus. Se kertoo kaiken siitä, kuinka loistokas Castrenin kausi 2021 lopulta oli. Se on yksi Suomi-golfin historian uljaimmista luvuista, vuosi, jonka haastaa vain Mikko Ilosen huippukausi 2014. Castren voitti viime vuonna lähes kaiken, mihin hänelle tarjoutui mahdollisuus. Mediheal Championshipissä aukesi voittotili LPGA Tourilla, ja vain viikkoja myöhemmin Castren voitti pakkoraossa myös LET:n kotikisan Aura Golfissa. Hänet valittiin ensimmäisenä suomalaisena Euroopan Solheim Cup -joukkueeseen. Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen ottelu oli kaudelle kuin unelmien huipennus. Castren otti Women’s Openin voittaneen Anna Nordqvistin peliparina johtavan roolin, voitti kolme neljästä pelaamastaan ottelusta ja ratkaisi päätöspäivän kaksinpeleissä lopulta kylmäpäisesti koko ottelun Euroopalle. Tokion olympialaisissa Castren teki Suomen uuden olympiaennätyksen sijoituttuaan 18:nneksi. Hän pelasi kauden aikana neljä major-turnausta, joissa sijoittui kolmesti 30 joukkoon. LPGA:n rankingissa Castren sijoittui 27:nneksi ja naisten maailmanlistalla hän nousi parhaimmillaan sijalle 43. Korkeammalla suomalaisista on golfin maailmanlistoilla käynyt vain Mikko Ilonen, sijalla 37. Kauden 2022 käynnistyessä Matilda Castren on Suomi-golfin suurin tähti, jonka ura maailman huipulla on vasta alkanut. Yksi pelaaja Suomen kaikkien aikojen listalla on kuitenkin hänen edellään – ainakin toistaiseksi.
1. Mikko Ilonen
8-0-0-0-0-0-0-0-0-0
Suomi-golfin suurin. Herra ja hidalgo. Mikko Ilosen ykkössija nojaa kahdeksaan listaan, joilla kaikilla Ilonen oli ykkössijoitettu. Ilonen teki vuoden 2000 The Amateur Championshipissä, Euroopan arvostetuimmassa ja aikanaan majoriksi lasketussa amatööriturnauksessa, sensaation voittamalla kilpailun. Se avasi hänelle oikoreitin ensimmäisiin major-turnauksiin ja siivitti pian myös European Tourille. Pääkiertuevoittoja kertyi ennätyksellisesti viisi, joista suurimmat osuivat kaudelle 2014. Silloin Ilonen voitti Irish Openin sekä kiertueen viimeiseksi jääneen reikäpelin mestaruusturnauksen, Volvo World Match Play Championshipin, jonka maaottelufinaalissa kaatui vastustamattomasti Ruotsin Henrik Stenson. Samalla kaudella Ilonen sijoittui PGA Championshipissä seitsemänneksi, mikä on edelleen kautta aikojen paras suomalaissijoitus golfin major-turnauksissa. Major-startteja uransa alkuvuonna 2019 lopettaneelle Iloselle kertyi yhteensä neljätoista. Maailmanlistalla Ilonen nousi parhaimmillaan sijalle 37, mikä on historian korkein suomalaispelaajan noteeraus. Myös uralla ansaitut palkintorahat, lähes 7,7 miljoonaa euroa, ovat edelleen omassa luokassaan.
Mikko Ilonen on listan itseoikeutettu ykkössijoitettu, mutta Suomi-golfin kannalta on toki toivottavaa, ettei hän ikiajoiksi sellaiseksi jää. Mielenkiintoinen kysymys on se, milloin esimerkiksi Matilda Castren ohittaa Ilosen, jos viime kauden kaltainen huippuvire jatkuu? Osa Golfpisteen raatilaisista oli sitä mieltä, että tarvitaan vain toinen viime vuoden kaltainen kausi, niin Castrenin voi nostaa jo listan ykköseksi. Osa taas edellyttänee pitkäkestoisempia näyttöjä huipulla pelaamisesta. Kovin tarkkarajainen ei ohituskohta missään tapauksessa ole.
Onnistuuko Kim Koivu vielä nousemaan kaikkien aikojen top 10 -listalle? Kuva: Getty Images
Kärkikymmenikön katveessa
Golfpisteen raadin listoilla kärkikymmeniköt muodostuivat vain paria poikkeusta lukuun ottamatta samoista pelaajista, mutta joku toinen voisi nostaa top 10:een myös muita pelaajia, joita ei listallamme noteerattu. Hyviä ehdokkaita on useita.
European Tourille ensimmäisinä suomalaisina nousivat 90-luvulla Mikael Piltz ja Anssi Kankkonen, jotka pelasivat pääkiertueella yhteensä viisi kautta. Heidän perässään kiertueelle nousi Kalle Väinölä. Kolmikko otti myös yhteensä seitsemän CT-voittoa. Challenge Tourilla ovat kunnostautuneet myös kaksi CT-voittoa ottaneet Toni Karjalainen ja Antti Ahokas sekä kaudella 2018 peräti kolmesti voittanut Kim Koivu. Heistä kaikki ovat kokeilleet siipiään myös European Tourilla, mutta pelioikeuttaan kukaan kolmikosta ei onnistunut uusimaan. Riikka Hakkarainen oli puolestaan Suomen naisten ammattilaisgolfin pioneeri, joka otti urallaan myös yhden LET-voiton kaudella 2006.
Lue seuraavaksi: Suomen menestynein golfari Mikko Ilonen vetäytyy ammattilaiskentiltä
Mihin Riikka Hakkarainen jälleen unohtui. Voittaja on voittaja
Challenge Tour on ollut aina laadukkaampi sarja kuin LET. Tästä syystä oma listani olisi kovin erilainen.