Kenttämestareiden konferenssissa ollut Janne Lehto kertoo, ettei dollar spotista ole meillä toistaiseksi havaintoja. Göteborgissa kuultin myös raportti Pariisin Ryder Cup -kentän remontista.
Hirsala Golfissa työskentelevä Janne Lehto osallistui maaliskuun puolivälissä Ruotsin golfkentänhoitajien yhdistyksen Göteborgissa järjestämään kenttämestareiden konferenssiin. Tapahtuman yhdeksi suurimmista puheenaiheista kohosi dollar spot -niminen laikkutauti, jonka leviämiseltä Suomen golfkentille on ainakin toistaiseksi vältytty.
”Dollar spot ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma kuuman kesän kasvitauti, josta on tullut Yhdysvaltain golfkenttien viheriöillä aikamoinen ongelma. Tautia ei ole meillä onneksi esiintynyt, mutta kyllä siihenkin täytyy lähivuosien aikana varautua”, Lehto sanoo.
Konferenssissa kävi ilmi, että dollar spot on kiusannut muutamia kenttiä myös Etelä-Ruotsissa. Lehto arveli, että 150 tapahtumaan osallistuneesta viitisentoista kenttämestaria nosti kätensä ylös, kun aiheesta luennoinut tohtori John Kaminsky kysyi, kuinka moni on kohdannut omalla kentällään kyseisen kasvitaudin.
Kyllä siihen Ruotsissa suhtaudutaan vakavasti; ei aiheesta muuten kolmen tunnin luentoa olisi pidetty.
”Taudissa on hankalinta, että se vaikuttaa kaikkiin heinälajeihin. Jos dollar spot pääsee oikein pahaksi, viheriöistä tulee laikkuisia ja kuoppaisia. Meillä on onneksi aikaa opiskella tätä aihetta rauhassa, mikäli tauti tänne jossain vaiheessa rantautuu.”
Myös Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistyksen (FGA) puheenjohtajana toimivan Lehdon mukaan tärkeintä on taudin mekanismin ymmärtäminen, kentän kuivatuksen parantaminen ja oikeanlainen lannoitus. Myös jyrääminen on hyvää vastalääkettä dollar spotille.
”Kyllä siihen Ruotsissa suhtaudutaan vakavasti; ei aiheesta muuten kolmen tunnin luentoa olisi pidetty”, hän painottaa.
Konferenssissa nousi esille myös ympäristö- ja työturvallisuusasioita sekä elokuussa Göteborgissa pelattavan Euroopan kiertueen turnauksen valmistelut. Yksi odotetuista luennoista koski Skotlannissa sijaitsevan Castle Stuart -kentän rakentamista, ja tähän liittyviä ympäristökysymyksiä.
Viheriöiden jyräämisen tiedetään olevan toimiva vastakeino dollar spotiksi kutsuttua laikkutautia vastaan. Kuva: Getty Images
”Castle Stuartin kenttämestari Chris Haspell esitti faktaa, miten – toisin kuin monesti luullaan – golfkentän rakentaminen parantaa kyseisen alueen ympäristön ja luonnon tilaa.”
”Pohjois-Skotlannissa on paljon luonnonsuojelualueita, ja siellä ympäristöaktivistit ovat olleet voimakkaasti uusien kenttien rakentamista vastaan. Pidän tätä hieman erikoisena, sillä luulisi ympäristotahoilla olevan vanhan golfkulttuurin maassa kaikki mahdollinen tieto käytettävissään. Kaikki faktat osoittavat Haspellin mukaan, että kenttä muokkaa ympärillä olevasta luonnosta monimuotoisemman.”
Oman huomionsa Göteborgissa sai golfkenttien On Course -seurantajärjestelmä, josta ollaan muovaamassa Ruotsin virallista golfkenttien ympäristöjärjestelmää. Sen avulla kentät voivat muun muassa valvoa lannoitteiden käyttöä sekä veden ja sähkön kulutusta. Tällaisella datalla on keskeinen merkitys, kun GEO-sertifioidut kentät pyrkivät kolmen vuoden välein uusimaan sertifikaattinsa.
”Mainittu skotlantilaisperusteinen järjestelmä on käytössä Suomessa suunnilleen 50 kentällä. Lienemme ympäristöasioissa hieman länsinaapuria edellä, sillä Ruotsissa On Course löytyy vain 56 kentältä, vaikka heillä on vajaat 300 kenttää enemmän.”
Salaojaputkea käytettiin useita kilometrejä ja hiekkaa satoja tonneja.
Omat terveisensä konferenssiväelle toi Alejandro Reyes, joka on syyskuussa Ryder Cupia isännöivän Le Golf National -kentän espanjalainen kenttämestari. Kun kenttä valittiin maailman kuuluisimman haasteottelun näyttämöksi, kentän parannusprojektissa nostettiin kolme asiaa ylitse muiden.
”Ensimmäisenä oli kastelujärjestelmän uusiminen. Kentällä oli aiemmin 150 sadetinta, mutta niiden määrä kymmenkertaistettiin.”
Maallikkona voisi kuvitella, että runsas sadettimien määrän lisääminen nostaisi tuntuvasti veden kulutusta, mutta asia on päinvastainen. Lehdon mukaan laadukas järjestelmä ohjaa veden oikeaan paikkaan, jolloin vältytään turhalta kastelulta ja samalla säästetään vettä.
Syksyn Ryder Cup -joukkueen kapteenit Thomas Bjørn (vas.) ja Jim Furyk tutustuivat viime lokakuussa haasteottelua isännöivän Le Golf Nationalin kenttään. Kuva: Getty Images
”Myös jokaisen väylän alla kulkevaa kuivatusjärjestelmää parannettiin siten, että tavoitteena oli mahdollisimman nopea veden poistuminen sateiden jälkeen. Salaojaputkea käytettiin useita kilometrejä ja hiekkaa satoja tonneja.”
Projektin kolmas vaihe koski hiekkaesteiden uusimista. Tässä käytettiin apuna Capillary Concrete -pohjustetta, jota on Lehdon mukaan myös osassa Hirsalan bunkkereista.
”Bunkkeriremontissa merkittävimpänä tekijänä oli ylläpitää hiekkaesteiden pelattavuus kovemmastakin sateesta huolimatta. Parannusten valmistuttua tähtäimenä oli, että kentällä vallitsisi yli Ryder Cupin päivittäin täydelliset turnausolosuhteet.”
”Reyes myös kertoi, että pariisilaiskentälle rakennetaan Ryder Cupin historian suurin ykköstiin katsomo. Kyseisen grand standin lehtereille mahtuu peräti 6500 katsojaa.”
Lehto on yksi 180 kenttämestarista ympäri maailman, jotka ovat värväytyneet Le Golf National -kentän henkilökunnan avuksi syksyn haasteotteluun. Hän on sitoutunut olemaan käytettävänä kilpailussa 1–2 viikon ajan. Vastaavanlaiset ”keikat” eivät ole hänelle ennestään vieraita.
”Olen ollut suunnilleen kymmenessä Euroopan kiertueen kilpailussa kentänhoidon apuna. Ja on siellä joukossa yksi naisten British Openkin. Nämä ovat olleet todella antoisia reissuja, niistä pystyy ammentamaan paljon omaan työhönsä. Jos pysyttelee vain omalla kentällään, tulee helposti sokeaksi joillekin asioille.”
