27.2.–5.3. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][14]
KilpailuaSuomalaista

Suomen kilpagolf

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Suomen kilpagolf

Esillä 25 viestiä, 101 - 125 (kaikkiaan 224)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • James Pivot kirjoitti: (29.3.2012 14:37:24)
    maailman parhaat missaa keskimäärin joka kolmannen greenin, joten ihan kauheesti eip elkän lyömisen varaan kannata alkaa rakentaan.

    Jaahas. Minkään muun kuin lyömisen varaan on turha lähteä rakentamaan yhtään mitään, jos huipulle mielii. Hyvällä lähipelillä ei tee hittojakaan, jos lyönti ei ole kunnossa.

    Pelkän GIRin tuijottaminen taas on periaatteessa ihan turhaa hommaa. Jos vähän kärjistetään, niin hyvällä lyöjällä joka kolmas lähestyminen on forella ja huonommalla joka toinen raffissa tai bunkassa.

    GIR nyt ei välttämättä kerro yhtään mitään, samalla greenillä voit olla ilman GIRiä 3-4 metrin päässä lipusta tai GIRillä 30 metrin päässä lipusta. Vasta tarkemmat tilastot antaa vähän osviittaa tekemisestä.

    hyviä pallonlyöjiä vaan on aika paljon, eikä rahaa silti tipu. Suomessakin näitä ollut jo jokunen. Ilonen ja Piltz ovat molemmat todenneet, että suomipoika häviää rahat 40 metrin sisällä lipusta.

    James Pivot kirjoitti: (29.3.2012 15:27:51)
    hyviä pallonlyöjiä vaan on aika paljon, eikä rahaa silti tipu. Suomessakin näitä ollut jo jokunen. Ilonen ja Piltz ovat molemmat todenneet, että suomipoika häviää rahat 40 metrin sisällä lipusta.
    [/QUOTE

    Hyvä ei vaan riitä, pitää olla parempi.

    Ja tuohon Piltzin ja Ilosen toteamukseen on helppo yhtyä. Jos olet itse 40 metrissä ja kaveri 1,5 metrissä, niin varmaan tulee usein sellainen fiilis, että nyt menee rahat.

    Woods ja Mickelsonhan on tunnettuja juuri väyläosumistaan:) Toisaalta puttitilasto taitaa korreloida aika hyvin rahan kanssa. Ja yksi putti tulee tietysti usein kaavalla lähilyönti-putti.

    Mutta en ole tilastonikkari. Onhan täällä saanut sellaisenkin kuvan, että esim. Kasken Janne olisi lyöntikone. Siitä en mitään tiedä, mutta ainakaan vielä ei ole listoilla näkynyt-valitettavasti.

    Valmentajalta voinee kysyä, mikä osa-alue tökkii kun rahaa ei tule.

    Tilastoinnissa pitäisi katsoa koko kuvaa, mutta jotain suuntaa antavaa.

    PGAtour AVG

    Scoraus -2 alle parin/kierros
    Avaukset 260m/60%
    GIR 66% keskinmäärin alle 12 metriin lipusta

    Sandsave 60%

    Putteja 29: 7 yhdellä putilla ja 1 kolmen putin greeni /50 reikää

    Näissä kategorioissa on parhaiten pärjännyt Tiger, Rory ja Lee. Nelosena Bo van Pelt, joka sijoittunut neljästi tällä kaudella top10:en.

    Alla Ilonen
    -0,5 alle parin
    Avaukset 265m/45%
    Gir 61% / X

    Sandsave 60%

    Putteja 29

    84,83,85,79oho,93,82,82,81,76 ohhoh,taitaa olla eukkojen tai puppelien tii,86,

    mistähän me löydettäis ’valmentaja’tälle rofessesorille et sekin vois neuvoa muita kun skulaa jopa reilusti huonommin kuin mä.

    kytäjallä nähdään,bissetarjous voimassa juo vaikka ämpärillinen,edes yks rundi jos alkaa seiskalla,

    hyviä pelejä,ystävällisin terveisin herra virtanen,

    4000km ajettu himaan ja keväällä tulen tsiigaan valmennusta hyg.

    stats

    tällä sivulla yksi tilasto jota, johtaa maailman paras golfari Rory.

    Juu ei ole maailman ykkönen, mutta on paras!

    olihan siellä vielä se scoring average ja tietty rahat päälle.

    Moderointi poisti kettuilun mutta laski keskustelun ’katoheihousuttutiseenuoriapeliinmeillerahaa’-tasolle.

    yksi vaihtoehto voisi olla, että jokainen keksisi oman siikretin mikä toimii. Niin kauan kun mennään muiden ohjeilla ei touhusta taida tulla valmista. Oli se peliosa-alue sitten mikä tahansa. Tässä voi auttaa oikeastaan vain sellainen valmentaja joka tuntee valmennettavan niin hyvin, että tietää miten auttaa löytämään sen kuuluisan puuttuvan linkin.. Pelaajien on kuitenkin itse se lopuksi keksittävä ja luultavasti se on ihan sama kuin muilla, mutta se miltä se tuntuu, näyttää ja kuulostaa on sitten ihan eri asia;)

    niin ja yleensä tämä etsiminen on kuin piilosta leikkisi. Etsitään läheltä ja helvitin kaukaakin välillä. Lopuksi yleensä löytyy ellei ole niin tyhmä, että etsii samoista paikoista uudestaan ja uudestaan. Jos on liian hankalaa niin voi aina huutaa äänimerkkejä..

    ts

    Arsu kirjoitti: (29.3.2012 22:05:28)
    yksi vaihtoehto voisi olla, että jokainen keksisi oman siikretin mikä toimii. )

    Jokaisen on pakko keksiä oma siikrettinsä jos meinaa tässä pelissä pärjätä. Omat ajatuksensa ja tuntemuksensa, koska niitä ei voi kukaan ulkopuolinen antaa. Sokkelin pitää olla silti valettu kunnolla, että talosta tulee kestävä.

    ts kirjoitti: (30.3.2012 9:42:19)

    Arsu kirjoitti: (29.3.2012 22:05:28)
    yksi vaihtoehto voisi olla, että jokainen keksisi oman siikretin mikä toimii. )

    Jokaisen on pakko keksiä oma siikrettinsä jos meinaa tässä pelissä pärjätä. Omat ajatuksensa ja tuntemuksensa, koska niitä ei voi kukaan ulkopuolinen antaa. Sokkelin pitää olla silti valettu kunnolla, että talosta tulee kestävä.

    Olen useammin keskustellut eri arkkitehtien kanssa talon suunnittelusta. Yhteinen vallitseva näkemys on, että jokainen rakennus on uniikki, oli kyse vaikka kuinka bulkkituotteesta. Ympäristö, ilmasto ja mikroilmasto (eli lähiympäristön ominaisuudet) vaikuttavat talon käyttäytymiseen mm. energiankulutukseen, korjaustarpeeseen… Jokaisella talolla on siis oma siikretti.

    ts:n vertaus on erinomaisen osuva. Sokkelilla/perustuksilla on oltava määrätty lujuus, sitkeys, kantavuus, etc. ominaisuuksia, jotta sen päälle voidaan pystyttää. Toki sokkeleita on eriliaisia, mutta tietyt fundamentit pitää täyttyä.

    Golfissa on toki mahdollista ’luonnonlahjakkuus’ ja taipumus tehdä asiat oikein enemmän tai vähemmän tiedostamatta. Harjoittelullisesti lahjakas eli 2×1,5x6x50x10-tyyppi pääsee nopeammin kohti todellista suorituspotentiaaliaan, mikäli tietyt fundamentit saadaan kolahtamaan jo alussa kohdalleen. Mitä enemmän meillä on lasten ja nuorten kanssa sellaisia ohjaajia, jotka pystyvät fundamentit laittamaan alusta lähtien paikoilleen aloittelijoiden motivaatiota tukien.

    Mitä osaavampi ohjaaja, sitä vähemmän syntyy drop outtia. Tästä huolehtiminen pitäisi seuratoiminnan ydintehtävä ja liiton toimenpiteiden tuka onnistunutta seuravalmennusta ja -ohjausta. Vain näin rakennetaan alussa jo ylistetty sokkeli koko touhulle. Onko liiton painotukset tämän suuntaiset?

    Poodri Hoo kirjoitti: (30.3.2012 10:16:20)

    ts:n vertaus on erinomaisen osuva. Sokkelilla/perustuksilla on oltava määrätty lujuus, sitkeys, kantavuus, etc. ominaisuuksia, jotta sen päälle voidaan pystyttää. Toki sokkeleita on eriliaisia, mutta tietyt fundamentit pitää täyttyä.

    Mutta tulisiko sokkelin suunnittelijana käyttää rakennusmiestä vai diplomi-insinööriä? Rakennusmies on hyvä käsistään ja pystyy näyttämään miten sokkeli rakennetaan. Hän ei kuitenkaan osaa suunnitella sopivaa sokkelia jokaiselle talolle eri olosuhteisiin. Diplomi-insinööri taas pystyy teoreettisen ymmärryksensä pohjalta suunnittelemaan sokkelin hyvin vaihteleviin tapauksiin sopivaksi. Hänellä taas peukalo on keskellä kämmentä eikä valumuotin tekemisestä oikein tule mitään. Mitenköhän asiassa on yleensä toimittu?

    Ruupe kirjoitti: ”Se osa nuorista, jolla olisi parhaimmat edellytykset menestyä golfissa, pelaavat lätkää tai fudista.”

    Tätä täytyy kommentoida. Kun puhutaan junioreista ja nuorista ei ”jääkiekko- tai jalkapallolahjakkuudella” ole kovinkaan paljon tekemistä golflahjakkuuden kanssa. Golf on pelinä monimutkaisempi, harjoittelu ja etenkin terävimmälle huipulle pääseminen, vaikka vain suomessa, vaativat niin erilaisia ominaisuuksia kuin edellä mainitut joukkuelajit. Moni jääkiekkoilija tai tennispelaaja huolimatta kovasta panostuksestaan kesäisin golfiin on ajankäyttöönsä nähden todellakin heikolla tasolla. Esimerkkinä vaikka meidän NHL-huippumme. Tai se nyt on jokaisen oma asia onko hauskanpito kavereiden kanssa tärkeäpi kuin pelata edes jonkunlaista golfia. Periaatteessa golfissa lahjakkain voi olla kuka tahansa poika tai tyttö joka on fyysisesti ja psyykkisesti terve ja jonka pituus aikuisena tulee olemaan 1.5…2.0m.

    Kysymys on myös juniorien määrästä. Pienestä joukosta on vaikea löytää ja harjoittaa huippuja. Mistä Etelä-Korea ammentaa huippuja toisensa jälkeen naisten golfiin. Vielä viitaten tämän kirjoituksen alkuun nämä 1.5m tytöt eivät pärjäisi ollenkaan jääkiekossa tai keihääheitossa eli lajeissa joihin meiltä on löytynyt hyviä naistyyppejä aina. Eikä kannattaisikaan, koska tienaavat satoja kertoja enemmän kuin Suomen parhaimmat naisjääkiekkoilijat. Koreassa on valmennustiedon lisäksi ennenkaikkea suuri määrä junioreja joilla on myös motivaatiota harjoitella. Tosin ehkä Korean junnuvalmennuksen ohjelmaa ei kannattaisi täysin kopioda meillä Suomessa. Loppuisivat tyttöjuniorit kokonaan.

    Yhteenvetona suuri ongelma on juniorien onnettoman pieni määrä ja jossain määrin huipulle tähtäävien motivaation määrä, joka ei riitä esim. vaadittuihin harjoitusmääriin tässä lajissa.

    Vielä talovertaukseen: Golffarin tulee olla monipuolinen kaikilla osa-alueilla. On järkipeli eli pitäisi olla teoriatietoa ja osata suunnitella. On fyysinen peli eli pitäisi olla lihaksia rakentaa. Välineet on pienin murhe eli rakennusmateriaalit saa melko pienellä resurssilla suhteessa esim. F1:siin. Vaatii ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä eli ei talot synny laiskottelematta. Tarvitaan verkostoja/suhteita eli taustaryhmätkin on oltava kunnossa. Ja vielä vähän tuuria jotta löytyy se paras tontti rakentamiseen. Ei rakennusmiehestä tai diplomi-insinööristä tulisi kummastakaan kummoista kilpagolffaria.

    data kirjoitti: (30.3.2012 11:30:06)
    Mutta tulisiko sokkelin suunnittelijana käyttää rakennusmiestä vai diplomi-insinööriä? Rakennusmies on hyvä käsistään ja pystyy näyttämään miten sokkeli rakennetaan. Hän ei kuitenkaan osaa suunnitella sopivaa sokkelia jokaiselle talolle eri olosuhteisiin. Diplomi-insinööri taas pystyy teoreettisen ymmärryksensä pohjalta suunnittelemaan sokkelin hyvin vaihteleviin tapauksiin sopivaksi. Hänellä taas peukalo on keskellä kämmentä eikä valumuotin tekemisestä oikein tule mitään. Mitenköhän asiassa on yleensä toimittu?

    Rakennushankeessa suunnittelijan ’muodollisen pätevyyden’ merkitykseen vaikuttaa keskeisesti hankkeen laajuus. Rakennusaihiot ovat mittaluokiltaan erilaisia.

    Golfaajan alku on puolestaan aina sama eli yksi ihminen. Voihan sitä ruveta lapselle vääntämään geometriaa ja vaikka integraalilaskentaa, mutta onko siitä hyötyä? Minä en ainakaan lähtökohtaisesti panisi diplomi-insinööriä hänen koulutuksensa perusteella työstämään lapsesta golfammattilaista. En välttämättä PGAprotakaan, vaan riittävät taidot ja hyvä tunne- ja tilanneäly ohjaajalla on hyvä ratkaisu.

    periferia kirjoitti: (30.3.2012 12:06:14)
    Ruupe kirjoitti: ”Se osa nuorista, jolla olisi parhaimmat edellytykset menestyä golfissa, pelaavat lätkää tai fudista.”

    Tätä täytyy kommentoida. Kun puhutaan junioreista ja nuorista ei ”jääkiekko- tai jalkapallolahjakkuudella” ole kovinkaan paljon tekemistä golflahjakkuuden kanssa. Golf on pelinä monimutkaisempi, harjoittelu ja etenkin terävimmälle huipulle pääseminen, vaikka vain suomessa, vaativat niin erilaisia ominaisuuksia kuin edellä mainitut joukkuelajit. Moni jääkiekkoilija tai tennispelaaja huolimatta kovasta panostuksestaan kesäisin golfiin on ajankäyttöönsä nähden todellakin heikolla tasolla.

    Tunnen joitakin esim futareita, joista joku olisi ehkäpä maailman huipulla, mikäli olisi ryhtynyt golfinpelaajaksi, eräänkin tasoitus oli ensimmäisen junnupelivuoden jälkeen 5. Täytyy olla täysin mustatuntuu tason kommentti, mikäli väittää, että urheilullisesti lahjakas ja pakostakin hyvän pallosilmän ja koordinaation omaava urheilijanuorukainen olisi jotenkin sopimaton golfinpeluuseen ja että ’jalkapallo- tai jääkiekkolahjakkuus’ sulkee pois golflahjakkuuden. Mulla on pikemminkin sellainen kokemus, että urheilullisesti lahjakas (esim. palloilija) on lahjakas muissakin lajeissa. Meillä on tästä kaikilla hyviä esimerkkejä esim. koulun liikuntatunneilta, jos joku ne vielä muistaa. Hyvä oli siellä hyvä niin palloilussa, voimistelussa, hiihdossa kuin missä tahansa lajissa.

    Golfin pariin ovat ajautuneet pikemminkin ne, jotka eivät muissa lajeissa ole pärjänneet. Olen nähnyt monia pullukoita ja liikunnallisesti keskinkertaisia, joista on tullut scratch-tason golfareita ahkeran harjoittelun ja hyvän opastuksen tuloksena, onpa joku tuollaisista voittanut klubin mestaruuksiakin. Valitettavasti asia on vaan niin, että ne lahjakkaimmat aloittavat mieluummin jalkapallon tai jääkiekon kuin golfin.

    periferia kirjoitti: (30.3.2012 12:06:14)
    Ruupe kirjoitti: ”Se osa nuorista, jolla olisi parhaimmat edellytykset menestyä golfissa, pelaavat lätkää tai fudista.”

    Tätä täytyy kommentoida. Kun puhutaan junioreista ja nuorista ei ”jääkiekko- tai jalkapallolahjakkuudella” ole kovinkaan paljon tekemistä golflahjakkuuden kanssa. Golf on pelinä monimutkaisempi, harjoittelu ja etenkin terävimmälle huipulle pääseminen, vaikka vain suomessa, vaativat niin erilaisia ominaisuuksia kuin edellä mainitut joukkuelajit. Moni jääkiekkoilija tai tennispelaaja huolimatta kovasta panostuksestaan kesäisin golfiin on ajankäyttöönsä nähden todellakin heikolla tasolla. Esimerkkinä vaikka meidän NHL-huippumme. Tai se nyt on jokaisen oma asia onko hauskanpito kavereiden kanssa tärkeäpi kuin pelata edes jonkunlaista golfia. Periaatteessa golfissa lahjakkain voi olla kuka tahansa poika tai tyttö joka on fyysisesti ja psyykkisesti terve ja jonka pituus aikuisena tulee olemaan 1.5…2.0m.

    Kysymys on myös juniorien määrästä. Pienestä joukosta on vaikea löytää ja harjoittaa huippuja. Mistä Etelä-Korea ammentaa huippuja toisensa jälkeen naisten golfiin. Vielä viitaten tämän kirjoituksen alkuun nämä 1.5m tytöt eivät pärjäisi ollenkaan jääkiekossa tai keihääheitossa eli lajeissa joihin meiltä on löytynyt hyviä naistyyppejä aina. Eikä kannattaisikaan, koska tienaavat satoja kertoja enemmän kuin Suomen parhaimmat naisjääkiekkoilijat. Koreassa on valmennustiedon lisäksi ennenkaikkea suuri määrä junioreja joilla on myös motivaatiota harjoitella. Tosin ehkä Korean junnuvalmennuksen ohjelmaa ei kannattaisi täysin kopioda meillä Suomessa. Loppuisivat tyttöjuniorit kokonaan.

    Yhteenvetona suuri ongelma on juniorien onnettoman pieni määrä ja jossain määrin huipulle tähtäävien motivaation määrä, joka ei riitä esim. vaadittuihin harjoitusmääriin tässä lajissa.

    Vielä talovertaukseen: Golffarin tulee olla monipuolinen kaikilla osa-alueilla. On järkipeli eli pitäisi olla teoriatietoa ja osata suunnitella. On fyysinen peli eli pitäisi olla lihaksia rakentaa. Välineet on pienin murhe eli rakennusmateriaalit saa melko pienellä resurssilla suhteessa esim. F1:siin. Vaatii ahkeruutta ja pitkäjänteisyyttä eli ei talot synny laiskottelematta. Tarvitaan verkostoja/suhteita eli taustaryhmätkin on oltava kunnossa. Ja vielä vähän tuuria jotta löytyy se paras tontti rakentamiseen. Ei rakennusmiehestä tai diplomi-insinööristä tulisi kummastakaan kummoista kilpagolffaria.

    Ehkä ymmärsit väärin tai minä kirjoitin epäselvästi. Mutta ehkä lainauksesi oli myös liian lyhyt. Kirjoitin: ’Se osa nuorista, jolla olisi parhaimmat edellytykset menestyä golfissa, pelaavat lätkää tai fudista. Tarkoitan niitä nuoria, joilla on jo synnynnäiset lahjat yleensäkin liikuntaa, niin fyysiset kuin psyykkisetkin.’ En tarkoittanut, että näitä lätkän ja fudiksen pelaajia pitäisi houkutella golfkentälle ja että heissä olisi jotakin erityistä potentiaalia. Tarkoitin, että ne nuoret, jotka ovat tavoitteellsia ja kyvykkäitä, hakeutuvat ennemmin muihin lajeihin kuin golfiin. Nuorison keskuudessa golf on marginaalilaji.

    Suomea verrataan yleensä aina Ruotsiin ja kuinka paljon paremmin Ruotsissa huolehditaan esim golfissa lahjakkuuksista. Mielestäni Tanska tarjoaisi vähintään yhtä hyvän vertailupohjan onhan maiden väkilukukin lähes sama. Pitäisi tutkia mitä Tanskassa tehdään paremmin kun maa suoltaa Tour-pelaajia niin miehissä kuin naisissakin jatkuvasti.

    Ettei vain tarvitsisi myöntää, että meidän perinteinen / vanhanaikainen golfkulttuurimme ei houkuttelen lahjakkuuksia pelin pariin tai onko meidän valmennusjärjestelmässämme jotakin pahasti vialla. Omassa seurassani on junioreita yli 10 % jäsenmäärästä, mutta vain jokunen kilpailee millään tasolla, eikä esim. juniorisarjoihin löydy pelaajia seuran mestaruuskilpailuissa.

    Pelioikeuskäytäntöjä tulee juniorien osalta helpottaa ja osallistumista kansallisiin kilpailuihin edistää. Meidän mahdolliset uudet tour-pelaajamme ovat syntyneet 1990-luvun lopulla ja myöhemmin.

    Poodri Hoo kirjoitti: (30.3.2012 12:16:36)

    data kirjoitti: (30.3.2012 11:30:06)
    Mutta tulisiko sokkelin suunnittelijana käyttää rakennusmiestä vai diplomi-insinööriä? Rakennusmies on hyvä käsistään ja pystyy näyttämään miten sokkeli rakennetaan. Hän ei kuitenkaan osaa suunnitella sopivaa sokkelia jokaiselle talolle eri olosuhteisiin. Diplomi-insinööri taas pystyy teoreettisen ymmärryksensä pohjalta suunnittelemaan sokkelin hyvin vaihteleviin tapauksiin sopivaksi. Hänellä taas peukalo on keskellä kämmentä eikä valumuotin tekemisestä oikein tule mitään. Mitenköhän asiassa on yleensä toimittu?

    Rakennushankeessa suunnittelijan ’muodollisen pätevyyden’ merkitykseen vaikuttaa keskeisesti hankkeen laajuus. Rakennusaihiot ovat mittaluokiltaan erilaisia.

    Golfaajan alku on puolestaan aina sama eli yksi ihminen. Voihan sitä ruveta lapselle vääntämään geometriaa ja vaikka integraalilaskentaa, mutta onko siitä hyötyä? Minä en ainakaan lähtökohtaisesti panisi diplomi-insinööriä hänen koulutuksensa perusteella työstämään lapsesta golfammattilaista. En välttämättä PGAprotakaan, vaan riittävät taidot ja hyvä tunne- ja tilanneäly ohjaajalla on hyvä ratkaisu.

    Aivan. Ja vähän samalla idealla rakennusteollisuudessakin toimitaan.
    Insinööriä ei panna valumuotteja tekemään, mutta…..mutta…..insinööri
    laitetaan kuitenkin antamaan rakennusmiehelle ohjeita siitä, miten perustuksesta saadaan riittävän vahva.

    data kirjoitti: (30.3.2012 13:09:32)

    Poodri Hoo kirjoitti: (30.3.2012 12:16:36)

    data kirjoitti: (30.3.2012 11:30:06)
    Mutta tulisiko sokkelin suunnittelijana käyttää rakennusmiestä vai diplomi-insinööriä? Rakennusmies on hyvä käsistään ja pystyy näyttämään miten sokkeli rakennetaan. Hän ei kuitenkaan osaa suunnitella sopivaa sokkelia jokaiselle talolle eri olosuhteisiin. Diplomi-insinööri taas pystyy teoreettisen ymmärryksensä pohjalta suunnittelemaan sokkelin hyvin vaihteleviin tapauksiin sopivaksi. Hänellä taas peukalo on keskellä kämmentä eikä valumuotin tekemisestä oikein tule mitään. Mitenköhän asiassa on yleensä toimittu?

    Rakennushankeessa suunnittelijan ’muodollisen pätevyyden’ merkitykseen vaikuttaa keskeisesti hankkeen laajuus. Rakennusaihiot ovat mittaluokiltaan erilaisia.

    Golfaajan alku on puolestaan aina sama eli yksi ihminen. Voihan sitä ruveta lapselle vääntämään geometriaa ja vaikka integraalilaskentaa, mutta onko siitä hyötyä? Minä en ainakaan lähtökohtaisesti panisi diplomi-insinööriä hänen koulutuksensa perusteella työstämään lapsesta golfammattilaista. En välttämättä PGAprotakaan, vaan riittävät taidot ja hyvä tunne- ja tilanneäly ohjaajalla on hyvä ratkaisu.

    Aivan. Ja vähän samalla idealla rakennusteollisuudessakin toimitaan.
    Insinööriä ei panna valumuotteja tekemään, mutta…..mutta…..insinööri
    laitetaan kuitenkin antamaan rakennusmiehelle ohjeita siitä, miten perustuksesta saadaan riittävän vahva.

    Näitten täytyy olla insinöörejä, niin sumeilematta tuossa ammattikunnan erinomaisuutta nostetaan jalustalle. Olen melko varma, että se kokemusta omaava rakennusmies osaa varmasti tehdä ne perustukset riittävän vahvoiksi.

    Chip Greenside kirjoitti: (30.3.2012 13:21:17)

    data kirjoitti: (30.3.2012 13:09:32)

    Poodri Hoo kirjoitti: (30.3.2012 12:16:36)

    data kirjoitti: (30.3.2012 11:30:06)
    Mutta tulisiko sokkelin suunnittelijana käyttää rakennusmiestä vai diplomi-insinööriä? Rakennusmies on hyvä käsistään ja pystyy näyttämään miten sokkeli rakennetaan. Hän ei kuitenkaan osaa suunnitella sopivaa sokkelia jokaiselle talolle eri olosuhteisiin. Diplomi-insinööri taas pystyy teoreettisen ymmärryksensä pohjalta suunnittelemaan sokkelin hyvin vaihteleviin tapauksiin sopivaksi. Hänellä taas peukalo on keskellä kämmentä eikä valumuotin tekemisestä oikein tule mitään. Mitenköhän asiassa on yleensä toimittu?

    Rakennushankeessa suunnittelijan ’muodollisen pätevyyden’ merkitykseen vaikuttaa keskeisesti hankkeen laajuus. Rakennusaihiot ovat mittaluokiltaan erilaisia.

    Golfaajan alku on puolestaan aina sama eli yksi ihminen. Voihan sitä ruveta lapselle vääntämään geometriaa ja vaikka integraalilaskentaa, mutta onko siitä hyötyä? Minä en ainakaan lähtökohtaisesti panisi diplomi-insinööriä hänen koulutuksensa perusteella työstämään lapsesta golfammattilaista. En välttämättä PGAprotakaan, vaan riittävät taidot ja hyvä tunne- ja tilanneäly ohjaajalla on hyvä ratkaisu.

    Aivan. Ja vähän samalla idealla rakennusteollisuudessakin toimitaan.
    Insinööriä ei panna valumuotteja tekemään, mutta…..mutta…..insinööri
    laitetaan kuitenkin antamaan rakennusmiehelle ohjeita siitä, miten perustuksesta saadaan riittävän vahva.

    Näitten täytyy olla insinöörejä, niin sumeilematta tuossa ammattikunnan erinomaisuutta nostetaan jalustalle. Olen melko varma, että se kokemusta omaava rakennusmies osaa varmasti tehdä ne perustukset riittävän vahvoiksi.

    Kun keskustelu meni näin allegorian puolelle, niin mitenkäs sitten, kun perustukset on saatu valmiiksi: otetaanko talopaketti vai tehdäänkö pitkästä tavarasta? Kumpi se olisi parempi juniorin kannalta?

    ruupe kirjoitti: (30.3.2012 13:39:47)
    Kun keskustelu meni näin allegorian puolelle, niin mitenkäs sitten, kun perustukset on saatu valmiiksi: otetaanko talopaketti vai tehdäänkö pitkästä tavarasta? Kumpi se olisi parempi juniorin kannalta?

    Olen sitä mieltä, että pitkällä tavaralla hommat sujuu paremmin. Onko sillä sitten mitään merkitystä tulevan juniorin kannalta, sitä en osaa sanoa.

    ts kirjoitti: (30.3.2012 9:42:19)

    Arsu kirjoitti: (29.3.2012 22:05:28)
    yksi vaihtoehto voisi olla, että jokainen keksisi oman siikretin mikä toimii. )

    Jokaisen on pakko keksiä oma siikrettinsä jos meinaa tässä pelissä pärjätä. Omat ajatuksensa ja tuntemuksensa, koska niitä ei voi kukaan ulkopuolinen antaa. Sokkelin pitää olla silti valettu kunnolla, että talosta tulee kestävä.

    Sokkelikin pitää itse keksiä. Jokainen opittu asia tässä maailmassa on loppujen lopuksi itse keksiä uudestaan…
    Tietty on hyvä, että joku ohjaa tätä toimintaa. Vielä parempi jos tajuaa ettei oma tapa keksiä keksintö sovi välttämättä kaikille. Valmennuksessa luodaan suhde missä opitaan tuntemaan toinen ja tapa millä toinen saadaan oppimaan. Treenaamisessa ja opettamisessa vedetään sitten jotain mikä ehkä sopii jollekin ja toiset jääkin aika kylmäksi..
    Miksi joiakin sanotaan huippuvalmentajiksi ja toiset on sitten vaan valmentajia? Missä vaiheessa ollaan valmennuksen huipulla? Mua ainakin ihmetyttää..

Esillä 25 viestiä, 101 - 125 (kaikkiaan 224)
Vastaa aiheeseen: Suomen kilpagolf

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Suomen kilpagolf