Antti Tiitola arvioi omaa toimikauttaan ja ojentaa levollisena nuijan seuraavalle.
Suomen Golfliitolle valitaan uusi puheenjohtaja liittokokouksessa marraskuussa. Puheenjohtajana vuodesta 2022 asti toiminut Antti Tiitola luopuu tehtävästään. Päätös syntyi vuodenvaihteen ympärillä.
”Uusi strategia hyväksyttiin viime vuoden marraskuun liittokokouksessa. Toimintaa kehitetään lähivuosina sen pohjalta. Olemme myös saaneet aika isojakin asioita eteenpäin. Katson, että seuraajan on hyvä tulla mukaan nyt”, Tiitola kertoo.
Hän sanoo, ettei hänelle ollut erityisiä tavoitteita toimikaudelleen silloin, kun hänet tehtävään kohta neljä vuotta sitten valittiin. Toimikautensa alusta alkaen Tiitola on pyrkinyt jalkautumaan maakuntiin ahkerasti oppiakseen ymmärtämään, mitä kentällä odotetaan liitolta ja sen puheenjohtajalta. Samalla hän on päässyt viestimään Golfliiton asioista kentän suuntaan luontevasti.
Juuri vuorovaikutusta kentän kanssa hän pitää oman kautensa merkittävimpänä onnistumisena.
”Vuorovaikutus golfyhteisöjen kanssa on rakentanut luottamuspääomaa ja varmasti jollain tavalla heijastunut siihen, että Golfliiton toimintaan on oltu tyytyväisiä. Aika ahkerasti olen pyrkinyt jalkautumaan ja liikkumaan maakunnissa tutustumassa golfyhteisöihin.”
Tiitolan toimikautta on leimannut vakaus, mitä jo yksin voi pitää onnistumisena. Neljään vuoteen on silti mahtunut myös ratkaisuja, jotka ovat herättäneet golfyhteisössä voimakkaita mielipiteitä.
Suomessa golfista on tullut hyvin kansanomainen laji.
Hallitustyöstä suuri osa on tavalliselle harrastajalle näkymätöntä. Tiitola mainitsee mm. digi-infran kehittämisen, josta näkyvimpänä harrastajalle on eBirdie-sovellus sekä hallitustyön terävöittämisen ja esimerkiksi vastuullisuustoimikunnan perustamisen.
Jo alusta asti Tiitola on korostanut taloudenpidon merkitystä. Siinä on onnistuttu ja Golfliiton talous on vakaalla pohjalla.
Puheenjohtaja pitää onnistumisena sitä, että Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki Golfliitolle vuosiksi 2026 ja 2027 nousi viisi prosenttia, kun se keskimäärin laski puoli prosenttia.
Golfliiton jäsenmaksua korotettiin viime syksyn liittokokouksessa, joka sekin on auttanut vakauttamaan taloutta. Korotusta ajettiin pitkään, mutta vasta viime syksynä aika oli kypsä.
Tiitolan toimikausi on ajoittunut covid-19-pandemian jälkimaininkeihin, jolloin golfharrastus oli Suomessa nytkähtänyt nousevalle käyrälle. Golfliitto on jäsenmäärältään Suomen suurimpia lajiliittoja. Rekisteröityneiden harrastajien määrä on kasvanut jo yli 160 000 henkeen. Ennusteiden valossa kasvu on jatkumassa.
”Tunnusluvuista nähdään, että laji nuorentuu kovaa vauhtia. Monenlaiset tekijät ovat vaikuttaneet siihen. Liitto ei siitä oikein voi ottaa kunniaa. Golfyhteisöt ovat panostaneet siihen, että saadaan lapsia ja nuoria mukaan ja aloittaminen on taloudellisesti edullista. Toki olemme pyrkineet tukemaan yhteisöjä omilla toimillamme”
Kasvun takana Tiitola näkee monia tekijöitä. Sometähdet ja lajin saama näkyvyys sosiaalisessa mediassa on merkittävä, ja myös perinteisissä medioissa golf on alkanut näkyä enemmän.
”Väittäisin, että myös simulaattorigolf on yksi tekijä. Sitä kautta pääsee kokeilemaan golfia, vaikka ei vielä pelaisikaan. Positiiviset terveysvaikutuksetkin ovat olleet paljon esillä, mutta on vaikea arvioida sitä, miten suuri niiden vaikutus on.”
Isossa kuvassa paljon on Tiitolan näkemyksen mukaan kyse siitä, että golfiin liitettävät mielikuvat ovat muuttuneet.
”Suomessa golfista on tullut hyvin kansanomainen laji”, hän arvioi.
Tulevaisuudessa valtion tukieurot voivat vähentyä, kun säästötalkoissa kaivetaan kaikki kivet ja kannot. Kysyttäessä sitä, mihin Tiitola omalla kaudellaan on ollut pettynyt tai mikä olisi voinut mennä paremmin, hän nostaa esiin oman varainhankinnan.
”Odotukseni oman varainhankinnan kehittymiseen olivat suuremmat. Tämä ei ole mikään puolustuspuhe, mutta toki taloudellinen tilanne yhteiskunnassa on ollut viime vuosina hyvin haastava ja yritykset ovat hyvin tarkkoja rahankäytöstään. On sitä pystytty kehittämään kuitenkin jonkin verran, mutta odotin enemmän”, hän sanoo.
Talouden nimissä on tehty koviakin päätöksiä. Yksi merkittävimmistä ja mahdollisesti kauaskantoisimmista on Suomen Golflehden lakkauttaminen paperisena ja siirtyminen ainoastaan sähköiseen formaattiin.
”Meillä ei ole mahdollisuutta kuljettaa nykykustannuksilla lehteä joka savuun. Lehteä ei ole lakkautettu, media itsessään jatkuu, jakelukanava vain muuttuu”, hän muotoilee.
”Tämä on myös tietoinen strateginen valinta. Haluamme tavoitella ihmisiä, jotka eivät vielä pelaa golfia. Nykyisen median lukijat ovat pääosin jo harrastavia, eikä lehti kohtaa tarpeeksi hyvin ei golfaavia”, hän perustelee.
Nähtäväksi jää, löytävätkö golfia harrastamattomat ihmiset tiensä sähköisen Golflehden pariin. Paperisen Golflehden aikakaudella Golflehden kokonaistavoittavuus on KMT-tutkimuksissa ollut suurempi kuin rekisteröityneiden golfareiden määrä, eli lehteä ovat lukenet myös lajia harrastamattomat ihmiset.
Golflehden roolista ja tarpeellisuudesta on keskusteltu pitkään. Osa harrastajista näkee sen liitolle turhana rahareikänä, toisten mielestä nimenomaan paperisen Golflehden roolin suomalaisen golfyhteisön koossapitävänä liimana on ollut merkittävä. Monelle harrastajalle se on ainoa Golfliitosta ja jäsenmaksusta muistuttava konkreettinen asia.
Huoli siitä, että lehden lakkauttamisen myötä koheesio heikkenee ja suomalaisesta golfyhteisöstä muodostuu aiempaa löyhempi, on aiheellinen.
Tiitola ei suostu arvioimaan asiaa. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei ole huolissaan.
”Mikään päätös ei ole yksinomaan hyvä tai huono, mutta en lähtisi tässä kohtaa ennakoimaan ja spekuloimaan sillä, mitä tämä aiheuttaa. Katsotaan sitä sitten myöhemmin”, hän sanoo.
Tiitolan mukaan päätös paperisen lehden lakkauttamisesta on otettu seurakentällä ja golfyhteisöissä pääasiassa hyvin positiivisesti vastaan. Toki toisenlaistakin palautetta on tullut.
”Ruotsi on siirtynyt tähän malliin jo vuosia sitten ja siellä on oltu äärimmäisen tyytyväisiä tähän päätökseen. Se on antanut rohkaisua meillekin”, hän perustelee.
Vastausta on selvästi mietitty ja Tiitola myöntää, että osasi kysymystä odottaa. Kovin mieluisa aihe ei selvästikään ole, joka osaltaan kertoo, kuinka herkästä asiasta on kyse.
Toinen Tiitolan aikakaudella turbulenssia aiheuttanut teema on ollut maajoukkuevalmennuksen järjestäminen ja Golfliiton valmentajavalinnat. Aihe nousi valtamedioidenkin otsikoihin, kun kokeneet suomalaisammattilaiset avasivat sanallisen arkkunsa.
Tänä ja edellisvuonna tilannetta on saatu vakautettua kiinnittämällä mm. Ursula Wikström ja Kalle Samooja valmennusrinkiin ja valitsemalla technical head coach -nimikkeellä ruoriin David Da Silva.
Kesän joukkueiden EM-kilpailuissa Suomi menestyi erinomaisesti, jota voi pitää merkittävänä torjuntavoittona, joka palautti työrauhan.
Kun viimeinen kokous on pidetty, haluan jättäytyä perusklubigolfariksi.
Isossa kuvassa suomalaisten sijoitukset niin amatöörien kuin ammattilaisten rankingeissa ovat kuitenkin jo pitkään olleet laskevia. Suomalaisen golfin kasvu ja hyvinvointi ei ole heijastunut kilpagolfiin.
”Tällä hetkellä meillä on hyvä porukka vetämässä valmennusta. Amatööripuolella on tulossa vahvoja nuoria pelaajia erityisesti poikien puolella, tyttöjen puolella tilanne ei valitettavasti ole vielä yhtä hyvä”, puheenjohtaja näkee.
Tiitola kertoo liiton myös nostaneen ”kissan pöydälle” ja järjestäneen kilpagolfseminaarin. Mediaa ei kutsuttu paikalle.
Kilpagolf ei tietenkään ole Golfliiton merkittävin vastuualue, vaan sittenkin vain yksi palanen Golfliiton hyvin laajasta toimikentästä. Lajin näkyvyyden kannalta kilpagolfin merkitys kuitenkin on tuntuva. Tiitola ei pidä kilpagolfin tilannetta erityisen synkkänä, vaan uskoo kelkan kääntyvän.
Puheenjohtaja jättää vetovastuun seuraajalleen hyvillä mielin, mutta tietoisena siitä, että työtä ja haasteita riittää jatkossakin. Yksi näkyvimmistä on kapasiteetin rajallisuus.
Kasvu on ruuhkauttanut golfkentät monella alueella. Tiitola näkee, että tulevaisuudessa erityisesti tämä haaste kaipaa ratkaisemista.
”Jos suosio jatkuu, niin se kapasiteetti on haaste. Kentät ovat yksinkertaisesti täynnä. Teimme kolme vuotta sitten olosuhdepolitiikkaselvityksen, ja se kertoi tämän selkeästi. On se aika turhauttavaa, jos haluat pelaamaan, mutta et mahdu.”
Osakepohjainen malli ei tulevaisuudessa Tiitolan näkemyksen mukaan tule ratkaisemaan ongelmaa. Kokonaan uusia osakepohjaisia kenttiä tuskin tullaan Suomeen enää rakentamaan.
”Ei tarvitse kuin mennä Ruotsiin, niin siellä on paljon kunnallisia kenttiä. Iso kysymys on tulevaisuudessa se, saadaanko kuntia ja kaupunkeja mukaan. Tällä hetkellä golfarit ovat itse kustantaneet infran. Ei kunnallisten kenttien heti tarvitse olla 18-reikäisiä, vaan pienempiä. Ne olisivat hyvä lisä nykyiseen verkostoon”, hän näkee.
Kun oma toimikausi päättyy, Tiitolalla ei ole ongelmia jättäytyä tavalliseksi harrastajaksi. Uutta työtä hän ei ole aloittamassa. Muutamat hallituspaikat pitävät sopivan kiireisenä ja kohta 60 vuotta täyttävä mies aikoo selvästi jo hieman hidastaa tahtia. Tarkoitus on viettää jatkossa nykyistä enemmän aikaa myös ulkomailla.
”Kun viimeinen kokous on pidetty, haluan jättäytyä perusklubigolfariksi. Pelaan Master Golfissa ja joskus ulkomailla. En puutu Golfliiton asioihin tai ota kantaa, enkä aio olla äänessä”, hän lupaa.
Uusi puheenjohtaja valitaan perjantaina 27. marraskuuta, kun liittokokous kokoontuu Tampereella.