Teknologian kehittyessä Helena Skogströmin golfharrastus on helpottunut merkittävästi.
Helena Skogströmin oikean jalan proteesissa vilkkuvat valot. Niiden takana on teknologiaa, joka tekee golfista mahdollista tavalla, johon vielä muutama vuosi sitten ei olisi ollut edellytyksiä. ”Kyllä välineellä on ihan hemmetin paljon väliä”, Skogström sanoo proteesistaan. Skogström on reisiproteesin käyttäjä ja tavoitteellisesti golfia pelaava paragolfari. Hänen oikea jalkansa amputoitiin reidestä vakavan liikenneonnettomuuden seurauksena, kun hän oli 21-vuotias. Golfiin hän innostui muutama vuosi sitten. Ennen golfia Skogström pelasi yli kymmenen vuotta paralentopalloa ja osallistui myös MM-kisoihin. Golf on vienyt Skogströmin mukanaan, ja tasoitus on tällä hetkellä 19. Keskeinen osa kehitystä on ollut mikroprosessoriohjattu polvi. ”Polvi on koko homman ydin. Se on mikroprosessoriohjattu, ja se sisältää magnetismillä toimivan pumpun, gyroskoopin ja erilaisia vakaudenhallintajärjestelmiä.” Polvi on koko homman ydin. Skogström käyttää Össurin Rheo XC -polvea. Proteesin jalkaterä on pääosin hiilikuitua, ja mikroprosessoripolvi painaa noin kaksi kiloa. Teknologia ei tee proteesista itsenäisesti kävelevää robottijalkaa. Sen tehtävä on toinen: pitää käyttäjä pystyssä silloin, kun liike poikkeaa normaalista. Mikroprosessori seuraa liikettä ja oppii, millaista käyttäjän normaali kävely on. Kun liike muuttuu liian huteraksi, teknologia hyppää peliin. ”Kun teen jonkin epätavallisen liikkeen, magnetismillä toimiva pumppu jäykistää polven sekunnin sadasosissa, niin ettei se mene alta.” Tämä on reisiproteesin käyttäjälle ratkaiseva ominaisuus. Luonnollinen polvi ja nilkka puuttuvat, eikä tasapainoa voi hallita samalla tavalla kuin terveellä jalalla. Aiemmilla proteeseilla painon siirtäminen koukussa olevan polven päälle saattoi johtaa kaatumiseen. Mikroprosessoripolvi antaa polven joustaa hallitusti. Skogström voi siirtää sille painoa myös koukussa, ja jos polvi alkaa painua, liike tapahtuu hitaammin. ”Ehdin reagoida ja korjata asentoa omalla tasapainolla.” Juuri tällä on ollut suuri merkitys myös golfissa. Skogströmin pelaaminen koki tällä kaudella suuren harppauksen nimenomaan teknologian kautta. Hän pystyy säätämään polveaan nykyisin kännykkäsovelluksella. ”Sain ammattilaisen käyttöoikeudet ohjelmistoon ja pystyn muuttamaan asetuksia itse. Se oli aivan älyttömän iso muutos ja on auttanut ihan hirveästi pelaamista.” Golfkentällä polvi säädetään eri tavalla kuin kävelyssä. Skogström haluaa proteesipuolelle riittävästi vakautta esimerkiksi backsvingin aikana. ”Kävelen golfissa paljon jäykemmin, kun polvesta pitää tehdä sellainen, että se toimii hyvin itse pelissä.” Nykyisellä proteesilla hän joutuu vaihtamaan säädöt puhelimesta yksitellen golfmoodiin ja kierroksen jälkeen takaisin kävelyyn. Uudemman teknologian polvissa sama onnistuu yhdellä painalluksella. Niissä polveen voidaan tallentaa erilaisia käyttöprofiileja esimerkiksi golfiin, kävelyyn, pyöräilyyn ja hiihtoon, jolloin asetukset vaihtuvat yhdellä klikkauksella. Skogström on päässyt testaamaan uutta proteesiteknologiaa myös messuilla. Kehitys on ollut nopeaa. Nykyinen polvi kestää vesisadetta, mutta sitä ei voi käyttää vedessä. Uudempi versio on täysin vesisuojattu ja mahdollistaa myös uintia. ”Ensimmäinen mikroprosessoripolvi mikä minulla oli, piti laittaa Elmu-kelmuun vesisateella”, Skogström kertoo. Proteesin käyttöikä on tyypillisesti 5–8 vuotta, ja polvia huolletaan säännöllisesti. Skogströmillä on noin kolmen vuoden kuluttua edessään uuden polven hankinta. Mikroprosessipolvi on täynnä huipputekniikkaa. Kuvakaappaus Ossürin nettisivuilta. Silloin tarjolla saattaa olla jälleen aivan uuden sukupolven ratkaisuja. Skogström seuraa erityisesti kehitystä, jossa proteesi voisi saada tietoa suoraan käyttäjän hermoston lähettämistä impulsseista. Se on tietynlainen tekniikkalaji. Ihminen ei normaalisti ajattele kävellessään jokaisen lihaksen liikettä erikseen. Hermosto lähettää lihaksille automaattisia käskyjä. Tulevaisuudessa vastaavaa tietoa voitaisiin hyödyntää myös proteesin ohjaamisessa. ”Silloin kävely muuttuisi helpommaksi. Tällä hetkellä minun pitää joka askel ajatella, että paina lantiota alas ja vie tynkää eteenpäin. Se on tietynlainen tekniikkalaji.” Skogström kuuluu pieneen joukkoon reisiproteesia käyttäviä golfareita. Golf on lajina tasapainon kannalta haastava. Kaltevat tiipaikat, ylämäet ja epätasaiset alustat tuovat omat vaikeutensa. Siksi proteesin kehityksellä on ollut Skogströmin golfuralle konkreettinen merkitys. ”Jos minulla olisi vanha versio mikroprosessoripolvesta, en olisi voinut tälle tasolle kehittyä”, hän sanoo suoraan. Teknologia ei poista haasteita. Se antaa mahdollisuuden pelata niiden kanssa. ”Nämä ovat todella makeaa hightechiä. Minulle proteesi on sama kuin jollain toisella silmälasit. Ne auttavat elämään parempaa arkea.”Polvi oppii käyttäjänsä liikkeet
Eri säädöt eri tilanteisiin
Teknologia kehittyy vauhdilla
”Minulle proteesi on sama kuin jollain toisella silmälasit”
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje