Pääkaupunkiseudulla kaivataan lisää golfkapasiteettia. Vantaalla ratkaisu saattaa löytyä kentästä, jolla ei ole isketty tällä vuosikymmenellä lyöntiäkään.
Vantaalla muhii golfhanke, jonka merkitys voi ulottua paljon Petikkoa kauemmaksi. Seitsemän vuotta suljettuna ollut yhdeksänreikäinen kenttä halutaan takaisin pelikuntoon ja osaksi kaupungin liikuntapalveluja.
Toteutuessaan Petikosta olisi tulossa Suomen ensimmäinen kunnallinen golfkenttä. Se tekisi hankkeesta samalla kiinnostavan kokeen koko suomalaiselle golfille: voiko kunta tarjota golfia samalla periaatteella kuin se tarjoaa lukuisia muitakin liikuntapaikkoja?
Kysymys on ajankohtainen, sillä uusien golfkenttien rakentaminen on Suomessa ollut pitkään lähes pysähdyksissä. Perinteinen malli on nojannut vahvasti yksityiseen pääomaan ja osakkeisiin. Samaan aikaan etenkin kasvukeskuksissa pelaajamäärät ovat kasvaneet ja vapaita lähtöaikoja tarvittaisiin lisää.
Petikossa kokeilun lähtökohdat ovat poikkeukselliset. Kaupungin ei tarvitse rakentaa golfkenttää koskemattomaan maastoon, sillä suuri osa kaikkein kalleimmasta perustyöstä on tehty jo vuosia sitten.
Alueella ovat valmiina kentän pohjarakenteet sekä kastelu- ja kuivatusjärjestelmä. Vantaan Sanomien viime viikolla haastattelema pitkän linjan golfjohtaja Markku Ignatius kertoi lisäksi keväällä tehdystä tutkimuksesta, jossa viheriön villiintyneen pinnan alta löytyi noin 30 senttimetrin kasvukerros. Hänen mukaansa kyseessä on hyvin rakennetulle golfkentälle ominainen perusta.
Päältä katsoen tilanne on huomattavasti karumpi. Lehden mukaan kasvillisuus on vallannut kenttää, bunkkerit vaativat töitä ja pumppaamon laitteisto on uusittava. Kastelujärjestelmän toimintakunnosta ei ole täyttä varmuutta, eikä tontilla ole sähköjä.
Juuri kunnostuksen hinnasta on syntynyt Petikon näkyvin kiista.
Kaupungin liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti on arvionut Vantaan Sanomille, että kenttä voitaisiin saada pelikuntoon noin 200 000–300 000 eurolla. Hirsala Golfin kenttämestari Janne Lehto on puolestaan katsonut 300 000 euron voivan riittää, jos kenttä otetaan käyttöön vaiheittain. Julkisuudessa on esiintynyt myös jopa 1,5 miljoonan euron arvioita.
Luvut eivät välttämättä ole niin ristiriitaisia kuin näyttävät. Pelattavan yhdeksänreikäisen kentän avaaminen ja pitkälle varustellun golfkeskuksen rakentaminen ovat kaksi eri hanketta. Petikkoa voidaan kehittää vuosien aikana, jos pelaajia ja tuloja riittää.
Petikko veisi mallin pidemmälle.
Kaupungin suunnitelma lähteekin liikkeelle varsin pelkistetystä mallista. Petikosta kaavaillaan pay and play -kenttää, jonne pääsisi maksamalla pelikierroksen. Alkuvaiheessa esimerkiksi wc:t voitaisiin järjestää konteissa. Myöhemmin alueelle on hahmoteltu muun muassa harjoitusalueita sekä kahvila- ja ravintolapalveluja. Suunnitelmista on uutisoinut Vantaan Sanomat.
Golf olisi samalla vain osa Petikkoa. Kaupungin pidemmän aikavälin ajatuksena on kehittää alueesta ympärivuotinen liikuntakeskittymä, jossa golf eläisi rinnakkain muun ulkoilun kanssa.
Kunnallinen golf muuttaisi vanhaa asetelmaa
Hankkeen ehkä kiinnostavin kysymys ei lopulta olekaan, maksaako ensimmäinen vaihe 300 000 vai enemmän. Paljon suurempi kysymys kuuluu: mitä tapahtuu, jos Petikko onnistuu?
Suomalainen golfkenttäverkosto on syntynyt pääosin aivan toisella tavalla kuin monet muut liikuntapaikat. Kunnat ovat voineet vuokrata golfille maata ja tukea olosuhteita eri tavoin, mutta kenttien rakentamisesta ja toiminnasta ovat pääsääntöisesti vastanneet seurat, osakeyhtiöt ja pelaajat itse. Esimerkiksi Helsingissä kaupunki vuokraa Paloheinä Golf oy:lle noin 54 hehtaarin kenttäalueen, mutta kenttää pyörittää yhtiö, ei kaupunki.
Petikko veisi mallin pidemmälle. Jos kunnan ylläpitämä pay and play -kenttä pystyy houkuttelemaan uusia pelaajia, toimimaan taloudellisesti järkevästi ja täydentämään nykyistä tarjontaa, esimerkkiä katsottaisiin varmasti muuallakin.
Sillä voi olla merkitystä aikana, jolloin kokonaan uusien osakepohjaisten golfkenttien syntyminen näyttää vaikealta. Kunnallinen kenttä ei välttämättä korvaisi perinteistä klubikenttää. Se voisi muodostaa rinnalle toisenlaisen kerroksen: helposti saavutettavia kenttiä aloittelijoille, satunnaisille pelaajille ja niille, jotka eivät halua sitoutua osakkuuteen.
Tähän perustuu myös hankkeen kiistanalaisuus. Hiekkaharju Golfin ja Tikkurilan Golfkeskuksen hallituksessa toimiva Marko Kosonen on arvostellut Vantaan Sanomissa suunnitelmaa. Hän pitää kunnallista kenttää kilpailua vääristävänä ja kaupungin tuottoarvioita liian optimistisina. Lehto näkee asian päinvastoin ja katsoo, että pääkaupunkiseudulla tarvitaan lisää kapasiteettia.
Kysyntää ainakin näyttäisi olevan. Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalo kertoi Vantaan Sanomille, että vuoden 2023 jäsenmäärillä laskettuna pääkaupunkiseudulta puuttui 195 golfreikää. Se vastaa lähes yhtätoista 18-reikäistä kenttää.
Kaupungin omat odotukset Petikosta ovat kovat. Kaupungin laskelmissa on Vantaan Sanomien uutisoinnin perusteella hahmoteltu jopa noin 45 000 vuosittaista kierrosta ja liikevaihdon nousemista lähelle miljoonaa euroa. Toteutuessaan luvut tekisivät Petikosta kaikkea muuta kuin pienen paikallisen kokeilun.
Kentän ensimmäinen suuri etu on kuitenkin jo olemassa. Maa on muotoiltu golfia varten, rakenteita on valmiina ja vuosia villiintyneen pinnan alta on löytynyt käyttökelpoisen kentän perusta.
Seuraava kysymys on paljon suurempi. Jos Vantaa onnistuu herättämään Petikon henkiin, voisiko samalla syntyä malli, jolla Suomeen saadaan tulevaisuudessa muitakin uusia golfkenttiä?
Lue seuraavaksi: Vantaan Golfpuiston maanläjitysjutussa määrättiin vankeustuomioita ja isoja vahingonkorvauksia