Pääkaupunkiseudulla kaivataan lisää golfkapasiteettia. Vantaalla ratkaisu saattaa löytyä kentästä, jolla ei ole isketty tällä vuosikymmenellä lyöntiäkään.
Vantaalla muhii golfhanke, jonka merkitys voi ulottua paljon Petikkoa kauemmaksi. Seitsemän vuotta suljettuna ollut yhdeksänreikäinen kenttä halutaan takaisin pelikuntoon ja osaksi kaupungin liikuntapalveluja.
Toteutuessaan Petikosta olisi tulossa Suomen ensimmäinen kunnallinen golfkenttä. Se tekisi hankkeesta samalla kiinnostavan kokeen koko suomalaiselle golfille: voiko kunta tarjota golfia samalla periaatteella kuin se tarjoaa lukuisia muitakin liikuntapaikkoja?
Kysymys on ajankohtainen, sillä uusien golfkenttien rakentaminen on Suomessa ollut pitkään lähes pysähdyksissä. Perinteinen malli on nojannut vahvasti yksityiseen pääomaan ja osakkeisiin. Samaan aikaan etenkin kasvukeskuksissa pelaajamäärät ovat kasvaneet ja vapaita lähtöaikoja tarvittaisiin lisää.
Petikossa kokeilun lähtökohdat ovat poikkeukselliset. Kaupungin ei tarvitse rakentaa golfkenttää koskemattomaan maastoon, sillä suuri osa kaikkein kalleimmasta perustyöstä on tehty jo vuosia sitten.
Alueella ovat valmiina kentän pohjarakenteet sekä kastelu- ja kuivatusjärjestelmä. Vantaan Sanomien viime viikolla haastattelema pitkän linjan golfjohtaja Markku Ignatius kertoi lisäksi keväällä tehdystä tutkimuksesta, jossa viheriön villiintyneen pinnan alta löytyi noin 30 senttimetrin kasvukerros. Hänen mukaansa kyseessä on hyvin rakennetulle golfkentälle ominainen perusta.
Päältä katsoen tilanne on huomattavasti karumpi. Lehden mukaan kasvillisuus on vallannut kenttää, bunkkerit vaativat töitä ja pumppaamon laitteisto on uusittava. Kastelujärjestelmän toimintakunnosta ei ole täyttä varmuutta, eikä tontilla ole sähköjä.
Juuri kunnostuksen hinnasta on syntynyt Petikon näkyvin kiista.
Kaupungin liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti on arvionut Vantaan Sanomille, että kenttä voitaisiin saada pelikuntoon noin 200 000–300 000 eurolla. Hirsala Golfin kenttämestari Janne Lehto on puolestaan katsonut 300 000 euron voivan riittää, jos kenttä otetaan käyttöön vaiheittain. Julkisuudessa on esiintynyt myös jopa 1,5 miljoonan euron arvioita.
Luvut eivät välttämättä ole niin ristiriitaisia kuin näyttävät. Pelattavan yhdeksänreikäisen kentän avaaminen ja pitkälle varustellun golfkeskuksen rakentaminen ovat kaksi eri hanketta. Petikkoa voidaan kehittää vuosien aikana, jos pelaajia ja tuloja riittää.
Petikko veisi mallin pidemmälle.
Kaupungin suunnitelma lähteekin liikkeelle varsin pelkistetystä mallista. Petikosta kaavaillaan pay and play -kenttää, jonne pääsisi maksamalla pelikierroksen. Alkuvaiheessa esimerkiksi wc:t voitaisiin järjestää konteissa. Myöhemmin alueelle on hahmoteltu muun muassa harjoitusalueita sekä kahvila- ja ravintolapalveluja. Suunnitelmista on uutisoinut Vantaan Sanomat.
Golf olisi samalla vain osa Petikkoa. Kaupungin pidemmän aikavälin ajatuksena on kehittää alueesta ympärivuotinen liikuntakeskittymä, jossa golf eläisi rinnakkain muun ulkoilun kanssa.
Kunnallinen golf muuttaisi vanhaa asetelmaa
Hankkeen ehkä kiinnostavin kysymys ei lopulta olekaan, maksaako ensimmäinen vaihe 300 000 vai enemmän. Paljon suurempi kysymys kuuluu: mitä tapahtuu, jos Petikko onnistuu?
Suomalainen golfkenttäverkosto on syntynyt pääosin aivan toisella tavalla kuin monet muut liikuntapaikat. Kunnat ovat voineet vuokrata golfille maata ja tukea olosuhteita eri tavoin, mutta kenttien rakentamisesta ja toiminnasta ovat pääsääntöisesti vastanneet seurat, osakeyhtiöt ja pelaajat itse. Esimerkiksi Helsingissä kaupunki vuokraa Paloheinä Golf oy:lle noin 54 hehtaarin kenttäalueen, mutta kenttää pyörittää yhtiö, ei kaupunki.
Petikko veisi mallin pidemmälle. Jos kunnan ylläpitämä pay and play -kenttä pystyy houkuttelemaan uusia pelaajia, toimimaan taloudellisesti järkevästi ja täydentämään nykyistä tarjontaa, esimerkkiä katsottaisiin varmasti muuallakin.
Sillä voi olla merkitystä aikana, jolloin kokonaan uusien osakepohjaisten golfkenttien syntyminen näyttää vaikealta. Kunnallinen kenttä ei välttämättä korvaisi perinteistä klubikenttää. Se voisi muodostaa rinnalle toisenlaisen kerroksen: helposti saavutettavia kenttiä aloittelijoille, satunnaisille pelaajille ja niille, jotka eivät halua sitoutua osakkuuteen.
Tähän perustuu myös hankkeen kiistanalaisuus. Hiekkaharju Golfin ja Tikkurilan Golfkeskuksen hallituksessa toimiva Marko Kosonen on arvostellut Vantaan Sanomissa suunnitelmaa. Hän pitää kunnallista kenttää kilpailua vääristävänä ja kaupungin tuottoarvioita liian optimistisina. Lehto näkee asian päinvastoin ja katsoo, että pääkaupunkiseudulla tarvitaan lisää kapasiteettia.
Kysyntää ainakin näyttäisi olevan. Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalo kertoi Vantaan Sanomille, että vuoden 2023 jäsenmäärillä laskettuna pääkaupunkiseudulta puuttui 195 golfreikää. Se vastaa lähes yhtätoista 18-reikäistä kenttää.
Kaupungin omat odotukset Petikosta ovat kovat. Kaupungin laskelmissa on Vantaan Sanomien uutisoinnin perusteella hahmoteltu jopa noin 45 000 vuosittaista kierrosta ja liikevaihdon nousemista lähelle miljoonaa euroa. Toteutuessaan luvut tekisivät Petikosta kaikkea muuta kuin pienen paikallisen kokeilun.
Kentän ensimmäinen suuri etu on kuitenkin jo olemassa. Maa on muotoiltu golfia varten, rakenteita on valmiina ja vuosia villiintyneen pinnan alta on löytynyt käyttökelpoisen kentän perusta.
Seuraava kysymys on paljon suurempi. Jos Vantaa onnistuu herättämään Petikon henkiin, voisiko samalla syntyä malli, jolla Suomeen saadaan tulevaisuudessa muitakin uusia golfkenttiä?
Lue seuraavaksi: Vantaan Golfpuiston maanläjitysjutussa määrättiin vankeustuomioita ja isoja vahingonkorvauksia
Toivottavasti toteutuu ja onnistuu. Tärkeää olisi myös saada kentälle hyvähenkinen yhteisö, vaikka ei osakkaita olekaan. Ainakin seura pitäisi perustaa, jotta saadaan jäsenille toimintaa.
Ihan hyvä ja fiksusti suunniteltu kenttä oli. Harmi, että annettiin mennä tuohon jamaan.
Toivottavasti kukaan ei mene kertomaan Vantaan päättäjille, että Petikon kenttää tulisi pelaamaan muutkin kuin vantaalaiset. On nimitäin niin, että Vantaan verovarojen käyttö kentän kunnostamiseen sataisi suurelta osin helsinkiläisten ja espoolaisten sekä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten golfareiden laariin.
Kyllähän sen jokainen tietää, että ei kaupungin pyörittämä kenttä voi toimia. Kaikki kyseisessä konseptissa maksaa vähintään tuplat yksityiseen nähden, eikä palvelutaso yllä puoleen. Jos kuitenkin Vantaalaiset päättäjät eivät tätä tajua, vaan lähtevät hölmöilemään, niin kenttä on kahden vuoden päästä myynnissä.
Miten toimivat Ruotsin kunnalliset kentät?
Ruotsissa on vain yksi kunnallinen kenttä Kalix. Kuulemma todella huonosti hoidettu.
”
I Sverige är kommunala golfbanor som både ägs och drivs direkt av en kommun extremt ovanliga. Den absoluta majoriteten av landets nästan 450 golfbanor drivs istället som ideella föreningar eller via privata aktiebolag.”
Ruotsissa kenttien omistajina ovat yhdistykset tai yritykset ja pelaamiseen tarvitaan jäsenmaksu ja vuosipelioikeus tai muu pelimaksu. Osakekenttiä ei juurikaan ole.
Kun Ruotsissa kentän omiustaa usein yhdistys, joka on vuokrannut kentän maapohjan kunnalta edulliseen hintaan.
Jäsen maksaa useimmiten liittymismaksua (varsinkin arvostetuimmissa kentissä) tai antaa korottoman lainan, jolla rahoitetaan kentän rakentamista ja ylläpitoa. Liittymismaksua ei saa erotessaan takaisin, mutta korottoman lainan saa nimellisarvostaan, jonka siis uusi tilalle tullut jäsen rahoittaa. Ymmärtääkseni Ruotsissakin on tullut haasteita, kun poistuvien jäsenten tilalle ei ole saatu uusia, jolloin poistuvan jäsenen osuutta ei pystytä rahoittamaan. Ruotsissakin ollaan nykyisin mieluummin ”play & pay” -mallissa.
Vantaalla yhdistysmalli ehkä toimisi, mutta mistä löytyy riittävästi kykeneviä jäseniä, jotka olisivat sitoutuneita ylläpitämään kenttää ja rahoittamaan maksuosuuden.
Luultavasti parhaiten toimisi malli, jossa Vantaa vuokraisi pitkällä kentän yrittäjälle, joka hoitaisi kenttää play&pay -mallilla. Hieman samaan tapaan, kuin Hillsidessa tai Paloheinässä on toimittu. Miksi ei toimisi, kun noissakin toimii suht ok.
Vielä kun Vantaa tajuaisi alkaa pyörittämään kentänhoitoa osana Varian puutarha-alan opintoja, kuten ilmeisesti Lepaa Golf tekee. Mercuriasta ja Variasta sitten muita palveluita ja asiakaspalvelijoita. Miksei esim. leipomotuotteetkin suoraan opiskelijoilta. Logistiikka-alan tyypit kuljettamaan päivittäin. Aivan varmasti hölmömpiäkin toimintamalleja olisi.
No Keimola aikoinaan ehdotti yhteistyötä kentänhoitoon, mutta ei kelvannut. Ehkä vieläkin voisi toimia, jos Vantaalla halua olisi. Hölmöilivät (siis Vantaa), kun antoivat maailmankuulun kenttättäarkkitehdin (Martin Ebert) suunnitteleman kentän pajuttua. Tosin kyllä Keimolakin mokasi, kun Ebert oli valittu 2013 kentän kolmen vanhan ysin suunnitelijaksi, jotta Keimolasta tehdään pääkaupunkialueen hienoin kenttä. Sitten ilmaantui herra M. Ja nyt Eriksson (ei maailman tunnetuin kenttäsuunnittelija) parantelee kenttää pikku hiljaa viheriö kerrallaan.
Pk-seudulle mahtuu ainakin yksi kenttä lisää. Jos kenttä päätetään kunnostaa, niin pitkään harkitsin investointia rakennuksiin, harvoin ovat kannattavia.
Pieni kahvio riittää ja alussa voi olla siirrettävä asuntovaunu.
Parkkipaikalle uimarannoilta tuttuja vaatteiden vaihtopisteitä mm. Miehille.
Saadaan alkuinvestointi asti järkevälle tasolle ja kannattavaksi.
Aikoinaan läjityskeskustelu oli hyvin erikoista, PIMAa on aina keskustan maamassoissa, mutta kyse on enemmän määristä.
Petikon kentän vieressä on läjityksien vastaanottopaikka, josta varmasti saisi uusia massoja kentällä.