”Muutos on paloiteltava ihmisen kokoisiksi palasiksi”, sanoo 60 vuotta täyttävän Suomen Golfliiton ensimmäinen naispuheenjohtaja Hanna Hartikainen.
Golfista on tullut entistä läheisempi laji suurelle joukolle suomalaisia, ja lajin julkisuuskuva on kansanomaistunut. Golf on harrastus ja liikuntalaji muiden joukossa, eikä kynnys golfkentälle lähtemiseen ole enää kovin korkea. Lajin toimialajärjestöjen yhteinen tahtotila on löytynyt, ja pitkään ja huolellisesti valmistellussa Suomen golfin strategia 2020:ssa määritellyt toimenpiteet on pääpiirteissään tehty. Golfseurat ja osakeyhtiöt voivat hyvin, ja golfkentille virtaa tasaiseen tahtiin uusia harrastajia. Golfliiton jäsenmäärä on lähtenyt taas selvään kasvuun ja liiton sääntöjen mukainen rooli on kirkastunut: Golfliitto toimii eri intressipiirit yhteen kokoavana voimana ja golfin ja sen olosuhteiden kehittäjänä Suomessa. Näin maalaa lähitulevaisuutta, tarkkaan ottaen vuotta 2020, Suomen Golfliiton marraskuussa valittu uusi puheenjohtaja Hanna Hartikainen. Hänen johdollaan Suomi-golfin odotetaan ottavan kolmessa vuodessa pitkiä edistysaskeleita yhteiseen suuntaan. Se on ollut jo pitkään golftoimialan yhteinen tavoite, mutta keinoista päämäärään pyrkimiseksi ei ole aina päästy yhteisymmärrykseen. Keskustelua ovat usein leimanneet epäluottamus ja vastakkainasettelu, eikä yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa ole edetty sanoista tekoihin. Hanna Hartikaisen uskotaan olevan se voima, joka purkaa pattitilanteen. ”Tekemistä riittää, ja varmasti myös kiperiä ja hankalia asioita, mutta mitään sellaista ei ole vielä tullut vastaan, mikä ei olisi ratkaistavissa”, runsaat kaksi kuukautta tehtävässään ollut Hartikainen sanoo. Hartikainen tulee golfin hallintoelinten ytimeen ja suoraan Golfliiton keulahahmoksi toimialan ulkopuolelta. Hän on tehnyt pitkän työuran OP-Ryhmässä ja työskentelee tällä hetkellä OP:n vakuutusliiketoiminnan henkilöasiakkaista vastaavana johtajana. Golfliiton puheenjohtajan tehtäväänsä Hartikainen on perehtynyt ensimmäisten viikkojen aikana erityisen huolellisesti, jotta pystyisi muodostamaan kirkkaan ja eri näkökulmat tasapuolisesti huomioon ottavan kokonaiskuvan vallitsevasta tilanteesta. Lukuisia keskusteluja eri intressiryhmien kanssa on käyty, ja tuloksiakin on ehtinyt jo syntyä. Hartikainen on saanut toimialajärjestöt takaisin yhteisen neuvottelupöydän ääreen viime syksyn kuohunnan jälkeen, joka syntyi, kun Suomen PGA ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä strategian toimeenpanosta. Moni pitää Hartikaista lähes sateentekijänä. Joku toinen voi puolestaan olla perustellusti sitä mieltä, että Hartikaiseen kohdistuvat odotukset ovat kohtuuttomat. Pitkään jatkunutta luottamuspulaa ei korjata hetkessä, ja näkemyseroja riittää jatkossakin. Hartikainen tiedostaa tilanteen, mutta häntä ei hirvitä. Ei, eivät odotukset minua pelota. Ennemminkin innostavat. Asioita lähdetään nyt yhteistyössä ratkomaan ja työstämään. Kyse on konkreettisista asioista, jotka voidaan laittaa yhdessä kuntoon. Hartikaista on ympäröinyt melkoinen hype käytännössä siitä lähtien, kun hänen nimensä nousi viime syksyn puheenjohtajaspekulaatioissa esiin edeltävän puheenjohtajan Timo Laitisen ilmoitettua, ettei ole käytettävissä jatkokaudelle. Huomiosta huolimatta osa on sitä mieltä, että Hartikainen on toimialalla liian kokematon. Varsinainen harrastuskin golf on ollut hänelle vasta vuodesta 2013 lähtien, vaikka hän ehti suorittaa green cardin jo 1990-luvulla. Hartikaisen kohdalla kokemattomuus golfin parissa on kuitenkin jäänyt toisarvoiseksi, sillä sana, joka on jo pitkään pyörinyt kaikkien huulilla, on muutos. Ja siitä Hartikainen tietää yhtä jos toista. Muutosten ja muutosjohtamisen parissa 45-vuotias Hartikainen on työskennellyt lähes koko työuransa. Hanna Hartikainen Golftoimialalla odotetaan nyt muutosta, mutta kokonaan toinen seikka on se, mitä sillä varsinaisesti tarkoitetaan. Mitkä ovat ne konkreettiset asiat, joiden halutaan muuttuvan? Tämäkin juttu oli osittain kompastua toimituksemme virheelliseen oletukseen. Jutun alkuperäinen ajatus oli kysyä Hanna Hartikaiselta 60 (Golfliiton juhlavuoden kunniaksi) kysymystä, joista suurimman osan esittäisivät golfin harrastajat sekä toimialan vaikuttajat. Halusimme näin tarjota golfin harrastajat laajasti tavoittavan Golflehden foorumiksi avoimelle ja moniääniselle keskustelulle, johon kuka tahansa lajia harrastava tai sen parissa työskentelevä voisi halutessaan osallistua. Haastoimme golfarit ja golfvaikuttajat mukaan, ja jäimme odottamaan varsinaista kysymysten tulvaa, jonka pyörteissä kaivattu muutoskin saisi olomuodon. Kysymyksiä saapui kuitenkin verraten vähän, ja ne pyörivät pitkälti jo ennestään kaluttujen aiheiden ympärillä. Päätimme lopulta vetää alkuperäisen idean takaisin ja puhua Hartikaisen kanssa muutoksesta tavanomaisemmin toimituksellisin keinoin. Uusi puheenjohtaja kokee muutoksen olevan hyvin henkilökohtainen asia. Ihmiset suhtautuvat muutokseen eri tavoin. Hartikaistakin muutos usein mietityttää, mutta hän haluaa nähdä sen mahdollisuutena. ”Moni voi kokea muutoksen pelottavana, mutta ilmiönä se on äärimmäisen mielenkiintoinen. Muutos on uusi nykytila”, Hartikainen sanoo. Muutoksen vauhti on moninkertaistunut ja maailmasta on tullut hirveän kompleksista. Muutos haastaa kaikki, nuoret ja seniorit, edes XY-sukupolvi ei pääse yhtään helpommalla. Kaiken tiedon ja muutoksen kakofonia voi helposti hämmentää. Hartikainenkin pitää muutosta haasteena, mutta hän lähtee selättämään sitä pragmaattisella otteella. Ensin on saatava riittävä käsitys siitä, mitä on tapahtumassa ja sitten jäsennettävä tilanne. Tilannekuvasta tehtävien johtopäätösten jälkeen päätetään toimenpiteistä, jonka jälkeen on tekojen aika. ”Se on minun tapani jäsennellä asioita. En usko mutuun, vaan faktaan ja analyysiin. Muutos on paloiteltava ihmisen kokoisiksi palasiksi.” ”Tieto kulkee nykyisin reaaliajassa, ja teknologialla voidaan ratkaista huomenna kaikki se, mistä tänään vasta unelmoidaan. Se, mitä esimerkiksi tekoäly ja neuroverkot tulevaisuudessa mahdollistavat, on mieletöntä. Mutta asiat tapahtuvat aina ihmiseltä ihmiselle. Ihminen ei saa tässä yhtälössä unohtua. Kokonaisuudessa on kyse hyvinvoinnista ja asioiden tasapainosta”, Hartikainen sanoo. Epäonnistumista ei tule hänen mukaansa muutokseen tarttuessa pelätä. ”Muutos on kokeilemista, yrittämistä, erehtymistä, huumoria – ja loppuviimein mahdollisuuksia täynnä. Avainsanoja ovat faktapohjaisuus, suunnitelmallisuus, yhteistyö, toiminta ja viestintä”, Hartikainen sanoo. ”Ja ilo! Ja rentous!” Haastavia päätöksiä on toimialalla joka tapauksessa edessä. Resurssien niukkuus haastaa kaikki, ja strategian jalkauttamisessa on tehtävä myös selkeitä valintoja siitä, mitä tehdään ja mitä ei tehdä. Hartikainen uskoo, että toimiala pystyy rakentamaan tarvittavan muutoksen rakentavassa hengessä ja hyvässä yhteistyössä. ”Minulle on syntynyt tunne, että halu yhteistyöhön on aitoa, kunhan yhteinen kokoava voima löytyy. Toteutuksessa kyse on sitten yksityiskohdista ja rajapintojen määrittämisestä. Niistä on sovittava eri toimijoiden kanssa”, Hartikainen sanoo. Kaiken keskiössä on se, että seurojen ja golfkenttien toimintaedellytykset turvataan. Taloudellinen ympäristö ei ole päästänyt golfkenttiä helpolla. Moni kenttä voi hyvin, mutta osa on taloudellisesti erittäin tiukoilla. Hartikainen haluaa kääntää katseet siihen, millaista apua ja millaisia tukimuotoja seuroille voidaan jatkossa luoda. En usko, että golfosakkeella tienaaminen koskaan enää palaa. Meidän on löydettävä uusia tapoja tehdä ja hinnoitella tuotteemme ja palvelumme. Voisiko dynaaminen hinnoittelu olla yksi ratkaisu? Nythän jo tiedämme, milloin kenttä on tyhjillään ja milloin ovat ruuhkapiikit. Myös pelaamisen rahoittamiseen on mietittävä erilaisia ratkaisuja. Hän pitää golfin mahdollisuuksia menestyä lajina erinomaisina. ”Uudella Olympiakomitealla on kaksi päätavoitetta: liikuttaa kansaa ja menestyä kilpaurheilussa. Golf, jos mikä, pystyy lajina tarjoamaan ratkaisuja molempiin.” Muutosorientoituneisuutensa lisäksi Hartikainen on herättänyt runsaasti mielenkiintoa myös siksi, että hän on ensimmäinen nainen maaliskuussa 60 vuotta täyttävän Suomen Golfliiton puheenjohtajan tehtävässä. Suomessa jo lähes kolmannes golfin harrastajista on naisia, mutta laji on edelleen vahvasti miesten hallinnoima. Hartikainen on erityisen otettu siitä, että valinnan puheenjohtajasta teki Golfliiton liittovaltuusto, jonka 45 varsinaisesta jäsenestä vain yksi on nainen. ”Liittovaltuusto näki asian yli, eikä arvioinut meitä puheenjohtajaehdokkaita naisena ja miehenä. Uskon, että valinnan ratkaisivat osaaminen ja kyvykkyys juuri tässä tilanteessa, jossa ollaan muutoksen äärellä”, Hartikainen arvioi. Saman voi päätellä myös äänestystuloksesta. Hartikainen voitti vastaehdokkaansa, edellisen varapuheenjohtajan Toni Laakson selvin lukemin 29–11. Hartikainen ei kuitenkaan halua tehdä sukupuolesta numeroa. ”Suomi on niin valtavan pitkällä ajattelutavassa, että tehtävään valitaan siihen parhaiten soveltuva henkilö sukupuolesta riippumatta. En itsekään ole minkään kiintiöiden kannalla. Sellainen on tekoreipasta”, Hartikainen sanoo. Asiaa ei toisaalta pidä hänen mukaansa myöskään vähätellä, sillä aivan yhdentekevä asia ei etenkään lajin kannalta ole. Hartikainen uskoo itsekin, että nainen puheenjohtajana tekee Suomi-golfille hyvää, ja että sitä pystytään hyödyntämään myös lajin julkisuuskuvan kiillottamisessa. Golfliitto voidaan laskea nyt edelläkävijöiden joukkoon. Hartikaisen valinta puheenjohtajaksi osuu sopivaan hetkeen, sillä vuosi 2017 on naisten ja tyttöjen golfin teemavuosi. Naisten golfin kehittäminen on myös yksi strategian painopistealueista. Golfliiton Ladygolf-toimikunnassa toiminta on vireää ja naiset ovat pisimmällä myös uuden strategian jalkauttamisessa. Strategiaan kirjattu tavoite on kunnianhimoinen: vuoteen 2020 mennessä golfin pariin tavoitellaan 10 000 uutta naisharrastajaa. ”Naisissa on kova potentiaali. Myös junioreiden ajasta on kiinnostunut moni laji, mutta uskon vahvasti, että naiset ovat ainakin yksi avain myös junioreiden houkuttelemiseksi lajin pariin. Kun äiti saadaan liikkeelle, koko perhe lähtee suurella todennäköisyydellä perässä”, Hartikainen sanoo. Mutta saavat miehetkin sentään jotain aikaa. Tai paremminkin kaikki yhdessä. Hartikainen kehuu painokkaasti ihmisiä, joiden kanssa on saanut olla golfin kautta tekemisissä. Meillä on koossa äärimmäisen hyvä porukka, niin Golfliiton toimistolla, golfseuroissa kuin toimialalla ylipäätään. Lajin parissa on valtava määrä osaamista, ammattitaitoa ja intohimoa. Ihmiset ovat valmiita tekemään tosi paljon golfin eteen, jotta asiat kehittyisivät. Golfia nykyisin intohimoisesti harrastava Hartikainen on valmis heittämään myös itsensä likoon. Seuraavasta muodostui syksyn vaalien alla uuden puheenjohtajan tunnuslause. ”Golf on antanut minulle niin paljon. Nyt on minun vuoroni antaa sille jotain takaisin.” ”Tekemistä riittää, mutta mitään sellaista ei ole vielä tullut vastaan, mikä ei olisi tehtävissä.” 10 kysymystä puheenjohtajalle Miksi naisten teemavuosi golfissa on mielestäsi tärkeä? (Sari Lönn, Suomen golfliiton Ladygolf-toimikunta) Suomen golfin vuoteen 2020 saakka ulottuvassa strategiassa on laadittu yhteiset linjaukset ja tavoitteet koko Suomen golfille. Strategiaan on valittu viisi painopistealuetta: talous- ja toimintalolosuhteet, juniorigolf, kilpagolf, viestintä ja naisten golf. Naisia on upean lajin parissa vielä aivan liian vähän. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna sekä golfin 60 vuotisjuhlavuonna on upeaa, että naiset ovat painopisteenä ja aktiivisen tekemisen kohteena golfissa. Suomen urheilun ja liikunnan menestyssuunnitelmassa on asetettu kaksi strategista tavoitetta: saada suomalaiset liikkumaan enemmän ja saada suomalaiset huippu-urheilijat menestymään paremmin. Mitä Golfliitto aikoo johdollasi tehdä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? (Timo Ritakallio, Suomen Olympiakomitea) Golfliitto on Suomen suurimpia urheilujärjestöjä ja uudistetun golfin strategian kautta meillä mahdollisuus toimia modernina lajiliittona. Painopistealueiksi on valittu juniorigolf, naisten golf ja kilpagolf. Jäsenmäärän kasvu, kenttien toimintaolosuhteiden kehittäminen sekä lajin julkisuuskuvan parantaminen mahdollistavat sen, että entistä isompi joukko suomalaisia liikkuu. Golf on laji, jota voi harrastaa ja pelata yhdessä eri-ikäisten ja taidoltaan eritasoisten kanssa. Kilpagolfiin tarvitaan systemaattinen ja suunniteltu polku, miten uralla edetään kohti huippua. Pelaajien ympärille on luotava vahva tukiverkosto jo mahdollisimman aikaisin. Meidän on myös saatava lisää pelaajamassaa, jolloin on suurempi todennäköisyys löytää huippukykyjä. Seuravalmennusta on pystyttävä tukemaan. Yhteistyö kaikkien golfin osapuolten kanssa on ydin siihen, että pystymme tuottamaan mahdollisimman hyviä kilpapelaajia – Suomi on liian pieni maa sooloiluun. Olet työsi kautta seurannut pitkään rahan liikkeitä ja myös kymmenien lajiliittojen toimintaa. Millaisia kortteja golfurheilun ja liike-elämän välisessä yhteistyössä on käsityksesi mukaan yhä kääntämättä? (Janne Tarmio, Spikebar.fi) Liike-elämälle aidosti tuottavia kumppanuuksia luodaan siirtymällä perinteisistä sponsorisopimuksista aitoon yhteistyöhön. Urheilun lajiliitoilla on esimerkiksi valtava määrä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää osaamista, josta olisi liike-elämässä hyötyä. Tämän osaamisen kaupallistaminen lisäarvoksi perinteisen logo-näkyvyyden rinnalle on iso mahdollisuus. Miten panostukset harrastegolfiin ja kilpagolfiin tulisi mielestäsi painottaa? (Heikki Lehtonen, IkG) Suomen golfin vuoteen 2020 saakka ulottuvassa strategiassa on laadittu yhteiset linjaukset ja tavoitteet koko Suomen golfille. Strategiaan on valittu viisi painopistealuetta: talous- ja toimintalolosuhteet, juniorigolf, kilpagolf, viestintä ja naisten golf. Panostukset harraste- ja kilpagolfiin pitää painottaa niin, että voimme myös vastata Suomen urheilun ja liikunnan menestyssuunnitelman kahteen keskeiseen tavoitteeseen, eli saada suomalaiset liikkumaan enemmän ja menestyä paremmin huippu-urheilussa. Miten varmistamme, että mahdollisimman monella Suomen koululaisella on mahdollisuus tutustua lajiin taloudellisesta tilanteesta tai koulun sijainnista riippumatta? (Heikki Parkatti, Jyväs-Golf) Suomen Golfliiton lanseeraama Draivia kouluun -ohjelma etenee monella tavalla ja tasolla eteenpäin. Draivia kouluun -opettajakouluttajia, jotka ovat siviiliammatiltaan luokan- tai liikunnanopettajia, on alueellisesti ympäri Suomen yhteensä noin 20. He markkinoivat koulutuksia alueen kouluille ja omille kollegoilleen. Ohjelma otettiin käyttöön 1.8.2016 ja tähän mennessä on pidetty 45 maksutonta Draivia kouluun! -koulutusta ympäri Suomen. Koulutuksen käyneitä on noin 400, joista valtaosa on alakoulujen opettajia, osa OKL:n opiskelijoita ja osa golfseurojen toimijoita. Draivia kouluun! -välinepaketteja on tilattu niin alakouluille, kunnille kuin golfseuroillekin, yhteensä 105 kpl. Tämän lisäksi junioritoiminnan laatuseurat ovat saaneet omat välineet. Muutamat yritykset ja yhteisöt ovat myös lahjoittaneet välineitä kouluille. Suomen golfin strategian mukaisesti tähän kuitenkin tarvitaan kaikkia golfyhteisöjä. Jos esimerkiksi 100 golfyhteisöä tekee yhteistyötä 10 koulun kanssa, saavat 1000 koulun oppilaat kosketuksen golfiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeen, Liikkuva koulu -ohjelman kautta pääsemme vaikuttamaan kouluihin paikallisesti sekä alueellisesti. Tällä hetkellä Liikkuva koulu-ohjelman piirissä on 1850 alakoulua. Sisäisessä viestinnässä on aina kaikissa organisaatioissa parantamista. Mitä FGMA voi tahollaan tehdä FGMA:n ja Golfliiton sekä liiton toimiston välisen viestinnän tehostamiseksi? (Esa Meriläinen, FGMA) FGMA:n jäsenet ovat ratkaisevassa roolissa strategian käyttöönotossa yhteistyössä kenttien eri toimijoiden kanssa. Yhteisten viestin suunnittelu ja vieminen seuroille sekä asiakasrajapintaan on keskeisen tärkeää. Monet ikääntyneet osakkeenomistajat haluaisivat päästä osakkeestaan eroon, kun oma peliura on takana eikä perheessä ole käyttöä osakkeelle. Pitäisikö ongelmaa alkaa ratkaista valtakunnan tasolla yhteistyössä kaikkien kenttien kanssa vai mikä ratkaisuksi jatkuvasti pahenevaan tilanteeseen? / Pentti Huttunen, Katinkulta Golf Talous- ja toimintaolosuhteet on tärkeä painopistealue Suomen golfin 2020 strategiassa. Aktiivinen jäsenmäärän kasvattaminen on yksi keskeinen työmaa, joka osaltaan mahdollistaa osakkeista luopumisen, mutta se yksin ei ratkaise kenttiin kohdistuvaa investointivelkaa kenttien perusparannuksen ja mahdollisten uudistusten osalta. Talous- ja toimintaolosuhteet on tärkeä yhteinen asia, josta on keskusteltava esim. yhteistyössä SGK:n kanssa. Liitto on siirtymässä sähköiseen jäsenkorttiin. Pääsenhän silti jatkossakin pelaamaan kotiseurassani ilman turhia härpäkkeitä, vaikkapa henkilökortilla? (Kari Mitrunen, Aulangon Golfklubi) Kotiseurassa pelaaminen onnistuu samaan tapaan kuin ennenkin. Suomessa ei periaatteessa ole tarvinnut jäsenkorttia, jos seurat ovat pitäneet huolta maksaneista jäsenistä omissa tietojärjestelmissään. Seurat näkevät pelaajien jäsentiedot Verkkotietopalvelusta. Uusi sähköinen jäsenkortti on osa uutta eBirdie-sovellusta. Uuden digitaalisen alustan avulla seurojen ja Golfliiton on mahdollista tarjota jäsenille erilaisia etuja ja viestiä tapahtumista. Harmittavan usein on käynyt niin, että muovisia jäsenkortteja ei ole haettu seuroista, uudella eBirdie-sovelluksella pääsemme pois turhien korttien tekemisestä. Seura voi edelleen tulostaa paperisen tasoitustodistuksen eli ”jäsenkortin” pelaajalle, jos hän sellaisen haluaa tai tarvitsee vaikkapa ulkomaanmatkaa varten. Esimerkiksi Ruotsissa on toimittu jo 10 vuotta ilman perinteistä jäsenkorttia. Golfliitto lopetti kenttäkonsultoinnin, mikä oli hyvin valitettavaa, koska liitolla oli hyvät konsultit. Heiltä saattoi kysyä asiasta kuin asiasta ja apu tuli. Voisiko Golfliitto vakavasti harkita konsultoinnin uudelleen henkiin puhaltamista? (Ove Grundström, FGA) Kiitos asian esille tuomisesta, otamme selvitykseen ja harkintaan. Minkälaisena näet suomalaisen kilpagolfin tulevaisuuden lajin vetovoimaisuuden kannalta? (Mika Walkamo, Suomen PGA) Menestyvät kilpapelaajat paitsi innoittavat uusia junioreita lajin pariin myös parantavat lajin näkyvyyttä mediassa. Mitä enemmän meillä on harrastajia, sitä suurempi on mahdollisuus löytää lahjakkaita nuoria, ja tulevia kilpapelaajia. Menestys siis ruokkii menestystä. Meillä on tällä hetkellä nuoria, nousevia tähtiä, joista voi tulla huippupelaajia. Nuorten lahjakkuuksien tukiverkostoa on parannettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja luotava systemaattinen ja suunniteltu polku uralla etenemiseksi. Menestys on edellyttää kaikkien golfin osapuolten toimivaa yhteistyötä ja panosta. Meillä ei Suomen kokoisessa maassa ole varaa hukata resursseja eripuraisuuteen.Kokonaiskuva kirkastuu
Hypen ympäröimä
Muutos haastaa kaikki
Yhteistyössä eteenpäin
Ensimmäinen naispuheenjohtaja
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje
Artikkelin kommentit (3 kpl)
Oma kommentti
Hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus, useita kannatettavia mielipiteitä. Paloittelu on hieno vertaus, paloittelun voisi aloittaa Golfliitosta ja siirtää ihmisenkokoisia palasia Valontornin ulkopuolelle.
Puheenjohtaja Hanna Hartikainen paljastaa haastattelussa, että hänellä on hyvin hatara käsitys golfin tilanteesta.
Haastattelu on lähinnä tyhjänpäiväisten fraasien toistoa ”muutoksesta” eikä sisällä mitään konkreettista.
Keljua peesata, mutta olen silti samaa mieltä Keljun kanssa. Sisältö oli kovin korkealentoista ja politiikkojenkin suosimaa ympäripyöreää sanailua. Olen kyllä jonkin verran valmis antamaan anteeksi alkumetrien hapuilun nimissä.
Hieman enemmän pyyhkeitä suuntaan kuitenkin toimitukselle.
Kirjoitatte odottaneenne lukijoiden keksivän teille aivan uudet näkökulmat ja jutun aiheet.
Eipä sitten sellaisia tullut.
Tuli vain vähän ja nekin samoilta alueilta kuin mitä on pyöritetty tähänkin asti. Ette sitten lähteneet mistään hakemaan näitä kysymyksiä, kun eivät teille tippuneet itsekseen. Harrastajia olisi varsin helposti löytynyt vaikka talvisilta harjoitushalleilta.
Ja jos ne vähät kysymykset, joita saitte olivat samoja asioita kaluavia, joita on tähänkin asti pyöritetty, niin sekö tekee niistä tarpeettomia tai huonoja käsiteltäviksi?
Voipi hyvinkin olla ettei ihan uusia kysymyksiä taida juurikaan olla, jos vanhoihinkaan ole vastauksia.