Kun Aulangon isäntä miehen ikään tuli - Golfpiste.com

28.6.–5.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[15][27]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Kun Aulangon isäntä miehen ikään tuli

Kari Kuivasaari (vas.) rentoutuu mielellään golfkauden jälkeisillä pelimatkoilla Brittein saarilla. Peliseurasta kiittämässä Markku Savela.

Aulanko Golfin toimitusjohtaja Kari Kuivasaari kuuluu siihen harvaan keski-ikäisten suomalaisgolfareiden joukkoon, jotka ovat jo lapsena kasvaneet lajiin kiinni. Hän täyttää tulevana sunnuntaina 50 vuotta ja sanoo haluavansa lajin pariin pikaisesti lisää nuoria pelaajia. Kun lajin harrastajien määrä lähti 90-luvun taitteessa voimakkaaseen kasvuun, oli Kuivasaari pelannut golfia jo yli 20 vuotta. Urheilullisen lapsen kiinnostus golfia kohtaan kasvoi vähitellen Pekka-veljen innostuksen myötä, jonka kipinän sai syttymään korttelin päässä saman kadun varrella asunut Matti Pietola. ”Meitä kotkankatulaisia junioripoikia taisi pelailla Aulangolla parhaimmillaan kymmenkunta, tosin suurin osa heistä omia veljiäni”, seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorin sanoo. ”Hyvistä lyöntimalleista ei edes meidän pihakentällä ollut puutetta, mutta Pietolan Matin esimerkki antoi lujaa uskoa siihen, että kilpailumenestystä voi tulla laadukkaalla ja luovalla harjoittelulla.” 60-70-lukujen taitteessa elämä oli toisenlaista kuin nyt. Harrastusten kirjo ei ollut alkuunkaan tämänpäiväsellä tasolla; talvella luisteltiin ja hiihdettiin, kesällä harrastettiin yleisurheilua, jalkapalloa sekä uintia. Golf oli outolintu Suomessa ja niin Hämeenlinnassakin, vaikka Aulangon kenttä oli avattu jo ennen sotia ja uudemman kerran 50-luvun loppupuolella. ”Lasten katsottiin olevan tuohon aikaan oma-aloitteisempia kuin nykyään. Oli itse keksittävä omat harrastuksensa ja myös harjoituksiin meno oli omalla vastuulla. Linja-autot liikkuivat ja polkupyörällä pääsi, potkukelkkakin kulki kun keli salli”, Kuivasaari sanoo. Mielikuvitus, reipas asenne ja omien hoksottimien käyttö oli hänen mielestään yksi avain hyvään urheilumenestykseen. Jääkiekko kulki aina B-junioreihin saakka Kuivasaaren lempiharrastuksena golfin ohella, mutta vähitellen lukio-opinnot ajoivat myöhäisten jäävuorojen edelle. ”Lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntyyli tekee tasapainoisen aikuisen, sanoi kouluvuosien liikunnanopettajani. Tätä punaista lankaa ei ole ollut vaikeaa seurata, olen aina tykännyt urheilla.” Ainutlaatuinen porukka Aulangon Golfklubin jäsenet olivat nelisenkymmentä vuotta sitten lähtöisin lähes yksipuolisesta yhteiskuntaluokasta. Lajia harrastivat isojen kartanoiden omistajat, tehtaiden patruunat ym. vaikutusvaltaiset ihmiset perheineen. Aulangon golfkentälle oli silti niin valtion virkamiehen kuin tavallisen duunarin pojankin helppo tulla. ”Ei meitä poikia kukaan Aulangolla ylenkatsonut, aina sai tuntea olevansa kuin kotonaan. Ja sieltä kentältä ne ensimmäiset markatkin tuli tienattua, kun Palmrothit, Valanteet ja Honkajuuret tarvitsivat caddieta.” ”Jotkut taisivat pitää vähän niin kuin omana poikanaankin. Ei kai lelukaupan lähetti olisi muuten tuonut joulupakettia aattoaamuna kotiovelle”, Kuivasaari naurahtaa. Myös Kuivasaaren kaikkein läheisin ystäväpiiri on peruja varhaisilta golfvuosilta. Suurin osa hänen ystävistään otti jo lapsena golfin täydellisesti omakseen, kunnes laji muisti myös palkita aidon kiintymyksen. Pojat jaksoivat harjoitella väsymättömästi ja SM-mitaleja maajoukkue-edustuksineen alkoi sadella. ”Joskus on tehnyt mieli laskea kaveriporukaan SM-mitalit ym. saavutukset yhteen, mutta kyllä niitä paljon on. Kirkkaimmasta päästä Selinin Juhalla on miesten Suomen mestaruus, Vilmusen Jounilla ja Pekalla (veli) molemmilla Erkko Trophyn voitot.” ”Mutta nämä kaverit ovat olleet yksi elämän suola. Niiden kanssa tässä ollaan pidetty yhtä kauan ja edelleen ovat kontaktit tiiviitä. Ainutlaatuinen porukka.” <b> Kuivasaarella itselläänkin on palkintokaapissa kolme SM-mitalia. Poikien- ja nuorten maajoukkueissa hän on pelannut kolme arvoturnausta, miestenkin maajoukkueessa yhden. <b>Projekti veti takaisin Aulangolle</b> Kun Kari Kuivasaaren aktiivinen ura kilpagolfarina jäi taakse, oli hän jo kovasti tähtäämässä tekniseen ammattiin, koneinsinöörin koulutuksen saaneena. Vähitellen kaipuu takaisin golfkentän päivittäiseksi kasvoksi kävi niin suureksi, että ulkomaan komennukset Jaakko Pöyry Oy:ssä saivat jäädä. Kuivasaari pestattiin vuonna 1997 Tawast Golfin toimitusjohtajaksi. ”Alkuunhan siinä oli paljon uutta ja ihmeellistä, mutta tuttu lajiympäristö auttoi pääsemään nopeasti sisään. Aikaisempi toimitusjohtaja oli enemmän tekemisissä osakemarkkinoinnin kanssa, mutta minun tehtäväkseni tuli enemmän kentän jatkokehitys ja yleisen kokonaisilmeen terävöittäminen Tawastissa.” Kun 2000-luvun alussa Aulangolle alettiin suunnitella uutta 18-reikäistä golfkenttää, oli tilanne Hämeenlinnan seudulla mielenkiintoinen. Olihan samaan aikaan myös Harvialan suunnalla, Vanajanlinnassa samankaltaisia ajatuksia. Vaikka joidenkin sivusta seuranneiden mielestä Aulangon ja Vanajanlinnan kenttähankkeet kalskahtivat hieman päällekkäiseltä, päätettiin molempien kohdalla ryhtyä tuumasta toimeen. ”Meillä oli osakkeiden ennakkovarausten kautta selvä signaali rakentamisen aloittamiselle, taloudellinen lähtökohta oli turvallinen”, Kuivasaari painottaa. Ympyrä sulkeutui Kuivasaaren kohdalla, kun hän siirtyi rakkaiden lapsuusmaisemien naapuriin kentänrakennusprojektin vetäjäksi. Lopulta Aulangon uusi Eversti-kenttä nousi entisen Luhtialan kylän maille vuonna 2006. Kuivasaari oli kentän rakennusvaiheen ajan ”virkavapaalla” Tawast Golfista, mutta hoiti Everstin valmistuttua molempien kenttien toimitusjohtajan tehtäviä pari vuotta.  Yhdistelmävakanssi perustui muutaman vuoden ajan kyteneeseen suunnitelmaan, jonka tarkoituksena oli Tawast Golfin ja Aulanko Golfin kenttäyhtiöiden yhteensulauttaminen vuoden 2009 alusta. Hanke ei aivan saanut riittävää osakasenemmistöä yhdistämisajatuksen taakse. Näin molemmat kenttäyhtiöt jatkoivat toimintaansa itsenäisesti omalla kentällään. ”Ajatus oli, että osakkaat saisivat yhdellä vastikkeella mahdollisimman kattavat pelimahdollisuudet Hämeenlinnassa. Osakkeenomistajat käyttävät kuitenkin tällaisissa asioissa määräysvaltaansa ja siihen ei ole kenelläkään nokan koputtamista.” <b>Osakkaiden edut paremmiksi</b> Kari Kuivasaari ei aikaile hetkeäkään vastatessaan kysymykseen Suomi-golfin tulevaisuuden tärkeimmästä suuntaviivasta. Hän sanoo, että nuoria on saatava nopeasti golfin pariin lisää toiminnan vastuunkantajiksi ja toisaalta toiminnan rahoittajiksi. ”Suuret ikäluokat ikääntyvät vauhdilla ja tämä ei saa tulevaisuudessa aiheuttaa liian suurta tyhjiötä. Tarve kenttien aktiivisista käyttäjistä ei luonnollisesti katoa minnekään.” Hän on myös seurannut tarkasti vallitsevaa keskustelua erilaisten pelimuotojen tarpeellisuudesta tai niiden mahdollisista rajoituksista jollain aikavälillä, mutta osakkeenomistajan asema ja osakkeen hankkimisen kannattavuus olisi Kuivasaaren mielestä saatava turvattua tavalla tai toisella. ”Suomen kentistä suurin osa on rakennettu osakeanneista saaduilla varoilla, mutta juuri tällä hetkellä osakkeen hankintaa ei koeta houkuttelevaksi. Yksi toimiva konsti voisi olla osakkaiden etuisuuksien kehittäminen omalla kentällään.”   <span class=

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje