Agronomi Jussi Vahala on toiminut yli 20-vuoden ajan kentänhoitajana ja kenttämestarina Master Golfissa sekä Espoon Golfseurassa. Hän on ollut myös maajoukkuetason pelaaja seniorisarjoissa. Lassi Tilander kirjoittaa Golfpisteen sivuille blogiaan jossa hän ruotii mielipiteitään säästämättä golfiin liittyviä asioita. 27.4 julkaistussa blogissaan Tilander otti kantaa mm. siihen, pitäisikö pelaajien laittaa takaisin paikalleen lyömänsä turpeet. Julkaisemme seuraavassa lähes sellaisenaan Vahalan vastineen Tilanderin blogiin. Lassi Tilander kirjoittaa (27.4.-07) plokissaan: ”Tehottomimmaksi toimenpiteeksi näyttää armottomasti jäävän tämä edelleen niin yleinen tapa kiikuttaa turpeet takaisin paikalleen. Varovaisen arvion mukaan vain n. 10 % niistä juurtuu ja huolellisestikin paikalleen asetettuja turpeita käyvät usein vielä matoja etsivät linnut kääntelemässä”. Lassi ystävä hyvä. ”Karvani nousivat pystyyn ” lukiessani valistuskirjoitustasi jossa kyseenalaistit vakiintuneen tavan laittaa paikoilleen irti lyödyt nurmipalat. Jos Suomen golfkentillä toimittaisiin näin itsekkäästi ohjeesi mukaan, seurauksena olisi nurmipintojen kunnon romahtaminen. Erityisesti väylien osalta. Tämä olisi taaksepäin menoa. Ainakaan se ei olisi golfpelaajien edun mukaista. Eikä nostaisi golfkenttiemme kunnon arvostusta. Katselen tätä kirjoittaessani televisiosta Vachovin Campionship kilpailua. Mitä näenkään. Ammattilaispelaajien caddiet asettelevat erittäin huolellisesti ja oikeaoppisesti paikoilleen irtil lyödyt nurmipalat. Tämä on ymmärrettävää ja luonnollista. Kukaan myöhemmin lähtevä pelaaja ei voisi hyväksyä sitä, että hänen lyömänsä golfpallo kulkeutuisi korjaamattomaan lyöntijälkeen. Tästä paikasta jatkolyönti vaikeutuisi oleellisesti. Tämä ei olisi tasapuolista eikä golfetiketin mukaista. Jo tämän perusteella irti lyödyt nurmipalat tulisi aina heti laittaa paikoilleen. Kanssapelaajia on kunnioitettava ja otettava huomioon. Muuten golf ei ole kivaa. Lisättäköön tähän vielä se, että televisiosta katsottuna pelattavan kentän väylien nurmiheinän versotiheys ja viherpeittävyys on lähes täydellinen. Suomessa saman kuntotason saavuttaminen on lähes mahdotonta. Vertailu Valderamaan tmv. vastaavien eri sääoloissa ja suuret taloudelliset resurssit omaaviin ulkomaisiin kenttiin ei ole oikein eikä realistista. Se saattaa johtaa myös harhaan. Esim Valderaman väylien nurmiheinä saattaa olla Bermudaa. Sen kasvutavasta johtuen irtilyötyjä nurmipaloja EI SAA ASETTAA PAIKOILLEEN. Bermuda korjaa tehokkaasti itse arpensa. Hiekkaseos tasoittaa nurmipinnan Käytännön kokemuksiini kentänhoidosta vastuussa olleena v:sta 1986-2006 (MGC ja EGS) suosittelisin suomen oloissa: 1.Irti lyödyt nurmipalat tulisi laittaa aina paikoilleen. Tärkeää on tehdä se oikein. Nurmipalan juuripinta asetetaan alaspäin ja tärkeää on, että se PAINETAAN JALALLA TIIVIISTI maahan( alapuolelle ympäristön pinnan korkeuden). Tämä edistää juurtumista ja estää leikkuukoneen irroittamasta niitä. Huom! Lintujen osuus paikoilleen asetettujen nurmipalojen irroittajana on käytännössä hyvin pieni. Lassi Tilanderin arvio paikoilleen laitettujen nurmipalojen juurtumisesta (10 %) vaikuttaa käytännön kentänhoidosta saamaani kokemukseen perustuen kovin pieneltä. Nurmipalan juurtumisen onnistumiseen vaikuttaa oleellisesti maaperän kosteus ja asentamistapa = pitää PAINAA JALALLA TIIVIISTI maahan. Maakosteuden ollessa hyvä (kevät, syksy ja sadekausi) oikein asetetut nurmipalat juurtuvat lähes kaikki. Kuivilla alueilla esim. Australiassa nurmipalojen juurtumisen onnistuminen on hyvin vähäistä. Pelaajat kuljettavavatkin mukanaan korjaushiekkaseosta. Juurtumattomatkin ja paikoillaan pysyneet nurmipalat pitävät väylien pinnat tasaisina. Poa annua väylillä väyläleikkuujäte täydennyskylvää nämä kohdat kauden aikana. 
Ellei pelaajia velvoiteta asettamaan irtilyömiään nurmipaloja paikoilleen. Edellyttää se kentän taholta sitä, että pelaajien käytössä on korjaushiekan kuljetukseen sopivat bägikärryt . Tai palkataan koko pelikaudeksi henkilö lyöntijälkien paikkuutyöhön. On selvää, ettei kaikilla kentillä ole mahdollisuuksia ja varaa tähän. 2. Hiekka/turve/siemenseoksella lyöntijälkien paikkuu on suositeltavaa ja hyvin tehokasta. Joillakin kentillä pelaajia velvoitetaan kuljettamaan mukanaan lyöntijälkien korjaushiekkaseosta . Lyöntipaikoilla on pelaajien käytössä korjaushiekka-astioita ( lähinnä par 3). Kenttien henkilökunta käyttää lyöntijälkien paikkuuseen väylillä ja lyöntipaikoilla korjaushiekkaseosta sekä säännönmukaisesti toistuvaa koneellisesti tapahtuvaa täydennyskylvöä sekä hiekka/turveseos kattausta. EGS:ssä aikanani väylien lyöntijälkiä paikattiin kenttähenkilökunnan voimin 1-2 kertaa kuukaudessa. Lyöntijälkiä täydennyskylvettiin 1-2 kertaa kuukaudessa. Volvo ammattilaiskilpailujen aikana väylien lyöntijälkiä paikattiin joka ilta kilpailupäivän päätteeksi. Seuran junnupelaajat olivat mukana talkoissa. Kentänhoidosta vastuussa ollessani koin, että lyöntijälkien korjaukseen olisi pitänyt pystyä käyttämään enemmän aikaa ja resursseja. Siitäkin huolimatta, vaikka Espoossa pelaajat korjasivatkin lyöntijälkensä kiitettävästi. 3. Hiekka/multainen maaperä, oikein ajoitetut sekä mitoitetut lannoitus, kastelu ja leikkuut edesauttavat kasvattamaan täystiheän ja elinvoimaisen nurmikon joka kestää hyvin golfmailan iskuja sekä korjaa kasvullaan lyöntijälkiä tehokkaasti. Lopuksi sanoisin vielä, että minua ainakin harmittaa vietävästi jos palloni lepää hiekkaesteessä jalanjäljessä tai huonosti haravoidussa kohdassa. Tuntuu siltä kuin pientä golfaajaa kohdeltaisiin epäoikeudenmukaisesti. Kyllä hiekkaesteiden kunnostukseen kannattaa ja pitää satsata. Jussi Vahala
Turve lentää nimenomaan ammatttilaisilla- useimmista amatööreistä poiketen osuman jälkeen.