Suomalaisten golfin harrastajien vuosittainen noin 330 miljoonan euron panostus tuottaa yhteiskunnalle lähes kaksinkertaisen hyödyn, osoittaa tuore kansainvälisessä tiedelehdessä julkaistu tutkimus.
Golfista puhutaan usein harrastuksena, joka tarjoaa liikuntaa, elämyksiä ja yhdessäoloa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lajin merkitys ulottuu kuitenkin paljon tätä pidemmälle.
Kansainvälisessä vertaisarvioidussa Frontiers in Sports and Active Living -tiedelehdessä julkaistu tutkimus arvioi, että golf tuottaa Suomessa vuosittain lähes 630 miljoonan euron yhteiskunnalliset hyödyt. Summa on lähes kaksinkertainen verrattuna noin 330 miljoonaan euroon, jonka suomalaiset golfarit käyttävät harrastukseensa vuosittain.
Tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston vieraileva tutkija ja ETH Zürichin tutkijatohtori Julia Kettinen, joka toimii myös PGA prona Espoon Master Golfissa.
Viime vuosina Kettinen on ollut mukana useissa kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa on selvitetty golfin vaikutuksia muun muassa liikuntaan, sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen, aivoterveyteen, ikääntyneiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun.
Golf näkyy koko kansantaloudessa
Tutkimuksessa tarkasteltiin golfin yhteiskunnallista merkitystä Suomessa vuonna 2021 kahdesta näkökulmasta.
Ensimmäisessä selvitettiin, miten golfareiden käyttämä raha jakautuu eri toimialoille. Toisessa arvioitiin liikunnan ja hyvinvoinnin vaikutuksia esimerkiksi terveydenhuollon menoihin ja työelämään.
Golfarit käyttivät harrastukseensa yhteensä noin 330 miljoonaa euroa vuodessa.
Suurin kuluerä olivat osake-, jäsen- ja pelimaksut sekä muut pelaamiseen liittyvät kustannukset, yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Golfvälineisiin kului noin 59 miljoonaa euroa ja kotimaan golfmatkailuun noin 50 miljoonaa euroa.
Raha ei jää golfkentille. Se siirtyy edelleen palkkoihin, kotimaisille tavarantoimittajille, alihankkijoille ja matkailupalveluihin, mikä kasvattaa taloudellista aktiivisuutta laajasti eri toimialoilla.
Tutkimuksessa havaittiin myös merkittäviä terveyshyötyjä. Kyselyyn vastanneista golfareista 89 prosenttia liikkui vähintään neljä tuntia viikossa ympäri vuoden. Lähes 60 prosenttia harrasti lisäksi rasittavaa liikuntaa yli kaksi tuntia viikossa.
Tutkijoiden arvion mukaan golfiin liittyvä korkeampi liikunta-aktiivisuus tuottaa yhteiskunnalle vuosittain noin 80,9 miljoonan euron säästöt ja lisätulot.
Hyödyt näkyvät muun muassa suurempina verotuloina, ikääntyneiden pienempinä laitoshoidon kustannuksina sekä työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisenä.
Jokainen euro tuottaa lähes kaksi takaisin
Tutkimuksessa käytettiin niin sanottua SROI-menetelmää (Social Return on Investment), jolla arvioidaan investoinnin yhteiskunnallista tuottoa. Yksinkertaistettuna menetelmä kertoo, kuinka paljon yhteiskunnallista hyötyä syntyy yhtä sijoitettua euroa kohden.
Golfin SROI-luku oli 1,9. Kun mukaan laskettiin myös talouden kerrannaisvaikutukset, suhdeluku nousi 2,4:ään.
Toisin sanoen golfiin käytetty euro tuottaa yhteiskunnalle lähes kaksi euroa hyötyä ja laajemmalla tarkastelulla vielä enemmän.
Tulosten perusteella golfin harrastajat eivät itse hyödy kaikesta harrastuksensa tuottamasta yhteiskunnallisesta arvosta: he käyttävät 330 miljoonaa euroa henkilökohtaisiin hyötyihin, mutta tuottavat samalla noin 300 miljoonan euron lisähyödyt muulle yhteiskunnalle.
Kokonaishyöty muodostuu kolmesta osasta: harrastajien kokemasta hyvinvoinnista ja ilosta, taloudellisista vaikutuksista sekä terveys- ja työelämävaikutuksista.
”Tulokset osoittavat, että golf ei ole pelkkä harrastus – se voi olla merkittävä yhteiskunnallinen investointi. Laji tuo Suomeen taloudellista toimeliaisuutta ja pitää golfarit liikkeellä keskivertosuomalaista aktiivisemmin.”
”Erityisen arvokas liikuntamuoto se on keski-ikäisille ja iäkkäille, joilla on suurin potentiaali terveydenhuollon kustannusten vähentämiseen liikunnan avulla”, Julia Kettinen toteaa.
Tutkimuksen aineisto perustui 1 052 Suomen Golfliiton jäsenen verkkokyselyyn sekä golfkenttien tilinpäätöstietoihin, aiempaan tutkimuskirjallisuuteen ja kansallisiin taloustilastoihin. Tulokset ovat linjassa myös aiempien kansainvälisten liikuntatutkimusten kanssa, joissa liikunnan yhteiskunnallinen tuotto on arvioitu vastaavalle tasolle.