Suomalaistutkimus on saanut runsaasti maailmanlaajuista huomiota.
Haluatko pysyä eläkevuosinasi pitkään terveenä? Siispä tartu golfbägiin, ja lähde kentälle. Näillä sanoilla voisi kiteyttää Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen, jossa selvitettiin yksittäisen golfkierroksen, sauvakävelyn ja kävelylenkin välittömiä vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen. Golfopettajanakin työskentelevä Julia Kettinen oli tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja.
Tuoreet tutkimustulokset golfin terveysvaikutuksista sydän- ja verisuonitautien ennaltahkäisyyn ja hoitoon julkaisiin arvostetussa arvostetussa BMJ Open Sport & Exercise Medicine -tiedelehdessä.
Tutkimuksessa vertailtiin 25 terveen yli 65-vuotiaan henkilön akuutteja fysiologisia vasteita sydänterveyden näkökulmasta 18-reikäisen golfkierroksen, 5,7 kilometrin sauvakävelyn ja yhtä pitkän kävelylenkin osalta.
Tutkimuksessa mitattiin muun muassa osallistujien verenpainetta, verensokeria ja veren rasva-arvoja kuten kolesterolia. Liikunnan kuormittavuutta kuten syketietoja, matkaa, kestoa, vauhtia, askeleita ja energiankulutusta seurattiin sykemittareilla.
Kolme aerobista harjoitusta paransivat sydämen terveyttä, mutta liikuntasuorituksena golf veti kirkkaasti pisimmän korren.
Kukin edellä mainituista liikuntamuodoista laski tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden verenpainetta.
”Golfin pelaaminen kävellen on todellista terveysliikuntaa, ja sitä voidaan suositella terveille iäkkäille aikuisille keinona ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja sekä parantaa niiden terveyttä, jotka jo kärsivät sydänsairauksista”, Kettinen sanoo.
Kolme aerobista harjoitusta paransivat sydämen terveyttä, mutta liikuntasuorituksena golf veti kirkkaasti pisimmän korren. Tutkimuksessa golfkierroksen kesto oli noin 3,5 tuntia ja golfarit kävelivät noin 9 kilometriä.
Vaikka golf on intensiteetiltään matalatehoisempaa kuin sauvakävely tai tavallinen kävely, kohtuukuormitteisena kestävyysliikuntana golf-kierroksen pelaamiseen menevä pidempi aika ja suurempi energiankulutus vaikuttavat suotuisammin veren rasvaprofiiliin ja sokeriaineenvaihduntaan.
”Tutkimuksen tulosten on tarkoitus kannustaa iäkkäitä aikuisia viettämään enemmän aikaa golfkentällä ja pelaamaan kävellen. Golf on loistava tapa harjoitella, koska se motivoi yksilöitä liikkumaan. Usein golfarit eivät edes huomaa, miten paljon he ovat kävelleet kierroksen aikana”, Kettinen kertoo.
Julia Kettisen mukaan golf on loistava tapa harjoitella, koska se motivoi yksilöitä liikkumaan. Kuva: Getty Images
Fysiologisten terveyshyötyjen lisäksi golfilla on myös muita terveysvaikutuksia liittyen esimerkiksi henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Sen avulla ylläpidetään kontakteja ja ollaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Sosiaalisena ja kognitiivisesti haastavana liikuntamuotona golf voi estää henkilön altistumista muistisairauksille. Kettinen paljastaa, että aiheesta on tulossa lisätutkimusta vielä tämän vuoden aikana.
Tutkimusartikkeli on saanut poikkeuksellisen paljon huomiota maailmanlaajuisesti. Kettinen arveli, että alkuviikolla julkaistua tutkimusta, jonka kaksi muuta kirjoittajaa ovat Heikki Tikkanen ja Mika Venojärvi, on referoitu yli 200 uutisessa ympäri maailman.
”Tuntuu upealta, miten lajin terveysvaikutuksiin liittyvästä tutkimuksesta on uutisoitu maailmalla Suomi-golfin näkökulmasta. Samalla on ihmetelty, miten maassamme varttuneemmatkin ihmiset pelaavat golfia kävellen golfauton sijaan. Tämä on ehdottomasti yksi Suomi-golfin vahvuus.”
Julia Kettinen on liikunta- ja urheilulääketieteen väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa Biolääketieteen yksikössä. Hän toimii myös golfprona Master Golfissa Espoossa.
Tässä tutkimuksessa harmittaa se sudenkuoppa, jonka se kaivaa hienon lajin alle: golfia 9km ja (3,5h), kävelyä 5,7km (1h?). Johtopäätös: Golfista uusi kansanparantaja!
Kuka olisi uskonut, että liikuntamuoto jota harjoitetaan pidempi matka ja ajallisesti pidempään, vaikuttaa myös terveysarvoihin myönteisemmin. Olisiko voitu verrata lajeja samoilla kriteereillä, joko yhtä kauan tai yhtä pitkä matka.
Ja tutkittavien määrä taisi olla 25 kpl.
Ei taida oikein tieteellisen tutkimuksen kriteeristö täyttyä.
”Runsaasti maailmanlaajuista huomiota”. Onkohan toimittaja ihan tosissaan ?
OB ei taida ymmärtää lukemaansa tai tietämys tutkimuksista on rajallista.Tutkimus on julkaistu arvostetussa tiedelehdessä. Päästäkseen lehden sivuille tutkimus käy läpi tarkan arvioinnin, joten tutkimuksen kriteeristön luulisi täyttyvän.
Riksoni ei taida olla lukenut ja/tai ei ymmärrä mainittua julkaisua. Sillä ei ole mitään tekemistä tieteellisen toiminnan kanssa. Toki voin olla väärässäkin.25 henkilöä EI täytä mitään vaatimuksia missään ja millään tasolla.
Harva meistä viitsii tehdä säännöllisiä 2h kävelylenkkejä, joten siinä mielessä tuo 6km tuntuu ok matkalta. Golfkierroksella tuo liikunta tulee vähän sivutuotteena.
Aika moni tutkimus perustuu aika pieneen osanottajamäärään esimerkiksi kustannuksista ja logistiikasta johtuen. Sitten tehdään uusia tutkimuksia ja katsotaan saadaanko samanlaisia tuloksia. Joku tekee sitten vielä meta-analyysejä jossa yhdistää monia tutkimuksia.
Olihan tuossa tutkimuksessa möys kommentoitu pientä osanottajamäärää ja sen johdosta tehtyä analyysiä. Oma tietämys tilastoista ei riitä analysoimaan onko ero lopputuloksissa tarpeeksi merkittävä.
Golfin myönteisiä terveysvaikutuksia on tutkittu jo ties kuinka monta kertaa, Suomessakin. Lopputulos on ollut aina sama: golf on erinomainen, terveyttä edistävä liikuntamuoto.
Muistan kun osallistuin joskus 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alussa Hotelli Marskissa pidettyyn tilaisuuteen golfareile. Sen pääpuhujana oli Turun Yliopiston fysiologian professori Kaarlo Hartiala (1919 – 2009), joka eläkkeelle vuonna 1984 jäätyään hurahti hänkin golfiin. Hän kertoi golfin terveysvaikutuksista tehdyistä tutkimuksista. Erityisen hyvin muistan hänen kehuneen golfia erinomaisena laihdutusliikuntana (senhän me jolkainen ollaan havaittu itsessämmekin syksyllä). Hartialan pointti oli se, että rasvan polton tehostamiseksi ihmiskeho vaatii minimissään tunnin pituisen liikuntajakson. Hän kertoi, että kun johtaja pelaa tennistä yhden tunnin ajan, siihen riittävät yleensä johtajan hiilihydraattivarat. Samoin golfarillakin. Mutta kun golfari jatkaa liikuntaansa vielä kolmen tunnin ajan, rasvaa alkaa palaa jo toisen tunnin aikana. Lopputuloksena on, että golfia pelatessa laihtuu enemmän kuin pelaamalla tunti tennistä, vaikka tenniksessä tuleekin hiki. Repikää siitä!
”Mutta kun golfari jatkaa liikuntaansa vielä kolmen tunnin ajan, rasvaa alkaa palaa jo toisen tunnin aikana. ”
Tuo varmaankin sillä edellytyksellä, ettei golffari syö mitään tuon nelituntisen kierroksensa aikana. Itse syön monien muiden tavoin, koska muuten en jaksa keskittyä loppurei’illä.
Mitä tulee tunnin tennikseen, niin sen tunnin jälkeenkin elimistö vielä polttaa kaloreita, sitä pidempään mitä rankempi on treeni ollut. Golfin kohdalla polttaminen loppuu varsin lyhyeen kierroksen päätyttyä. Tämä ei mitenkään vähennä golfin terveysvaikutuksia eikä tenniksenkään.