Hankkeessa tuotetaan biostimulantteja merilevästä. Potentiaali on suuri ja vaikutus vesisöihin suora.
Ravinteiden kertyminen vesistöihin on Suomessa suuri ongelma. Rehevöityminen riivaa niin sisävesiä kuin merialueitakin. Itämeri on maailman saastunein meri.
Ravinteita voidaan poistaa vesistöistä mm. kalastamalla, mutta uusia innovaatioita tarvitaan. Yksi lupaavimmista on vuosi sitten käynnistynyt täysin suomalainen Baltic Biostimulants -hanke.
Baltic Biostimulants hyödyntää Itämeren ravinteita sitovia makroleviä uusien biostimulanttien raaka-aineena. Hankkeessa yhdistyvät kiertotalous, ympäristöhyödyt ja uuden teknologian kehittäminen. Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta, jonka tavoitteena on vähentää ravinnekuormitusta, edistää ravinteiden kierrätystä ja parantaa Itämeren tilaa.
Ideana on tuottaa merilevästä biostimulanttia, eli kasvin kasvua ja vastustuskykyä tukevaa ainetta. Hanke on edennyt jo käytännön kenttätestausvaiheeseen ja Itämeren levistä valmistettua biostimulanttia on ruiskutettu Hirsala Golfin väylille ja lyöntipaikoille.
Levänkeräystä Ahvenanmaalla.
Jo saadut tutkimustulokset ovat vahvistaneet uskoa siihen, että levistä voidaan kehittää toimivia ja turvallisia tuotteita viheralueiden, puutarhaviljelyn ja maatalouden käyttöön.
”Olemme pitäneet hyvän työvauhdin yllä, minkä ansiosta olemme päässeet etenemään jopa odotettua nopeammin. Samalla on syntynyt uusia innovaatioita, joita emme osanneet ajatella vielä projektin käynnistyessä”, kertoo hankkeen vetäjä Joel Lindholm Under Ytanilta.
Fermentoinnista löytyi toimiva ratkaisu
Alkuvaiheessa tavoitteena on ollut löytää menetelmä, jolla levien sisältämät hyödylliset yhdisteet saadaan tehokkaasti kasvien käyttöön. Lupaavimmaksi vaihtoehdoksi on noussut fermentointiin perustuva uuttomenetelmä.
”Olemme jatkaneet eri uuttomenetelmien selvittämistä, laboratoriotestaamista sekä raaka-aineiden analysointia. Nyt olemme löytäneet menetelmän, johon uskomme vahvasti ja jonka kehittämistä jatkamme yhdessä HAMKin (Hämeen ammattikorkeakoulun) kanssa”, kertoo Golf Course Consulting Jannenestori Oy:n Janne Lehto. Lehto tunnetaan paremmin päätyöstään Hirsalan kenttämestarina.
Jotta tuotteet olisivat varmasti turvallisia käyttää, tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota aineiden mahdollisesti sisältämiin haitallisiin aineisiin, kuten raskasmetalleihin ja mikromuoveihin.
”Yksi suurimmista positiivisista yllätyksistä on ollut se, että kaikki analysoidut arvot ovat olleet selvästi raja-arvojen alapuolella. Ne eivät ole muodostuneet ongelmaksi missään vaiheessa”, Lehto kertoo.
Kasvihuonekokeet ylittivät odotukset
Puhuttaessa biostimulanteista moni maallikko ajattelee lannoitteista. Ihan samasta asiasta ei kuitenkaan ole kyse. Lannoite ruokkii kasvia suoraan toimittamalla sille ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Biostimulantti ei varsinaisesti ravitse kasvia, mutta se tehostaa kasvin luonnollisia prosesseja, kuten ravinteidenottoa ja vastustuskykyä. Biostimulanteissa on mukana ravinteita ja aminohappoja, joten ne toimivat osin lannoitteiden tavoin.
Molempien kohdalla keskeistä on se, miten ne vaikuttavat kasvin kasvuun. Tätä on tarkasteltu kasvihuonekokeissa, joissa on tutkittu biostimulantin vaikutuksia kasvien kasvuun ja hyvinvointiin. Verrokkina ovat olleet markkinoilla olevat kaupalliset tuotteet.
”Suurin onnistumisemme on ollut se, että kehittämämme biostimulantti saavutti vähintään yhtä hyviä ja joissakin tapauksissa hieman parempia tuloksia kuin kaupalliset vaihtoehdot. Näin lyhyessä ajassa emme olisi voineet toivoa juuri parempaa lopputulosta”, Lindholm kertoo.
Erittäin rohkaisevat tulokset ovat osoittaneet oikeaksi ajatuksen siitä, että luonnossa monin paikoin liian runsaina esiintyvissä levissä piilee valtavasti potentiaalia luonnonmukaisena lannoitteena.
”Olemme saaneet vahvistuksen sille, mitä lähdimme alun perin hakemaankin. Tiedämme nyt, että tuote toimii niin kuin sen pitääkin”, Lehto toteaa.
Biostimulanttia levitetään Hirsala Golfin kentälle.
Vuoden 2026 aikana painopiste on siirtynyt laboratoriosta käytännön kenttäolosuhteisiin. Ensimmäiset ruiskutukset tehtiin keväällä ja tällä hetkellä tuotetta käytetään Hirsala Golfissa osalla väylistä sekä kaikilla tiiauspaikoilla normaalien hoitotoimenpiteiden yhteydessä.
Tavoitteena on seurata erityisesti sitä, miten biostimulantti vaikuttaa nurmen kasvuun, stressinsietokykyyn ja yleiseen hyvinvointiin.
”Tähän mennessä emme ole havainneet mitään negatiivisia vaikutuksia nurmeen saatikka kalustoon. Se on tärkeä lähtökohta ennen kuin kokeita voidaan laajentaa edelleen”, Lehto kertoo.
Seuraavaksi kokeet laajennetaan viheriöille. Kesän aikana kerätään tietoa eri kasvatuspaikkojen sadoista, testataan uusia kasvatusalueita ja jatketaan uusien uuttotekniikoiden kehittämistä yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa.
Katse markkinoille ja kansainväliseen kasvuun
”Olemme tavanneet paljon kiinnostuneita toimijoita vesialueiden omistajista kuntiin, tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin. Kiinnostusta on tullut myös useista Euroopan maista”, Lindholm kertoo.
Tällä hetkellä valmistellaan ensimmäisen tuotteen lanseerausta ja suunnitellaan tutkimuksen ja tuotekehityksen laajentamista uusille kasvilajeille ja uusille toimialoille.
Yrityksen, muttei vähiten luonnon, kannalta hankkeen suurin potentiaali saattaa piillä menetelmän monistettavuudessa.
Laboratoriotestissä tutkitaan aineiden vaikutusta kasvin kasvuun ja hyvinvointiin.
”Skaalautuvuus syntyy tiedosta. Voimme hyödyntää paikallisia raaka-aineita ja soveltaa menetelmiä eri ympäristöihin. Uskomme, että sama toimintamalli voi toimia erittäin hyvin myös muualla kuin Itämerellä, Lehto sanoo.
Jos kehitystyö etenee nykyiseen tahtiin, voi Itämeren levistä valmistettu biostimulantti olla muutaman vuoden kuluttua tuttu näky golfkenttien lisäksi myös monilla muilla viher- ja viljelyalueilla.
Isossa kuvassa hankkeen onnistuminen tarjoaa käytännön esimerkin elävästä elämästä sille, miten ympäristöhaasteista voidaan rakentaa kestävää liiketoimintaa ja konkreettisia ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin, samalla kun tehdään hyvää luonnolle ja ympäristölle.