Anna vartalon kiertyä rohkeasti osumasta läpi, äläkä kuuntele jokaista neuvojaa.
Innokkaalta pelikaverilta saadut svingivinkit ovat jokaiselle golfarille tuttuja. Yleensä nämä oman elämänsä butchharmonit myös analysoivat omia lyöntejään äänekkään tietävään sävyyn, ja yksi fraasi toistuu siellä hämmästyttävän usein. ”En taaskaan katsonut palloon”, hän noituu, kun pallo kiitää griinin poikki railakkaan kylkiosuman saattelemana. Mistä tämä kaiken nähnyt ja kokenut pelaaja sitten tiesi, että ongelma oli juuri siinä palloon katsomattomuudessa, eikä jossain muussa asiassa, kun pallo löytyy jälleen kerran griinin sijasta takabunkkerista? Ei hän tiennytkään, vaan hänellä oli olevinaan jonkinlainen muistijälki hyvästä golflyönnistä, kun hän on herkeämättä katsonut palloa. Mutta mikään kaiken ratkaiseva viisastenkivi palloon tuijottaminen ei huonoihin osumiin ole, vaikka tätä ratkaisua monesta suusta kentillä kuuleekin. Yleensä vika on ollut jossain aivan muualla kuin siinä, katsottiinko sitä palloa vai ei. Mutta monesti nämä pallontuijottelijat saisivat svingiinsä enemmän kiertoa ja soljuvuutta, jos he nimenomaan malttaisivat olla katsomatta palloa niin ankarasti. Jos katse on lukittuna downsvingissä palloon turhan pitkään, tuppaa ylävartalon kierto jumittumaan, eikä pelaaja pääse kiertymään kunnolla loppuasentoon. Pahimmillaan näyttää siltä, että pelaajan pää on putoamassa hartioilta, kun hän tuijottaa vielä maahan, kun muu vartalo yrittää kiertyä osumasta tuloksetta läpi. Mikään kaiken ratkaiseva viisastenkivi palloon tuijottaminen ei huonoihin osumiin ole. Toki on niitäkin golfareita, joille pallon katsomista on syytä suositella, jos katse on jo menossa kohti kohdetta, kun maila on vasta tulossa palloon. Silloin ylävartalo helposti myös ojentuu liikaa ylöspäin, eikä palloon meinaa enää ylettyä. Mutta siihen nähden, kuinka usein kuulee selityksen ”en katsonut palloon”, on näitä tapauksia paljon harvemmassa, ketkä oikeasti hankaloittavat lyömistään nostamalla katseen liian aikaisin pois pallolta. En tiedä, onko kukaan muistanut koskaan mainita Annika Sörenstamille, Henrik Stensonille tai esimerkiksi David Duvalille, että he ovat unohtaneet katsoa palloa. Heillä kaikilla kun on tapana antaa pään kääntyä hyvissä ajoin kohteelle, ja peli on kaikilla sujunut ihan mallikkaasti. He ovat toki ääriesimerkkejä, mutta jotain samankaltaista liikettä kannattaa kokeilla, jos omat lyönnit eivät meinaa kiertyä kunnolla läpi, ja loppuasentoon on vaikea päästä. Puttiliike on monella harrastajapelaajalla ylikontrolloitu mailankuskausoperaatio. Siinä ollaan kaukana siitä maailmasta, jossa lapa heiluisi vapaasti, ja pallo lähtisi rullaamaan nätisti hyvän osuman jälkeen. Kun putissa lopettaa lavan tuijottamisen ja kontrolloinnin, voi pienellä harjoittelulla päästä hyviin tuloksiin. Yhtenä harjoituskeinona tässä voi käyttää esimerkiksi silmät kiinni puttaamista tai kuten Jordan Spieth aika ajoin tekee, kääntää katseensa lyhyissä puteissa kohti reikää. Silloin päästään pelin maailmaan, pois teknisen suorittamisen ikeen alta. Kun seuraavan kerran kuulet en katsonut palloon -selityksen, voit hymyillä sisäisesti.Putissakaan palloon ei ole pakko katsoa
Lisää aiheesta
Tilaa Golfpisteen uutiskirje
Artikkelin kommentit (6 kpl)
Oma kommentti
Ei nyt kannata kaikkea ääneen sanoa.
Annika Sorenstam Golf Swing Slow Motion. Videon lopussa n. 1.40
https://www.youtube.com/watch?v=py9v2Rjpq24
Yhdelle sopii ja toiselle ei, EIKÄ YLEISTÄÄ.
Paljon kuulee kommenttia että mun tai sun pää nousi. Jos keskittyy siihen että pää pysyy paikallaan, niin ainakin mulla suorituksesta tulee väkinäinen. Katson kyllä palloa osumaan asti, mutta en yritä pitää päätä muuten liikkumattomana. Olen huono pelaaja, joten ohjeeksi tuota ei kannata ottaa, mutta ehkä kokeilla, jos osumat on ohuita, vaikka kuinka yrittää pitää päätä paikallaan.
Golf-swingin perusta alkaa hartioiden hallitusta kierrosta siten, että pään korkeus pysyy vakaana koko liikkeen ajan, pää ei saa nousta eikä painua alas swingin aikana. Oikeakätiselle pelaajalle on tärkeää, että vasen hartia ei nouse liikaa ylös back swingissä, vaan kiertyy luonnollisesti vaakatasossa kohti oikeaa jalkaa. Samalla vasen käsi ja ranne pysyvät melko suorina. Taaksevienti lopetetaan siinä vaiheessa, kun alkaa tuntua siltä, että vasenta kyynärpäätä tekisi mieli alkaa taittaa tai kiertää saadakseen lisää korkeutta, silloin ollaan jo tarpeettomasti menossa käsivetoiseksi liikkeeksi.
Rotaation on tapahduttava hartioista, mutta downswingin tulee käynnistyä lantiosta, alavartalo lähtee liikkeelle ensin, ja hartiat seuraavat sitä. Tämän jälkeen vartalo kiertyy takaisin kohti alkuasentoa järjestyksessä alhaalta ylöspäin. Tavoitteena on säilyttää liikkeen luonnollisuus, tasapaino ja rytmi, eikä pyrkiä voimaan pelkillä käsillä. Kun liike etenee hallitusti ja vartalon kautta, swingistä tulee toistettava ja tehokas ilman yliyrittämistä.
Kahden ensimmäisen lauseen ohje voisi olla jatkoa alulle ”… älä tee näin …”. Varsinkin tuo hartioiden kierto vaakatasossa lienee lähes mahdoton hallitussa swingissä. Hartiathan kiertyvät tavallisesti suunnilleen selkärankaviivaa kohtisuorassa tasossa, vasen olkapää leuan alle, vai … .
Et ehkä ymmärtänyt asiaa oikein., Koska jos olet etuviistossa perus asennossa ja aloitat swingin, alkaa liike hartioiden liikuttamisella muuttamalla vartalon kulmaa niin, että hartiat aloittavat kierron oikealle. Kädet liikkuvat tuolloin mukana oikealla tapaa ensin sivullelineaarisesti ja liikkeen – kierron jatkuessa, ne alkavat nousemaan ylöspäin. Toki tuossa samalla myös lantioja selkä alkaa kääntymään mukana, varsinkin oikea jalka vie liikettä taaksepäin niin, että polvi samalla suoristuu ja antaa tilaa kierrolle.
Koko kierron aikana siis vasen hartia pysyy oikeaa alempana ja kääntyy samassa tasossa oikean jalan linjaa kohti pysähtyen toki kutakuinkin kehon keskilinjalle, jolloin oikea hartia – olkapää on vastakkaisella puolella selän puolella, korkeammalla, yläviistossa vasempaan olkapäähän nähden.
Suurin osa clubipelaajista nostaa swingin käsillä, jolloin vasen hartia nousee myös ylös. Tuolloin swingi ei ole hallittu ja sen palautuminen alkuasentoon on epävarmaa. Käsien liikeradan påitäisi olla melko suora, korkeintaan hieman banaanin mallinen niin, että kädet tulevat hieman alas tullessa ylälinjan alapuoleta lyöntiin. Oikean käden kyynärpää pysyy lähellä keskivartaloa ja vetää liikettä alas-eteen niin, että maila tulee käsien takana palloon aivan vapautukseen saakka.
”Henrik Stensonin vartalo on kiertynyt osumasta hyvin läpi, eikä hän ole jäänyt tuijottamaan palloa liian pitkäksi aikaa. Kuva: Getty Images”
Kuvassa Stenson tuijottaa ilmassa olevaa palloa tai ainakin katsoo sen perään. Sen sijaan hän ei tuijota liian pitkään maassa olevaa kohtaa, jonka päällä pallo lepäsi.