Golfbongareiden matka on edennyt Maineen, Atlantin rannikolle. Mantereen länsilaidalta kilometrejä on kertynyt lähes 8000 ja autossa istuttuja tunteja 104. Kasassa on 22 osavaltiota.
Viimeisin bongausosio tarkoitti seitsemää peräkkäistä pelipäivää, mutta olemme koittaneet pitää kiinni rytmistä, jossa 5 pelipäivän jälkeen on muuta ohjelmaa sisältävä päivä.
Green feet ovat sijoittuneet pääsääntöisesti 25–35 taalan välimaastoon, mikä on ollut positiivinen yllätys. Säät ovat suosineet ja olemme saaneet pelata tähän asti sateettomissa olosuhteissa, pääosin auringon paisteessa, vaikka lämpötila on saattanut yöllä pudota nollan tienoille – vuodenaika huomioiden voimme kuulemma olla tyytyväisiä ilmojen haltijoihin.
Arrowheadsin kenttä New Yorkin osavaltiossa oli upea pelikokemus.
Viimeisten päivien golfkokemuksista mieluisimpia ovat olleet Niagaran lähellä New Yorkin osavaltiossa sijaitseva Arrowheadsin kenttä, sekä A.W. Tillinghastin suunnittelema Erie Golf Clubin kenttä.
Kun majoitumme lähes joka yö uudessa hotellissa, alkaa pakkaaminen jo onnistua kahdessa minuutissa.
Aamupala nautitaan hotellissa, jos sellainen ylellisyys on tarjolla. Aika harvoin on ollut, joten ensimmäisen ajotunnin yksi tehtävä on löytää matkan varrelta mukava pikkukaupunki päivän tärkeintä ateriaa varten.
Yleensä varaamme seuraavan yöpaikan aamupalan yhteydessä, jolloin motellitarjontaa seuraavalle yölle on vielä runsaasti. Golfajat pyrimme hoitamaan edellispäivänä.
Applikaatioista olemme testanneet GolfNow:ta ja TeeOff.com:ia. Ensin mainittu on osoittautunut selvästi paremmaksi. Yleisin tapa on kuitenkin ollut soitto golfklubille, jolloin selviää samalla ravintolan aukioloajat. Mieluusti söisimme aamupalan klubilla, mutta sesongin ollessa ehtoopuolella toimii tarjoilu vasta lounasaikaan.
Aurinko- ja jalkarasva ovat osoittautuneet erittäin tarpeellisiksi reissussa.
Pyykkihommat onnistuvat tässä maassa kivuttomasti. Ellei motelli tarjoa vaatehuoltoon mahdollisuutta, löytyy lähimaastosta toimiva pesula. Koneellisen pyörittäminen maksaa 3–4 taalaa ja kuivau vähän vähemmän.
Olemme pitäneet noin viikon välein pesulatunnin, joten kovin isoa vaatevarastoa tällä reissulla ei tarvita.
Pennsylvanian Beaverissä kävimme siistiytymässä parturissa. Emme mahtuneet samaan paikkaan, mutta jokaiselle löytyi oma hiustenleikkaaja. Kaupungin kupeessa oli viisi ”ydinvoimala-tötteröä”, mikä antoi alueelle jäätävän leiman.
Olemme reissun ohessa päässeet viettämään mukavia hetkiä sisareni tyttären Julian kanssa Michigan Cityssä Indianassa sekä Kiviluoman Tuomaksen kanssa Rochester Hillsissä Michiganissa. Tuomas näytti meille, miten huippu-uimari pärjää golfkentällä – tuloksena oma henkilökohtainen ennätys Pine Tracen vaativalla kentällä. Isä-Keijo tulee saamaan junioristaan tiukan vastustajan tulevina vuosina.
Detroit on autokaupunki
Koska meitä yhdistää myös kiinnostus autoihin, odotimme mielenkiinnolla Detroitin bongaamista. Kaupungin keskustan ravintolakaduilla törmäsimmekin huikeaan menoon: upeat autot ja moottoripyörät etenivät kävelyvauhtia musiikin pauhatessa ravintolakatuja pitkin. GM:n pääkonttori siinsi horisontissa, ja ymmärsimme olevamme Amerikan autoilun ytimessä.
Mustang kuuluu automalleista ikonisimpiin. Tässä niistä järjestyksessään ensimmäinen.
Henry Ford Museo Dearbornissa Detroitin kupeessa ylitti kaikki odotukset, sillä se oli 80% muuta kuin automuseo. Kolmessa tunnissa saa tukevan opastuksen maan lähihistoriaan ja elämänmenoon. Myös T-Fordin kokoaminen palasista toimivaksi autoksi on mahdollista. Voimassa oleva ennätys mekaanikkokaksikon tekemänä on alle 20 minuuttia.
Tunnelmia auton sisältä
Oli etukäteen vaikea arvioida, miten aika autossa kuluu. Wyomingin, Nebraskan ja Etelä-Dakotan uuvuttavien, suorien tieosuuksien jälkeen ongelmia ei ole ollut. Kun matkakilometrejä on jäljellä vain muutama sata, tuntuvat osavaltioiden väliset siirtymät jo mitättömän lyhyiltä.
Jacksonin perheen kotitalo Indianassa on suosittu turistinähtävyys.
Itää kohti siirryttäessä on liikenne lisääntynyt olennaisesti Minnesotasta alkaen, eikä bensa-asemien etsimiseen ole tarvinnut enää uhrata energiaa.
Sirius-satelliittiradio on toiminut oivana matkakumppanina, kun voimme vaihtaa napista musiikin vuosikymmentä ja tuskastuttavat mainokset puuttuvat kokonaan. Kun radio vaikenee, pitää Visa huolen musiikista hyräillessään tuttuja ralleja.
Kerrottujen vitsien määrää tuskin kukaan meistä kykenee arvioimaan ja kun kohta on kuukauden verran tehty reissua, voinee huoletta kohta aloittaa uuden kierroksen samoilla jutuilla.
Huomioita tien päältä
Elon Muskilla näyttäisi olevan vielä paljon työmaata Amerikan markkinoilla. Emme ole vielä toistaiseksi nähneet muita kuin golfautojen latauspisteitä ja Tesloja on tullut reitillämme vastaan hyvin harvakseltaan.
Golftavaratalo Ohiossa.
On vaikea ajatella, että olisimme voineet tehdä tämän retken sähköautolla, vaikka se kieltämättä kävi mielessä kiintoisana vaihtoehtona. Ainakin ajankäyttö olisi mennyt uusiksi latausasemia metsästäessä.
Eurooppalaisia autoja on matkan varrelle osuneissa osavaltioissa näkynyt suhteellisen vähän, amerikkalaisia avolava-autoja sitäkin enemmän. Jostain syystä Mainessa on liikenteessä Saabeja runsaasti ja myös Volvoja on jonkin verran.
Visa is back!
22 pelatun kierroksen jälkeen allekirjoittanut on viidellä voitollaan osavaltiokisassa tappiolla. Veskulla ”mestaruuksia” on yhdeksän ja Visalla kahdeksan, mutta yhteenlaskettujen pisteiden määrässä koko ryhmä on 10 pisteen sisällä.
Suurin yllättäjä on ollut Visa, joka on nostanut pelinsä tasoa ilmiömäisesti siitä, mitä on viime vuosina totuttu näkemään. Vuonna 2008 diagnostisoitu Parkinsonin tauti on ollut kova vastustaja ja Visa on välillä ollut valmis jo heittämään pyyhkeen kehään.
Jostain on nyt löytynyt aivan uutta potkua, sillä en ole nähnyt yli kymmeneen vuoteen Visan pelaavan näin vahvaa golfia – ja me olemme pelanneet yhdessä paljon.
Suorituksen arvoa nostaa sekin, että kaikki kentät ovat olleet uusia ja osin varsin haastavia. Myös pelattujen kierrosten määrän ja väliin sijoittuvien jopa 800 kilometrin päivämatkojen voisi kuvitella vievän peliä toiseen suuntaan. Visan peli-ilon kasvaminen on ollut mukavaa seurattavaa – se on oikeastaan ihan parasta, mitä tämä reissu on tähän mennessä tarjonnut!
Huomenna on luvassa välipäivä golfista ja sen vietämme Bostonissa – sieltä saattaa löytyä muun muassa uusi Hard Rock Cafe.
