Golfturistia hemmotellaan lisäksi ihanteellisella ilmastolla sekä korkeatasoisilla resorteilla, joissa palvelu on kohdallaan ja ilmapiiri sopivan kansainvälinen.
Moni Dominikaanisessa Tasavallassa pelannut on palannut matkaltaan silmät kiiluen kertoen tarinoita upeista kentistä ja mahtavista pelikokemuksista. Tämä toistui myös Golf Digestin seitsemänhenkisen ryhmän kohdalla huhtikuussa. Karibian saarten toiseksi suurin valtio sijaitsee La Hispaniolan saarella. Rajanaapurina on maailman köyhimpiin valtioihin kuuluva Haiti. Dominikaanisessa on noin kymmenen miljoonaa asukasta, joista arviolta 20 prosenttia tulee Haitista.
Turismi on maan pääelinkeinoja. Vuosittain maassa vierailee 4,6 miljoonaa ihmistä. Määrän toivotaan ja uskotaan tuplaantuvan seuraavien 10-15 vuoden aikana. Käsitys siitä, että Dominikaanisessa vierailisi vain USA:sta kotoisin olevia miljonäärejä, on väärä. Eurooppalaisten osuus on lähes puolet. Suomesta matkoja Dominikaaniseen on järjestetty jo vuosikymmeniä.
Charter-lennoilla maahan pääsee talvikaudella ilman välilaskua. Kätevä on myös Air Francen yhteys Pariisin kautta, josta lento kestää noin yhdeksän tuntia. Golfmatkailussa Suomesta ja Skandinavian maista nähdään valtavaa kasvupotentiaalia. Kenttiä on ympäri maan yhteensä 23.
Jylhiin merenrantamaisemiin rakennetut huippukentät jäävät varmasti pelillisesti ja maisemallisesti mieleen. Suunnittelijoiksi on pestattu vain ykkösketjun nimiä, kuten Tom Fazio, Robert Trent Jones, Pete Dye, Jack Nicklaus, Greg Norman, Gary Player, Nick Faldo ja Nick Price.
Hinnatkin ovat huippukentillä varsin kovia (200-360 dollaria). Vastaavasti maasta löytyy myös varsin kelvollisia, kohtuullisen hintatason kenttiä.
Jack Niclausin suunnittelema Punta Espandan kenttä hakee maisemiltaan ja lay-outiltaan vertaistaan koko maailmassa.
Parasta parhaille
Golf Digest järjestämän Golfkesä 2012 kiertueen parhaat kokoontuivat syyskuussa shootout-tapahtumaan Paloheinään. Kihelmöivän jännittävien vaiheiden jälkeen neljä voittajaa sai käteensä kutsun Dominikaanisessa huhtikuun puolivälissä pelattuun finaaliin.
”Tätä matkaa odotettiin kuin kuuta nousevaa. Niin komeilta nuo kentät kuvissa kuin näyttivätkin, niin silti ne ylittivät odotukset. Aivan huikeita mestariteoksia ja lisäksi toisistaan sopivasti poikkeavia”, ylisti runsaasti tasokkaita golfkenttiä ympäri maailman nähnyt Jarmo Kivelä. Muut finalistit olivat Mikko Raula, Kim Syrjänen sekä Ilkka Sirkeoja.
Mikko Raula, Kim Syrjänen, Ilkka Sirkeoja ja Jarmo Kivelä pelasivat Golf Digest kesäkisan finaalin kolmen kierroksen tasoituksellisena lyöntipelinä.
Paketti sisälsi Air Francen lentojen lisäksi majoituksen täyshoidolla viiden tähden resorteissa sekä pelit kahdeksana päivänä viidellä eri kentällä. Ryhmää isännöi koko matkan ajan sympaattinen ja ystävällinen Carlos Romero, jonka isä toimii maan turismista vastaavana ministerinä.
”Pääkaupunkimme Santo Domingo on koko Amerikan mantereen vanhin kaupunki. Siellä on myös Karibian ainoa metro. Dominikaanisessa Tasavallassa 95 prosenttia ihmisistä kuuluu kirkkoon. Kansallisuskonto on kuitenkin baseball. 100 prosenttia ihmisistä seuraa sitä aktiivisesti, olemme hallitsevia maailmanmestareita lajissa”, Carlos Romero kiteytti ylpeänä mieleenpainuvimmat faktat kotimaastaan.
Matkan aikana kävi selväksi se, että golf on Dominikaanisessa Tasavallassa turistien sekä maasta loma-asunnon hankkineiden ajanviete.
Coralesissa paras palvelu
Finalistit saivat mahdollisuuden pelata yhdeksän päivän aikana kahdeksan kierrosta neljällä kentällä maan itä- ja länsirannikolla. Näistä Tom Fazion piirtämä Corales, Jack Nicklausin Punta Espada sekä Pete Dyen Teeth of The Dog ovat varsin korkealla monilla kansainvälisillä listauksilla. Teeth of The Dog on Golf Digestin 100 Best Courses outside USA-listalla 33., Punta Espada 46.
Kaikkia näitä yhdistää maisemien kauneus, jylhät rantakalliot, luonnon muotoilemat väylät sekä turkoosi meri, jossa vastarantaa ei näy. Kliseenomainen lause – tehty luonnon ehdoilla – täyttyy ehdoitta ja nautinnollisella tavalla.
Amer Sportsin Tuomas Korpi oli yhteistyökumppanin edustajana matkalla. Kuva Coralesin rantaväylältä.
”Mielestäni näistä kolmesta Corales nousi ykköseksi nimenomaan palveluidensa osalta. Caddiet osasivat asiansa, asiakkaat otettiin jo sisään tultaessa täydellisesti haltuun, ystävällisyys paistoi läpi otteista”, nimesi Mikko Raula suosikkinsa. Seurueen kuuden muun jäsenen äänet jakaantuivat tasaisesti Punta Espadan ja Teeth of The Dogin välillä.
Punta Estadan maisemat eivät unohdu
Omasta vertailustani puuttuu aikataulusyistä Corales. Punta Espada nousi kertapelaamisella omalla kaikkien aikojen listallani ylivoimaiseksi ykköseksi yhdistelmässä kentän laatu ja muistettavuus. Jack Nicklaus on saanut työmaakseen maa-alueen, joka mahdollistaa tauottoman maisemien ilotulituksen. Ennen tai jälkeen jokaisen lyönnin on aihetta pysähtyä ja kysyä itseltään, voiko näin kaunista ja toimivaa golfkenttämaisemaa olla olemassa.
Punta Espadan väylistä yhdeksän kulkee kokonaan merenrannassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Kentän kunto oli huhtikuun puolivälissä aivan tip-top, pelaajia kentällä ryhmämme lisäksi vain muutama.
Punta estadan toisen väylän viheriö on sijoitettu niemen kärkeen.
Caddieni Arnold teki parhaansa isäntänsä viihtymisen eteen. Kun caddien hommia ei ole, hän tekee kenttätöitä. Palkka on näistä yhdistettynä 200 dollaria kuukaudessa. Sesongin aikana kierros Punta Espadassa maksaa caddien ja tippien kanssa jopa yli 400 dollaria.
”Sesonki on melko lyhyt. Se käynnistyy joulukuussa ja päättyy viimeistään huhtikuussa. Muina aikoina täällä on varsin hiljaista”, Arnold kertoo.
Punta Estadassa on pelattu myös Champions Tourin kisoja. Fred Couples rustasi vuonna 2010 ennätykset uuteen uskoon tuloksin 67-66-62 = 195. Yhteistulos oli 21 alle parin ja Couples kuittasi 50+ vuotiaiden kisasta 255 000 dollaria.
”Couplesin johdolla pelaajat kehuivat kenttämme pelattavuudeltaan ja maisemiltaan fantastiseksi”, Arnold muistaa.
Kentän alueelle ja sen laitamille on luonnollisesti suunniteltu sadoittain asuntoja. Rakennusprojektit ovat kuitenkin viivästyneet ja jääneet käynnistymättä. Tällä hetkellä Dominikaaniseen ei ole rakenteilla uusia kenttiä.
Epäsuhta green feen korkean hinnan ja paikallisen väestön ansioiden välillä toteutuu toki kymmenissä muissakin maissa. Tilaisuus tekee caddieistä ajoittain ahneita. 30 dollarin peruspalkkion lisäksi samansuuruinen tippi ei riitä kaikille, vaan jopa pelaajaa syyllistäen he vaativat monesti lisää. Arnold osasi asiansa, ei sortunut kerjäämään ja sai caddienä uransa aloittaneelta pelaajalta reilut tipit.
Lassi Tilander oli ryhmänjohtajana Dominikaanisessa 90-luvulla. Aura Golfin entinen puheenjohtaja Heikki Vaiste reagoi tuolloin vahvasti mailapojan vaadittua tuplamäärää annettuun tippiin. Hän avasi caddiensä kämmenen, otti antamansa tipin kokonaan pois ja käveli matkoihinsa. Hullu ei ole se joka pyytää, vaan se joka antaa liikaa. Ja niin hullu ei ollut paikallinen caddie, että olisi lähtenyt lähes kaksimetrisen Vaisteen perään reklamaatiota tekemään…
Pete Dyen hammas puree
Dominikaanisen Tasavallan ensimmäinen kenttä on vuonna 1971 valmistunut Teeth of the Dog. Kentän sijainti upeassa rantamaisemassa sekä Pete Dyen loistava työnjälki suunnittelussa loivat kovan standardin myöhemmille kenttähankkeille.
Teeth of The Dog on syystäkin must-kohde suurelle osalle maassa vierailevista golffriikeistä. Pelillisesti se antaa pysähdyttäviä kokemuksia etenkin singeltasoituksen omaaville pelaajille olematta silti liian vaikea myöskään perustuupparille. Valitsemalla tiiauspaikan oikein pelikokemus on maisemien johdosta häkellyttävän upea kaikentasoisille. Rantaväyliä on seitsemän, alkuvaiheilla ja kierroksen keskivaiheilla pelataan varsin mainioita puistomaisemissa kulkevia väyliä. Useimmilla tulee tässä vaiheessa kuitenkin mieleen kysymys, milloin pääsen taas rantaan ihailemaan maisemia.
Teeth of The Dog sijaitsee valtavan kokoisessa Casa de Campo Resortissa, jonka kaksi muuta kenttää ovat Dye Fore sekä Links.
Lähtöpäivänä sain vielä mahdollisuuden kiertää Dye Fore -kentän, joka osoittautui hinta-laatusuhteessa erinomaiseksi. 159 dollaria auton ja caddien kanssa (+ tipit) on erittäin kohtuullinen hinta tästä kokemuksesta. Korkeuserojen johdosta maisemat merelle ja sisääntulossa kentän viereiselle Chavón River -joelle saavat useimmat pelaajat kaivamaan bägistään kameran esiin useaan otteeseen kierroksen aikana. Varsinkin kentän par-kolmoset ovat erittäin vahvoja, pitkiä ja maisemiltaan unohtumattomia.
Teeth of The Dog-kentän rantakivetykset ovat ihastuttaneet turisteja jo 1970-luvulta.
Mikko Raula omassa luokassaan
Finaalinelikosta Mikko Raula oli kolmen kierroksen mittaisessa kisassa täysin omassa luokassaan. Tasoituksellisessa lyöntipelissä hän jätti toiseksi tullutta Jarmo Kivelää 21 lyöntiä. Vasemmalta puolelta lyövä Raula aloittaa vasta kolmannen kesäkautensa golfkentillä.
Hänen pääsynsä Dominikaaniseen näytti tyssäävän jo Paloheinän shootoutissa.
”Epäonnistuin täydellisesti shootoutin uusinnassa helpossa chipissä. Otin jo hatun päästäni ja valmistauduin kättelemään pelikaverini. Viimeinen yrittäjä jäätyi vieläkin pahemmin, löi hirmuisen söpsön ja lopulta minä vein oman lohkoni voiton”, Mikko Raula muistelee hymyssä suin.
Raumalta kotoisin oleva Raula työskentelee tullin palveluksessa Vuosaaren satamassa. Golfin hän ottaa ”kohtuullisen vakavasti”. Tästä kielii sekin, että talvikauden hän vietti vuorotteluvapaan johdosta Thaimaan Hua Hinissa harjoitellen ja pelaten. Raulan valmistautuminen lajiharjoitteluun ja kierroksille täyttää lähes kaikki ammattilaisten kriteerit: fyysinen ja henkinen lämmittely on erittäin huolellista.
Tasoitus 11 tulee kaiken todennäköisyyden mukaan laskemaan, veikkaukseni mukaan puolittumaan kuluvan kauden aikana.
Lajitaustakin on vankka. Raula harrasti nuorempana pesäpalloa, salibandyä, jääkiekkoa ja kehonrakennusta. Nyt 35 vuotta täytettyään hänen tavoitteenaan ovat syksyllä Mid Tourin karsinnat.
”Päällimmäisenä matkasta jäi mieleen sanoin kuvaamattoman kauniit maisemat golfkentän ympärillä. Toisena jäi mieleen ensimmäisen resortin Barcelon huikea tarjonta. Kylpylä, ruokailut, juomat, teatteri, huoneet olivat huippuluokkaa ja meri aivan vieressä. Barcelolle vielä iso plussa siitä, että jos mesta tosiaan oli täynnä, niin silti ruuhkaa ei ollut missään paikassa.”
”Kentistä Corales nousi kokonaisuutensa ansiosta minun suosikikseni. Maisemat olivat huikeat, kentän kunto täydellinen ja caddiet olivat todella hyviä. Ruokatilaus otettiin kolme väylää ennen loppua ja saapuessamme klubille ne olivat heti valmiina. Aivan fantastinen kokemus.”
”Dominikaanisen valtteina ovat unohtumattoman komeat kentät ja maisemat. Täydellinen ilmasto, joka ei ole liian kuuma tai kylmä. Merkityksellistä on myös se, että resorteissa palveluiden tarjonta on monipuolista, eikä rahaa tarvitse enää tippejä lukuun ottamatta miettiä niissä asuessaan”, Raula listaa plussapuolia.
Kisassa kakkoseksi sijoittunut Jarmo Kivelä ylisti Raulan tavoin kenttiä ja resorttien palvelun tasoa.
”Olen muutaman hienon kentän vuosien saatossa pelannut eri puolilla maailmaa. En ole koskaan kiertänyt yhtä montaa näin visuaalisesti antoisaa kenttää samalla kertaa. Punta Espadan ja Teeth of The Dogin layoutit olivat huippua. Coralesin lentokenttäväylät antoivat anteeksi ehkä liikaakin. Sanoisin kuitenkin, että kentät puitteineen ja maisemineen ovat ylivertaisia. Näistä on enää paha laittaa paremmaksi.”
”Barcelon Resort Punta Canassa, jossa kaikki fasiliteetit ja upea ranta olivat kävelymatkan päässä, kolahti kerralla. Barcelossa oli vielä bonuksena jokailtainen tasokas show, kasino, disco sekä runsaasti hintaan sisältyviä ravintoloita. Tarjonta oli kuin parhailla Karibian risteilyillä ikään.”
”Dominikaaninen sopii kohteena mielestäni pariskunnille ja perheille. Huonona puolena pidän pitkää lentomatkaa, kenttien hintatasoa ja resortin ulkopuolisen elämän puutetta”, Kivelä arvioi.
Kisan voittajan Mikko Rautalan taidonnäyte bunkkerista.
Hurmoksellinen kierros
Kenttiä voidaan arvottaa ja pistää järjestykseen monin eri kriteerein. Golf Digestin viimeisimmässä listauksessa (2011) Dream 18 -kentän väylistä varsin moneen liittyi oleellisena elementtinä vesi. Maiseman visuaalisuus on ammattilaisen ja harrastajan silmissä yhä tärkeämpi tekijä, joka monesti ajaa jopa ns. layoutin ohitse.
Omalta kohdaltani vain viiden päivän mittaiseksi jäänyt matka Dominikaaniseen Tasavaltaan jätti valtavan määrän kuvia verkkokalvoille. Punta Estada oli kokemus, jonka jokaisen maiseman, lyönnin ja jopa ajatukset muistan edelleen. Käyttäisin jopa termiä hurmoksellinen kierros, jossa pääosaan nousi fantastinen kenttä ja oma tekeminen.
Runsaasti olen kenttiä ympäri maailman nähnyt minäkin. The European Irlannissa sekä Falsterbo Ruotsissa – merenrantakenttiä molemmat – ovat olleet listani kärjessä. Tämän matkan jälkeen ykköseksi meni kirkkaasti Punta Estada, Teeth of The Dog sijoille 2-4.
On turha väittää Karibian golfhelmeä perinteitä huokuvaksi tai huokeaksi kohteeksi. Silti uskallan suositella sitä lämpimästi varsinkin niille, jotka haluavat kokea golfissa ainutlaatuisia kenttiä uskomattoman komeissa maisemissa.
Teksti Teemu Tyry / Kuvat ja video Janne Mikkilä
Linkit:
