New Jerseyssä vietetään kaikkien aikojen murskajaisia.
Joukkueturnausten ja haasteotteluiden suola on tasaiset kohtaamiset, tai vähintään se, että tappiolla olevalla joukkueella on päätöspäivän kaksinpelien alla jonkunlainen mahdollisuus kammeta vielä vastustajansa rinnalle ja ohi. Näin ei kuitenkaan ole tällä kertaa Liberty National Golf Clubilla meneillään olevassa Presidents Cupissa.
Yhdysvallat on dominoinut jokaista kilpailupäivää ja jokaista yksittäistä pelipäivää siinä määrin, että kansainvälinen joukkue on näyttänyt sen rinnalla palloiluslangia käyttäen divarijengiltä. Tilanne on ennen singeleitä USA:n hyväksi 14,5–3,5, ja se tarvitsee vain yhden pisteen varmistaakseen New Jerseyssä seitsemännen peräkkäisen voittonsa.
USA on rökittämässä vastustajaansa kaikkien aikojen murskalukemilla. Vuodesta 1994 pelatun Presidents Cupin suurinumeroisin voitto on peräisin Gainesvillestä, Virginiasta, jolloin USA:n voittonumeroiksi kirjattiin 21,5–10,5. Nähdyn perusteella ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja povatakseen sunnuntaina uutta ennätystä.
11 pisteen marginaali on kautta aikain suurin kolmen päivän jälkeen Presidents Cupissa. Entistä ennätystä piti hallussaan kansainvälinen joukkue, joka johti samassa vaiheessa yhdeksällä pisteellä Melbournessa vuonna 1998. Sen ainoa voitto USA:sta on peräisin myös kyseiseltä vuodelta. Western Capessa vuonna 2003 joukkueet päätyivät toistaiseksi ainoaan tasapeliinsä.
Lauantaina pelattiin sekä neljä nelinpeli- että neljä nelipallo-ottelua. Näissä vierasjoukkueen pistepussia ainoina kartuttivat yhdistelmät Branden Grace-Louis Oosthuizen (tasapeli vs. Rickie Fowler-Justin Thomas) sekä Anirban Lahiri-Si Woo Kim (1 up -voitto vs. Kevin Chappell-Charley Hoffman).
Vaikka USA:n vahvuus oli etukäteen tiedossa, ei kansainvälisen joukkueen nimilista sentään aivan heppoinen ole. Sen kantavat voimat eivät vain ole pystyneet pelaamaan tällä viikolla alkuunkaan omalla tasollaan. Jason Day oli hankkimassa kaksi vuotta sitten joukkueelleen puolikasta pistettä ja sama tahti jatkuu New Jerseyssä. Dayllä on koossa neljästä matsista yksi tasapeli ja kolme tappiota.
FedEx Cupissa pahasti epäonnistunut Hideki Matsuyama on ollut koko syksyn varjojen mailla. Tällä viikolla hänkään ei ole saanut yhtään voittoa ja yhtä lohduton on Adam Scottin tilanne. Jälkimmäinen on jopa Presidents Cupin kaikkien aikojen tappiotilaston ykkösnimi 20 häviöllään.
Toisenlainen oli tunnelma Etelä-Korean Incheonissa kaksi vuotta sitten käydyssä ottelussa, jolloin Lahirin 18. viheriöllä metrin päästä ohi lyöty putti ratkaisi voiton USA:lle lukemin 15,5–14,5. Lauantai-iltapäivänä Lahirin hyvä henkilökohtainen peliote Liberty varmisti, että kotijoukkue ei päässyt aloittamaan jo päivää ennen koko haasteottelun voittoa.
Jokaisessa Presidents Cupissa pelannut Phil Mickelson rikkoi New Jerseyssä apulaiskapteenina toimivan Tiger Woodsin kaikkien aikojen ennätyksen, saavuttamalla lauantaiaamun nelinpeleissä (yhdessä Kevin Kisnerin kanssa) 25. voittonsa kyseisessä haasteottelussa.
On ollut masentavaa seurata tämänvuotista Presidents Cupia. Hyvätkin kansainvälisen joukkueen pelaajat näyttävät hyytyvän lähes maagisen hyvin pelaavien yhdysvaltalaisten edessä.
Ensimmäinen ajatukseni eilisen pelin jälkeen olikin, että nyt olisi doping-testit paikallaan.
Muistan edellisen Ryder Cupin, jossa Patrick Reed loisti, sitä ennen hänen pelinsä eivät koko kautena olleet kovin loistavia.
Mielestäni Reed ei ole tälläkään kaudella pelannut järin voitokkaasti, mutta nyt lyönnit ovat osuneet monesti nappiin. Siihen lienee syynsä.
Mitä itse Presidents Cupiin tulee, arvelen, että se perustettiin aikanaan sen kompensoimiseksi, että USA oli hävinnyt siihen mennessä useimmat Ryder Cup -turnaukset. Kansainvälisessa pelaajaporukassa ei silloin vielä ollut yhdysvaltalaisten veroisia pelaajia,joten USA:lla oli parempi mahdollisuus voittaa. Ja tässä turnauksessahan USA on miltei aina loistanut.
Tosin valitettavasti vuoden 2012 Medinahin ihmeen jälkeen USA on loistanut myös Ryder Cupissa.