Golfin maailmanlistan pistelaskusysteemi voi toisinaan herättää kummastusta. Saattaahan cut-rajan missannut tai jopa vapaata viikonloppua viettävä pelaajan sijoitus nousta listan seuraavassa päivityksessä ylöspäin. Pisteiden karttumiseen tai niiden menettämiseen liittyy kuitenkin selkeä logiikka.
Miten rankingpisteet lasketaan?
World Rankingin pisteiden laskeminen perustuu kahden vuoden periodiin, jolloin pelaajan pisteitä lisätään ja vähennetään viikoittain tehtävän päivityksen mukaan. Kyse on käytännössä kahden edellisen vuoden aikana pelattujen kisojen pistekeskiarvosta.
Sitä mukaa kun pistepottia (mahdollisesti) kartutetaan edellisen viikon menestyksen perusteella, samalla tasan kaksi vuotta vanhat pisteet putoavat pois laskuista. Toisin sanoen mitä enemmän turnauksesta on kulunut aikaa sitä vähemmän siitä saadut pisteet vaikuttavat pelaajan keskiarvoon, kunnes ne nollautuvat kokonaan.
Olennaista on muistaa, että pistelasku elää koko ajan. Se ei toimi samanlaisella periaatteella kuin vaikkapa Euroopan kiertueen Race to Dubai tai PGA Tourin FedExCup, jotka alkavat uuden kauden käynnistyessä nollasta. Kalenterivuoden vaihtumisellakaan ei ole World Rankingin systeemin kannalta merkitystä; maailmanlistalla vuoden ensimmäinen viikko ja edellisen vuoden viimeinen viikko ovatkin pisteiden ja sijoitusten valossa varsin lähellä toisiaan.
OWGR:n (Official World Golf Ranking) pisteiden painotus perustuu siihen, että niitä samanaikaisesti sekä saavuttaa että menettää. Ensimmäiset saadut maailmanlistan pisteet säilyvät pelaajan tilastoissa 13 viikkoa ja jäljellä olevat 91 viikkoa heikentävät niitä suhteessa 1/92.
Nick Faldolla on hallussaan eurooppalaisista eniten listakärkiviikkoja, Rory McIlroy tosin hengittää jo niskaan. Kuva: Getty Images" width="505" />Nick Faldolla on hallussaan eurooppalaisista eniten listakärkiviikkoja, Rory McIlroy tosin hengittää jo niskaan. Kuva: Getty Images
”Yritän yleensä kuvailla järjestelmää siten, että olet ikään kuin 13 askeleen päässä portaiden ylätasanteelta, jonne on 91 askelmaa, ja otat yhden askeleen joka viikko. Olet samalla tasolla 13 viikkoa ja 14. viikolla sinut pudotetaan portaikossa yhden askeleen verran alaspäin.”, Ian Barker OWGR:n hallinnosta sanoo.
Niin sanottu jakaja on avaintekijä pisteiden laskemisessa. Se on luku, jolla pelaajan koko pistemäärä jaetaan, ja se perustuu pelattujen turnausten määrään. Luku vaihtelee 40 ja 52 välillä, mutta 40 on minimijakaja, vaikka turnausten määrä jäisi reilusti tämän alle.
”Kuvittele että uransa alussa oleva pelaaja saa ensimmäisellä viikolla 10 pistettä ja toisella viikolla 20, joten hänellä koossa on silloin 30 pistettä. Jos jaat pisteet ”oikealla” jakajalla eli kakkosella, keskiarvoksi saadaan 15 pistettä. Se tekisi hänestä maailmanlistan ykkösen, mutta näinhän järjestelmä ei toimi.”
”Maksimijakaja on 52 (edellistä turnausta), joka suojelee kaikkein ahkerimpia kilpailijoita. Jos pelaajalla olisi koossa 60 turnausta, ja luku toimisi myös jakajana, se rokottaisi liian kovalla kädellä pistekeskiarvoa. Huomasimme jossain vaiheessa, että pelaajat alkoivat sivuuttaa kisoja, jotta heidän jakajansa ei nousisi liian korkealle. Tämän johdosta päätimme, että huomioimme korkeintaan 52 kilpailua.”
Bernhard Langer oli World Rankingin kautta aikain ensimmäinen listaykkönen. Kuva: Getty Images" width="505" />Bernhard Langer oli World Rankingin kautta aikain ensimmäinen listaykkönen. Kuva: Getty Images
Miksi vapaa viikko voi nostaa pelaajan rankingsijoitusta?
Rory McIlroy ei pelannut syksyllä Barclays-turnausta, mutta nousi silti listan kärkeen ohi Jordan Spiethin. Syy on lyhyesti siinä, että McIlroyn jakajasta putosi yksi luku. Samalla Spiethin pisteet putosivat nopeampaa tahtia.
Vertailukohteeksi käy kaksi tasoituksen 4.4 omaavaa pelaajaa, joista toinen pelaa tällä viikolla kilpailun ja toinen ei. Jos kilpailuun osallistuva ei yllä kierroksellaan buffer zoneen, hänen tasoituksensa nousee 4.5:een ja toisen säilyy 4.4:ssä. Eli näiden kahden pelitasoitukset olisivat kilpailun jälkeen 4 ja 5.
OWGR täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Barker ei usko, että systeemiin tulee enää suuria muutoksia, sillä hänen mielestään nykykäytäntö laittaa pelaajat varsin aukottomasti paremmuusjärjestykseen.
”Jotain pientä hienosäätöä varmasti tapahtuu, mutta järjestelmä on tällaisenaan erittäin oikeudenmukainen. Aina löytyy niitä, jotka haluaisivat rankingin muutoksia, mutta useimmiten kyseessä on järjestelmään liittyvää tiedon puutetta.”
”Suurin muutos kuluvan vuoden aikana on ollut muutamien ns. kolmannen tason kiertueiden mukaanotto, joten verkosto laajenee. Kukaan ei kuitenkaan voi saada niin paljon pisteitä näiltä kiertueilta, että jonkun pelaajan voisi sanoa olevan listalla ansiotta liian korkealla. Toisaalta nämä pienemmät kiertueet saavat ylimääräistä näkyvyyttä, kun seuraava tähtipelaaja alkaa tehdä nousuaan.”
Seuraavien kiertueiden kilpailut kartuttavat maailmanlistan pisteitä:
Alps Tour Golf, Asian Development Tour, Asian Tour, EuroPro Tour, European Challenge Tour, Japan Golf Tour, Korean Golf Tour, Nordic Golf League, OneAsia, PGA European Tour, PGA Tour, PGA Tour Canada, PGA Tour China, PGA Tour Latinoamérica, PGA Tour of Australasia, ProGolf Tour, Sunshine Tour ja Web.com Tour.
Turnaukseen osallistuvien pelaajien taso maailmanlistan sijoituksella mitattuna vaikuttaa kisassa jaettavien World Ranking -pisteiden määrään. Siten suurimmat pisteet tulevat aina major-ja World Golf Championshipin turnauksista. On yhtäältä luonnollista, että pääkiertueiden (ET ja PGA Tour) kilpailuista ropisee aina enemmän pisteitä kuin kakkos- ja kolmostason kiertueiden kilpailuista.
Kärkikolmikon taistelu desimaaleista
Jordan Spieth nousi World Rankingin kärkeen sijoituttuaan Jason Dayn jälkeen kakkoseksi kauden viimeisessä major-turnauksessa. Valtaistuimelta syrjäytetty Rory McIlroy jäi PGA Championshipissä sijalle 17. Siitä käynnistyi ajanjakso, jolloin listaykkönen vaihtui vajaan kahden kuukauden aikana kuusi kertaa.
Spiethin johtoasema kesti kaksi viikkoa, kunnes hän karsiutui PGA Tourin pudotuspelisarjaan kuuluvassa Barclays-turnauksessa. McIlroy siirtyi tuolloin takaisin paalupaikalle osallistumatta kyseiseen kilpailuun. Kaksikko vuorotteli listan kärjessä seuraavat kolme viikkoa. Sen jälkeen Day otti valtikan haltuunsa.
Kun Spieth karsiutui Deutsche Bank Championshipissä, hän tuli menettäneeksi vähemmän pisteitä kuin McIlroy, joka olisi tarvinnut samassa kisassa Top 10 -sijoituksen pitääkseen kärkipaikkansa. Vastaavasti seuraavalla viikolla McIlroyn pisteiden menetyksellä ei ollut yhtä dramaattista vaikutusta kuin Spiethille, ja näin hän otti johtoaseman takaisin itselleen.
Jos Spiethin ja McIlroyn loppukauden ”valtataistelu” ei ollut erityisen kuuma, Dayn nousu jokaisen huippupelaajan himoitsemalle paikalle tapahtui sitäkin näyttävämmän vaiheen jälkeen. Australialainen voitti elokuun puolivälin jälkeen kolme turnausta, ja nousi OWGR:n ykköseksi ensimmäistä kertaa syyskuun kolmannella viikolla.
Day pysytteli kukkona tunkiolla vain viikon, kun juonen päästä uudelleen kiinni saanut Spieth hallitsi Tour Championshipiä, ja voitti lopulta koko FedxCupin.
Maailmanlistan kärkipaikkaa hallussaan pitäneet pelaajat (suluissa viikkojen määrä):
Tiger Woods (683), Greg Norman (331), Nick Faldo (97), Rory McIlroy (95), Seve Ballesteros (61), Luke Donald (56), Ian Woosnam (50), Nick Price (44), Vijay Singh (33), Lee Westwood (22), Fred Couples (16), David Duval (15), Adam Scott (11), Jordan Spieth (11), Ernie Els (9), Martin Kaymer (8), Jason Day (4), Bernhard Langer (3) ja Tom Lehman (1).
Listan tämänhetkinen ykkönen on Spieth.
Lähde: Official World Golf Ranking
Todays Golfer
Marko Kuivasaari
Tähän liittyen pitää vielä muistaa, että Pili Mikonpoika ei ole ollut koskaan OWGR:n ykkösenä. Lähelllä se oli jokin vuosi sitten, mutta Tiikeri ja muut ovat vieneet aina paremman sijan. Ensin ei kestänyt taidot Tikrua vastaan -2008 ja sitten ei kestänyt pää nousta ykköseksi 2008-2015. Nyt ei riitä kumpikaan ja ikälisät tulee maksuun. Lisäksi Tigeria palvova media teki Pilistä ylimielisen ja epämiellyttävän. Jokseenkin tuntuu sen valossa ihan hyvältä Pilin kohtalo.