Kehnot lähiputit ovat tulleet Zalatorikselle kalliiksi turnausten kriittisimmillä hetkillä.
Will Zalatoris on poikkeuksellinen pelaaja jo pelkästään korkean ranking-sijoituksensa vuoksi. Maailmassa on kymmeniätuhansia tavoitteellisia kilpapelaajia, jotka yrittävät raivata tiensä lajin eliittiin, mutta vain pieni osa yltää rankingissa koskaan tuhannen parhaan joukkoon. Zalatoris kuuluu siihen niukimpaan murto-osaan, joka kolkuttelee maailmanlistalla paikkaa todelliseen pyhättöön, top 10:een. Tämän hän on tehnyt ilman ainuttakaan voittoa golfin pääkiertueilla.
Zalatoris peri kyseenalaisen maailman parhaan voitottoman pelaajan tittelin vajaat puoli vuotta sitten Scottie Scheffleriltä. Vauhtiin päästyään Scheffler otti alle kahden kuukauden sisällä neljä voittoa päättäen hienon jaksonsa Augustassa major-titteliin. Pari viikkoa aikaisemmin pelattu WGC-sarjan reikäpeliturnauksen ykköstila vei Schefflerin maailmanlistan kärkeen, jossa hän on siitä lähtien tukevasti pysytellyt.
Top-sataseen ensimmäisen kerran yli kaksi vuotta sitten kiivennyt Zalatoris on voittanut urallaan yhden ammattilaiskilpailun. Tämä tapahtui Korn Ferry Tourilla heinäkuussa 2020. Hieno vuosi USA:n kakkoskiertueella nosti Texasin Planossa asuvan pelaajan seuraavaksi kaudeksi PGA Tourille, jossa tuli nopeasti kaksi ensimmäistä top 10 -sijoitusta.
Hän on vajaan kahden vuoden aikana koonnut Yhdysvaltain kiertueella 14 sijoitusta kymmenen parhaan joukkoon. Kakkostiloja on neljä, joista kolme on tullut major-turnauksissa. Voittotili pääkiertueilla oli lähellä aueta toukokuussa PGA Championshipissä, mutta Justin Thomas oli uusinnassa etevämpi. Kuukauden verran myöhemmin paikka U.S. Openin uusintaan Matt Fitzpatrickin seuraksi karkasi lyönnin päähän.
Kirveleviä tappioita joutuu nielemään aikansa. PGA Championshipin jälkeisessä turnauksessa hän karsiutui ja samalla tavalla kävi U.S. Openin jälkeen. Lieneekö jälkimmäisestä ylipääseminen verottanut Zalatoriksen mieltä tavallista enemmän, sillä Open Championshipissä tuli hänelle poikkeuksellisen alhainen major-sijoitus, 28:s. Toki links-golfin oppiminen vaatii hetkensä: Zalatoris pelasi St Andrewsissa vasta toisen Openinsa, viimevuotinen Royal St George’s Golf Clubilla käyty turnaus päättyi hänen osaltaan keskeytykseen vamman takia.
Tästä eteenpäin, kurkottaessaan top 10:een, Zalatorikselta vaaditaan yhä kovempia urotekoja.
Pelaamissaan kymmenessä major-kilpailussa Zalatoris, 25, on sijoittunut kuudesti top 8:aan, ja saanut nuoresta iästään sekä voittojen puuttumisesta huolimatta nopeasti isojen turnausten miehen maineen.
Myös legenda Ben Hogan koki 1940-luvulla useita kirveleviä voiton menetyksiä majoreissa, kunnes hän vihdoin onnistui ottamaan ensimmäisen PGA Championshipissä vuonna 1946, jolloin turnaus pelattiin vielä match play -muotoisena. Hän oli tosin jo tuolloin saavuttanut lähes puolet kaikkiaan 64 ykköstilastaan PGA Tourilla.
Viime maanantaina päivitetyllä listalla Zalatoris löytyy sijalta 13, yhden pykälän alempaa kuin hän on parhaimmillaan aiemmin tänä kesänä ollut. Tästä eteenpäin, kurkottaessaan top 10:een, Zalatorikselta vaaditaan yhä kovempia urotekoja. Top 10 -pelaajien pistekertymää pönkittävät voitot, joiden puuttuessa Zalatoris joutuu haalimaan nykytahtiaan kiivaammin top 3 -sijoituksia lunastaakseen paikan auringossa.
Will Zalatoriksella on usein vaikeuksia lähiputtiensa kanssa. Se on ollut voittojen menettämisen kannalta hänen varsinainen akilleen kantapäänsä. Kuva: Getty Images
Nousu OWGR-listalla viiden parhaan joukkoon edellyttää jo käytännössä voittosarakkeen aukeamista. Teoriassa sinnekin hän voisi toistuvilla kakkos- ja kolmossijoillaan nousta, mutta voittojen jatkuvat niukat menetykset alkavat ennemmin tai myöhemmin olla rautahermoisellekin pelaajalle liikaa.
PGA Tourin pistelistalla Zalatoris löytyy sijalta yhdeksän, ja tarina on sielläkin samankaltainen: yhtä korkealla ei ole FedEx Cupin rankingissa ollut yksikään toinen vailla voittoja oleva pelaaja.
Zalatoriksella ei ollut amatöörivuosinaan minkäänlaisia ongelmia voittojen suhteen. Vuoden 2014 USA:n juniorimestari voitti yliopistogolfissa lukuisia titteleitä ja oli yhdessä Scottie Schefflerin kanssa menestyksen takuumies, kun USA päihitti vuoden 2017 Walker Cupissa Ison-Britannian ja Irlannin yhdistelmän.
Mikä on sitten jättänyt pari vuotta lajin kuohukermaa olleen Zalatoriksen kerta toisensa jälkeen vaille isointa tarjolla olevaa kilpailukohtaista menestystä? Voiton ja etenkin sen ensimmäisen ottaminen on aina vaikeaa, mutta pelin osa-alueiden puolelta voisi kuvitella Zalatoriksella olevan koossa jo useitakin voittoja, mikäli hänen lähiputtinsa olisivat yksinkertaisesti olleet laadukkaampia.
Automaattisesti tien major-turnauksiin avaavalle top 50 -listalle on sittemmin ilmestynyt lisää vailla pääkiertuevoittoa olevia pelaajia, ja ilkikurisesti ajatellen Zalatoriksen potentiaalisia manttelinperijöitä, jos hän lähitulevaisuudessa kilpailun sattuu voittamaan. Heistä jo sijalle 19 noussut Cameron Young hurmasi PGA Championshipissä ja Open Championshipissä loistavilla otteillaan, eikä voittokaan olisi ollut vääryys.
Joohyung Kim (39:s), Mito Pereira (49:s) ja Cameron Tringale (50:s) ovat top 50 -listan muut pelaajat, jotka odottavat debyyttivoittoaan pääkiertueilla.
Seuraavan kerran turnausten osallistujaluetteloiden aakkosjärjestyksessä aina viimeisenä oleva Zalatoris yrittää rikkoa kuparisensa Detroit Golf Clubilla, jossa käynnistyy torstaina Rocket Mortgage Classic -kilpailu. Neljännen kerran PGA Tourin ohjemaan kuuluvan turnauksen voittoa puolustaa Cameron Davis, jolle kyseinen ykköstila oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa pääkiertueilla.
