23.4.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[13][26]
KilpailuaSuomalaista
Henkilöt

Sami Välimäki: "Kun voittamisen hetki on tulossa tai käsillä, pitää pystyä olemaan paras"

Sami Välimäen ura on edennyt nopeassa aikataulussa, sillä hän on osoittanut osaavansa voittaa.

(Juttu on julkaistu Golflehden numerossa 2/2020)

Urheilussa on kyse voittamisesta. Rehti kilvoittelu, omien rajojen mittaaminen ja muut ylevät päämäärät eivät ole väheksyttäviä, mutta lopulta urheilussa on kyse pyrkimyksestä voittoon.

Voittajatyyppejä palvotaan, ikuisia kakkosia sympatisoidaan. Urheilun historia tuntee tukuittain lajiensa valioita, jotka kuitenkaan eivät ole pystyneet voittamaan. He tulevat itse voittonsa tielle, sanotaan.

Moni kasvaa voittajaksi vasta pitkän kehitysprosessin myötä. Osa yltää parhaimpaansa nuoruuden hurjalla innolla. Usein on niin, että mitä pidempään voittoa joutuu odottamaan, sen suuremmaksi uskalluksen kynnys kasvaa.

David Drysdalen pelatessa Qatar Mastersin uusinnassa voitosta Jorge Campilloa vastaan maaliskuussa moni tunsi sympatiaa Drysdalea kohtaan. Skotti on pelannut ammattilaisena 25 vuotta, ja Euroopan kiertueella täynnä on kohta 500 kisaa. Qatarissa hän hävisi uusinnan, ja voittosarake näyttää yhä nollaa.

”Pystyin voittamaan heti, kun se tuli tarjottimelle. Sitten tuli takapakkia.”

Viikkoa aiemmin kiertuetulokas Sami Välimäki voitti 21-vuotiaana ensimmäisen kilpailunsa pääkiertueella kuudennessa startissaan.

Välimäki on voittajatyyppi. Hän on voittanut kisoja siitä asti kuin on ylipäänsä golfia pelannut. Kilpailemisen hän aloitti 11-vuotiaana, lajin kuusivuotiaana.

”Kyllä minä kisoja jo siellä Hämeen alueen Tsemppitourilla harjailin. Mahdollisimman nopeasti sitten sieltä FJT:lle, ja sitten koko ajan sieltä eteenpäin”, Välimäki muistelee.

Viime vuonna Välimäki pelasi Pro Golf Tour -satelliittikiertueella ja voitti siellä neljä kilpailua. Ensimmäinen voitto tuli toisessa startissa, viimeinen kauden finaalissa. Menestys poiki paikan haastaja-kiertue Challenge Tourille, mutta vuoden lopulla Välimäki osallistui vielä Euroopan kiertueen karsintoihin. Hän ei voittanut, mutta oli kahdeksas ja sai pelioikeuden pääkiertueelle. Edellisen kerran suomalainen on pystynyt samaan viisi vuotta sitten.

”Pystyin voittamaan heti, kun se tuli tarjottimelle. Sitten tuli takapakkia. Kesää kohti peli taas parani ja Nokian kisassa tuli voitto. Sitten sen jo tiesi, että odotetaan vain sitä seuraavaa kuumaa jaksoa. Siitä eteenpäin tähän päivään asti se on mennyt samalla flow’lla”, Välimäki sanoo.

Euroopan kiertueen karsinnoissa Välimäki tiesi pelinsä olevan siinä iskussa, että riitti kun keskittyi välttämään turhia virheitä.

Virheiden välttäminen on urheilukeskustelussa klisee, jolla saattaa olla jopa negatiivinen klangi. Kilpagolfin kohdalla se on kuitenkin elinehto, kunhan se ei johda liialliseen varovaisuuteen.

”Tuplaa tai triplaa tämä laji vain ei kestä, jos meinaa pelata voitosta. Palloa ei saa lyödä ulos koko viikkona, se on fakta”, Välimäki näkee.

Amatöörinä Välimäki kokeili ensiksi siipiensä kantavuutta ammattilaiskilpailuissa Nordic Golf Leaguessa. Tulokset olivat laihoja. Tilanne alkoi olla henkisesti haastava ja usko horjui. Välimäki päätti puhaltaa valmentajansa Timio Karvisen kanssa pilliin ja palata amatöörikisoihin.

Se oli viisas päätös, sillä kovatasoisissa amatöörikisoissa Välimäki menestyi heti erinomaisesti. Taidot olivat tallella, olosuhteet Nordic Leaguessa eivät kuitenkaan olleet otolliset.

Onneksi satelliittikiertueita on Euroopassa useam­pia, joten siellä valinnanvaraa on aloittelevillekin ammattilaisille. Seuraavaksi kaudeksi Välimäki päätti valita toisin ja suunnata pääosin Saksassa pelattavalle Pro Golf Tourille.

Ratkaisu astua yksin tuntemattomaan syntyi uran ja pelillisten vahvuuksien ehdoilla. Välimäki

laski, että hänen korkeahkolle rautalyönnilleen Keski-Euroopan kentät ja kelit sopivat paremmin kuin Tanskaan ankkuroituvan pohjoismaisen Nordic Golf Leaguen usein tuuliset kisa-areenat.

”Pitää olla sillä tavalla fiksu, että tietää miten pääsee helpoimmin eteenpäin.”

Parikymppiseltä pelaajalta vaatii paljon lähteä yksin etsimään uralle ponnahduslautaa Keski-Euroopasta, kun pelikaverit treenaavat ja kisaavat porukalla tutummissa ympyröissä.

Ehkä se kysyy sopivasti introverttiä luonnettakin?

”Kyllä se niin on. Sellainen minä olen, viihdyn hyvin yksin. Ja yksi ratkaisuun vaikuttanut tekijä oli se, että minun piti olla siellä kiertueella yksin. Golfarin arki on kuitenkin sitä”, hän sanoo.

Ratkaisu on kuvaava Välimäelle monella tapaan. Hän on määrätietoinen, itsenäinen ja rohkea. Kaikki ratkaisut tehdään golfin ja kehittymisen ehdoilla.

Eräs rohkeimmista valinnoista, jonka Välimäki on tehnyt, on koulunkäynnin lopettaminen lukion ensimmäisellä luokalla.

”Olihan se arpakuponki, että miten se menee.”

Vanhemmat yrittävät aikansa kääntää pojan päätä, mutta antoivat lopulta luvan koulun lopettamiseen. Samalla he kuitenkin vaativat, että poika tekisi töitä golfin parissa täyspäiväisesti, olihan se hänen valitsemansa työ.

”Hyvä, että minulta vaadittiin paljon, vaikka ei se aina ole kivaa ollut. Nyt voin jo sanoa, että iso kiitos.”

Yksi tärkeimmistä muuttujista kilpagolfissa on kenttä. Usein pelaajat sanovat, että kenttä joko osuu tai ei osu silmään. Kyse on siitä, miten se sopii omalle pelille ja lyönnille sekä siitä, miten hyvin edessä olevat lyönnit kierteineen pystyy hahmottamaan. Menestyvät pelaajat voivat valita mieltymystensä mukaan missä pelaavat. Yleisempää kuitenkin on, että kisoihin mennään sinne, minne mukaan päästään.

Välimäki valitsee, missä pelaa, jos suinkin voi.

”Monesti ajatellaan liian vaikeasti, että pelaajaa pitää kouluttaa ja opettaa. Pitäisi ajatella, että mikä on se helpoin reitti ja mikä on itselle sopivin tapa”, Välimäki näkee.

”Kannattaa valita itselleen sopivia kenttiä. Pitää vain tietää, missä on hyvä ja mistä niillä avuilla pääsee helpoimmin eteenpäin. Tämä on yksilölaji, ja yksilöinä niitä ratkaisuja on tehtävä. Pitää olla sillä tavalla fiksu, että tietää miten pääsee helpoimmin eteenpäin”, hän sanoo.

”Uskoin koko ajan, että se uppoaa. Griinille kävellessäni mietin puttia, jonka laitoin Vierumäen juniori­kisassa 15-vuotiaana sisään ja selviydyin uusintaan.”

Välimäki kokee, että jos kenttä sopii itselle hyvin, voi keskivertopelilläkin saada aikaan tulosta. Jos kenttä taas on etukäteen itselle vaikeasti hahmotettava ja omiin vahvuuksiin nähden haastava, niin vain pelaamalla huippuviikon voi saada mitään aikaan. Lähtökohdat kilpailuun ovat siis radikaalisti erilaiset. Henkisiä paineita ja haasteita golfissa riittää aina, osaamista on taito minimoida ja eliminoida ne, jotka ovat eliminoitavissa.

Välimäen ehdoton vahvuus on lyöminen. Hän tekee erittäin vähän virheitä kentällä, ja jo kauden ensimmäisissä kisoissa hänen rautapelinsä kesti vertailun tuloslistan kärkipään kanssa. Menestys vaati kuitenkin parannusta viheriöllä.

Ennen Omanin kisaa suomalaiset Euroopan kiertuepelaajat leireilivät Dubaissa. Siellä Välimäki hioi valmentajansa ohjeilla puttia kolmekin kertaa päivässä. Erityisesti treenattiin vasemmalta oikealle kallistuvia keskipitkiä putteja, joita hänellä oli taipumus putata alapuolelta ohi.

”Haettiin sitä vauhdinlukua, että millä vauhdilla putti menee halutulta linjalta sisään. Se tökki tosi pahasti alkuun ja Sami vähän kyseenalaistikin sitä treeniä, että maksaako se vaivaa. Onneksi se maksoi jo nyt”, Karvinen naurahtaa.

Oman Openin voiton Välimäki ratkaisi viheriöllä. Upottamalla kuusimetrisen birdie-puttinsa kilpailun viimeisellä reiällä hän kampesi itsensä hurjan takaa-ajon päätteeksi mukaan uusintaan, jonka hän voitti kolmannella uusintareiällä.

Mitä Välimäki mietti astellessaan viimeiselle griinille birdie-puttinsa luokse? Uskoiko hän upottavansa putin, joka oli niin pitkä, että tilastollisesti onnistuminen olisi huomattavasti epätodennäköisempää kuin onnistuminen.

”Uskoin koko ajan, että se uppoaa. Griinille kävellessäni mietin puttia, jonka laitoin Vierumäen juniori­kisassa 15-vuotiaana sisään ja selviydyin uusintaan. Hain sieltä voimaa ja fiilistä”, hän sanoo.

”Kun sitten luin linjan, näin että se on helppo putti. Ja se menee sisään.”

Kisaa lyönnillä johtanut Brandon Stone, kolme kisaa Euroopan kiertueella voittanut eteläafrikkalainen, seurasi klubilla Välimäen edesottamuksia. Stone ei pitänyt pelivirettään yllä rangella, vaan istui sohvalla katselemassa kisaa. Hän tuskin uskoi missään vaiheessa, että nuori suomalainen enää pystyisi haastamaan häntä kilpailun voitosta.

”Sen putin jälkeen tiesin, että minulla on iso etu. Tulin mukaan isolla nousulla sellaisesta paikasta, mistä ei pitäisi enää nousta. Minulla oli peli valmiina, ei muuta kuin korttiin nimi alle ja auton kyytiin”, Välimäki muistelee.

Välimäen caddielle, Kyle Roadleylle, voitto oli 22-vuotisen caddie-uran ensimmäinen. Se merkitsi konkarille paljon. Pariin kertaan hän joutui valamaan uskoa Välimäkeen takaa-ajon tuoksinassa, mutta kokonaisuudessaan hän oli yllättynyt siitä, miten kypsästi nuori pelaaja käsitteli tilanteen ja paineet.

”Sami on todella älykäs pelaaja ja tietää kentällä koko ajan mitä tekee. On uskomaton saavutus pystyä voittamaan noin nuorena ja noin nopeasti. Aina siihen tarvitaan ripaus onneakin, ja onneksi meillä oli sitä oikeissa paikossa tällä kertaa”, Roadley sanoo.

Ratkaisuhetkillä kaksikko ei pahemmin keskustellut. Välimäki sanoo arvostavansa kokeneen ammattilaisen taitoa lukea tilannetta ja päätellä, milloin pelaaja tarvitsee tukea ja milloin on parempi antaa hänen olla omissa oloissaan, joissa Välimäki kentällä viihtyy suurimman osan aikaa.

”Samin itsevarmuus on hiljaista itsevarmuutta. Hän ei tee numeroa itsestään, mutta hän tietää koko ajan mitä tekee”, Roadley kuvailee.

Mikko Ilonen kertoi Oman Openin jälkeen olevansa vaikuttunut Välimäen tavasta putata kilpailun ratkaisuhetkillä: Välimäki ei putannut varmistellen, vaan voittaakseen. Joskus putti lipui ohi mentyään reilusti pitkäksi, mutta jokaisen suorituksen tavoitteena oli upottaa pallo reikään.

Ilosen mukaan voittaminen vaatii kylmäpäisyyttä, sitä, että uskaltaa tuntea olevansa paremmin kuin kukaan muu. Timo Karvisen mukaan voittamisen taidossa on paljolti kyse lahjakkuudesta.

”Voittaminen on osittain sisäsyntyinen juttu. Valmennuksella sitä voi ruokkia vain vähän. Kaiken mitä tehdään, pitäisi pystyä kasvattamaan itseluottamusta. Mutta ei sekään välttämättä riitä. On moni muukin luottanut tekemiseensä, mutta voitto on jäänyt ottamatta”, Karvinen muistuttaa.

Valmennettavana Välimäki on Karvisen mukaan monella tapaa ihanteellinen tyyppi. Hän luottaa valmentajan ohjeisiin ja näkemyksiin, mutta haluaa aina luoda vankan oman käsityksen asiasta. Perusteltuaan asiat itselleen hän sitoutuu täysin siihen, mitä tekee. Ei vilkuile levottomasti sivuille tai pitäydy harjoittelussa mielekkäällä, mutta petollisella mukavuusalueella.

Mutta miten Välimäki itse selittää sen, että hän osaa voittaa?

”Olen sitä koittanut miettiäkin. Se rakennetaan pienistä jutuista. Sillä on paljon merkitystä, että on tehnyt sen aiemminkin. Jotenkin se omalta kohdalta pitää löytää. Pitää tajuta, koska se hetki on tulossa tai käsillä – ja silloin pitää pystyä olemaan paras.”

”Voittamisen halun pitää olla tosi korkea. Varmistelemalla voitot eivät tule, vaan on oltava rohkea. Joku kuitenkin onnistuu joka viikko. Jos se menee vihkoon, se menee. Olet kuitenkin ollut se, joka on antanut itsellesi mahdollisuuden voittaa.”

”Seuraava tavoite on päästä majorissa lähtöviivalle.”

Välimäki ei ole koskaan arastellut sanoa ääneen tavoitteitaan. Karvinen muistelee huvittuneena erästä haastattelua, jossa nuori, vähän toisella kymmenellä oleva Välimäki hiljensi haastattelijankin vastatessaan kysymykseen alkamaisillaan olevan kisan tavoitteista: ”Voitto.”

Voitto takaa Välimäelle työrauhan. Kahteen vuoteen ei tarvitse huolehtia ranking-pisteistä tai työpaikasta. Voittajakategoria avaa paikkoja isoihin kisoihin, ja hän voi valita vapaammin missä pelaa.

”Jo amatöörinä tähtäsimme siihen, että Sami ei pelaa niin sanotusti tyhjiä kisoja ollenkaan, vaan aina kun hän on viivalla, hän on nälkäinen ja valmis menestymään”, Karvinen sanoo.

Jatkossa haasteet vain kasvavat. Ajatuksissa siintää jo The Open heinäkuussa sekä Euroopan kiertueen lippulaivakisa BMW PGA Championship syyskuussa. Välimäki odottaa tilaisuutta innolla ja janoaa päästä pelaamaan ison yleisömeren eteen.

Jos hyvin käy, nähdään Välimäki vielä mukana major-kilpailussakin. Suomalaisista miespelaajista majoreihin ovat toistaiseksi yltäneet ainoastaan Mikko Ilonen ja Mikko Korhonen.

”Seuraava tavoite on päästä majorissa lähtöviivalle. Se on sitten täysin toisenlainen haaste, kun kenttä on viritetty tiukaksi ja on tujut raffit. Se tietysti sopii Samin kaltaiselle hyvälle pallonlyöjälle, ja omilla vahvuuksilla sinnekin pitää lähteä”, Karvinen näkee.

Ura tuntuu etenevän raiteillaan kiihtyvällä vauhdilla. Siinä piilee myös ylilyönnin vaara. Miten välttyä siltä nuorta, menestyvää urheilijaa uhkaavalta syndroomalta, jossa pääkopan täyttää keltainen neste?

Ainakaan mikään miehen olemuksessa ei viittaa siihen, että olisi syytä olla huolissaan. Koko uransa ajan Välimäki on tähdännyt eteenpäin. Voitto ja iso palkintoshekki eivät tehneet häntä kylläiseksi. Voitto oli kauden tärkein tavoite, mutta ei lopullinen päämäärä.

”Ei varsinkaan, kun en ole sekkiä vielä saanut”, Välimäki nauraa, ”Parin seuraavan kauden budjetti on nyt varmistettu ja voin maksaa vähän taloa pois. Se on hieno juttu, mutta tärkeämpää on se, että markkina-arvoni kasvoi voitolla. Raha tulee sitten myöhemmin, ei tästä määräänsä enempää jää käteen”, hän sanoo.

Myös valmentaja Karvinen uskoo, ettei menestys ole muuttanut isoa kuvaa.

”Ei Sami tähän tyydy. Hänellä on isoja tavoitteita ja odotuksia itselleen. Nämä ovat vasta väliaskeleita sillä tiellä”, valmentaja arvioi.

Viimeisetkin epäilykset katoavat, kun Välimäki itse vastaa kysymykseen.

”Nyt kun tähän on noustu, on pystyttävä olemaan myös ajatusmaailmaltaan napsun parempi. Tässä on nyt se unelmasi, ja sinun pitää pystyä pitämään se.”

Huippuhetkeni golfin parissa

”Oman Openin uusinnassa pelikirjani oli selkeä. Avaus on lyötävä veden yli 220 metriä ilmassa, ja 300-metrinen menee takaa puhki, draivata en siksi voinut. Oikealta puhaltava tuuli auttaa, ja kohtalainen osuma spoonilla riitti. Kyseessä on kuitenkin leveä väylä, näyttää vaan telkkarissa pahemmalta. Kakkoslyönti pitää tähdätä griinin ohi veden päälle, ja se vain on uskallettava lyödä tarpeeksi oikealle. Sitten kyse oli enää putista. Ja uskalluksesta.”

Lue seuraavaksi: Sami Välimäki odottaa jo isoja kisoja ja yleisömassoja: "Ei ole vielä mahdollisuutta ollut, sitä odotan innolla"

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (1 kpl)