Viheriön kunto ratkaisee Vierumäellä - Golfpiste.com

24.–31.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[16][20]
KilpailuaSuomalaista
Golfkentät

Viheriön kunto ratkaisee Vierumäellä

Vierumäen Cooke-kentän viheriöiden hoitotoimenpiteiden onnistumista seurataan suurella mielenkiinnolla.

Vierumäen Cooke-kenttä lukeutuu maamme ehdottomaan eliittiin. Murheenkryyniksi ovat kuitenkin nousseet vaihtelevassa kunnossa olleet viheriöt. Kesäkuun lopulla kansainvälinen juniorikisa Classic-kentälle. Vieraspelaajat ja omat jäsenet ovat vähentäneet pelejään ja green fee on ollut alennusmyynnissä koko kauden ajan. Syykin on ilmoitettu avoimesti: Viheriöiden kunto ei vastaa niille asettuja kriteerejä.

Viheriöiden kautta pelaajat luovat mielipiteensä kentästä. Väylien ja karheikkojen puutteet annetaan herkästi anteeksi, mikäli puttialustat ovat kunnossa.

Uudemmilla kentillä on kehittyneen rakennustekniikan johdosta etulyöntiasema tässä kilpajuoksussa. 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla valmistuneet Kytäjän kentät ja Linna Golf saivat ensimmäisillä kausillaan ansaittua suitsutusta viheriöistään ja rima nousi myös muiden kenttien osalta.

Suurin odotuksin vuonna 2006 avattu Vierumäen Cooke puolestaan kompasteli startissaan. Kenttä itsessään kesti ja kestää vertailun Kytäjän ja Linna Golfin kanssa. Viheriöt olivat avauskisassa lähes pelikelvottomia ja ruoho kasvoi harvakseltaan – jos lainkaan. Seuraavilla kausilla on ollut hyviäkin jaksoja, mutta huono alku ja seitsemän vuoden jaksossa kolme vaatimatonta kautta tahraavat maineen.

Tänä vuonna sukellus oli kuitenkin varsin syvä ja lähes koko kauden mittainen. Suuresti rummutetun kansainvälisen juniorikisan siirtäminen lay-outiltaan selkeästi harrastelijoille suunnatulle Classicille oli valtava imagollinen tappio, jonka vaikutuksia Vierumäellä joudutaan paikkailemaan tulevina vuosina.

Taloudelliset menetykset ovat kaudella 2012 ennakoituun nähden pelkästään green fee -tuloina reilusti yli 100 000 euroa.

”Isoista summista puhutaan. Cookella kierrosmäärä on laskenut elokuun loppuun mennessä viime vuodesta vajaalla parilla tuhannella. Classicilla pelattujen kierrosten määrä on pysynyt ennallaan. Palautetta on tullut paljon. Olemme reagoineet tilanteeseen jo aiemmin tutkituttaen vuosina 2006 ja 2012 kasvualustamme ja ruoholajikkeen. Syyskuun alussa teimme hallitukselle entistä kattavamman selvityksen tilanteesta ja annoimme kolme vaihtoehtoa tilanteen oikaisemiseksi budjetteineen” toimitusjohtaja Jan Ruoho kertoo.

Kasvualusta ja ruoholajike puhuttavat

Vierumäellä tehtiin 2000-luvun puolivälissä rohkeita ja normaalista poikkeavia ratkaisuja kentän suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Normaalisti varsinaisen maaperän ja salaoja-sorakerroksen päälle tuleva 30 sentin kasvukerros koostuu hiekan, turvemullan ja kompostiaineiden yhdistelmästä. Viljavuusanalyysin yhteydessä tehtävä maalajimääritys antaa USGA-suosituksen mukaiselle kasvualustalle määritelmän ’vähämultainen hieno hiekka’. Cooken kenttämestari Antti Haaja arvioi, että 98 % suomalaisista golfkentistä on kasvualustan osalta rakennettu tähän pyrkien.

Vierumäellä päädyttiin kuitenkin ns. podsoliin, joka on osoittautunut haavoittuvaksi varsinkin tavallista kovempien talvien jälkeen.

Ennen päätöstä podsolin soveltuvuus tutkittiin Tampereen yliopistossa, jonka antaman lausunnon rohkaisemina Vierumäellä lähdettiin rakentamaan kasvualustaa totutusta poikkeavasta raaka-aineesta.

”Sen informaation pohjalta, jota tuolloin rakentamisesta vastaavat saivat podzolin soveltuvuudesta, on turhaa lähteä arvioimaan ratkaisua vääräksi”, Haaja arvioi diplomaattisesti.

Golfliiton kenttäkonsultit Kristiina Laukkanen ja Harri Walden puolestaan olivat alun perin epäilevällä kannalla tehdyn maa-ainesvalinnan kanssa.

”Kävimme Vierumäellä Nurmikenttäseminaarissa Cooke-kentän rakentamisen aikaan. Kyseenalaistimme tuolloin kasvualustamateriaalin käyttökelpoisuuden ja tutkimusmenetelmät mekaanisten ominaisuuksien osalta seminaarissa esitettyjen faktojen perusteella”, Kristiina Laukkanen määrittelee.

Kasvualustan hengittävyys on noussut ilmiselväksi haasteeksi. Podzolin ongelmana on sen hienorakeisuus, vesi ei pääse riittävän tehokkaasti siitä lävitse.

Cookelle valittiin viheriöiden ruoholajikkeeksi luhtarölli. Samaa ruohoa on ainakin Kytäjän molemmilla kentillä ja Loimijoella.

”Luhtarölli kasvaa käytännössä vain pystysuunnassa, se ei levittäydy rönsyröllin tapaan. Tavoitteemme on ollut jo pitkään vaihtaa lajike vähitellen rönsyrölliin holkitusten yhteydessä tehtävien kylvöjen avulla”, Jan Ruoho jatkaa.

Antti Haaja tuli Cooke-Coursen kenttämestariksi vuonna 2006. Tätä ennen hän ehti opiskella liikunnanohjaajaksi ja suorittaa kenttämestaritutkinnon Vierumäellä. Kokemusta golfarien sielunelämästä on caddiemasterin toimen kautta jo 90-luvulta ja oma tasoituskin on singelissä.

”Meillä on kentänhoidon saralla Cookella hyvä henki ja motivaatio päällä. Tämä vuosi oli poikkeuksellisen vaikea ja epäonnekaskin. Kevät oli kylmä eikä lainkaan hyvä ruohon kasvulle. Kasvualusta ei ole ominaisuuksiltaan paras mahdollinen ja se yhdistettynä haastavaan ruoholajikkeeseen on lopputulos tämän kauden osalta huono”, hän myöntää.

Kytäjä Golfin kenttämestari Kimmo Keihäskoski tuntee hyvin luhtaröllin hoidon kanssa eteen tulevat haasteet, mutta ei halua lähteä neuvomaan tai arvioimaan Vierumäen tilannetta.

Vierumäen hiekkapohjainen kangasmaasto on ihanteellinen golfkentän rakennusalusta.

Vierumäen hiekkapohjainen kangasmaasto on ihanteellinen golfkentän rakennusalusta.

”Luhtarölli on heinälaji, jonka hoitoa joutuu jokainen opiskelemaan monesta kulmasta. Oppia tulee kenttämestareille ympäri maailman kantapään kautta. Hieno lajike se on, ja parhaimmillaan viheriöiden kunto palkitsee pelaajien lisäksi myös hoitohenkilökunnan. Luhtarölli vaatii poikkeuksellisen paljon sitkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja myös resursseja. Nyrkkisääntö on, että silloinkin kun kaikki näyttää hyvältä, on hyvä olla askeleen edellä työstämässä uusia hoitotoimenpiteitä. Paikalleen ei saa jäädä. Kylväisin Kytäjälle samaa luhtarölliä, mikäli kenttä olisi nyt rakenteilla, vaikka monesti usko on meinannut mennä, Keihäskoski linjaa.

Veikko ”Viki” Kankkonen on pelannut Vierumäellä – lähinnä Classic-kentällä – yli kymmenen vuoden ajan. Hän aloitti uransa jo 1960-luvun lopulla Lahden Mukkulassa, jossa joutui talkooaikoina isoon rooliin myös kentänhoidossa.

”Pelaan Cookella vuosittain 4-5 kertaa. Tämän vuoden kunto on toki pohjanoteeraus ja ymmärrän sen kritiikin, jota osakkaat ja vieraspelaajat antavat. Vaikeaa on silti uskoa, että tämä olisi hoidon tasosta kiinni. Sitä ulkopuolisen on tietysti vaikeaa arvioida, ovatko kaikki toimenpiteet esimerkiksi syksyllä osuneet ajankohdallisesti oikeaan”, Kankkonen pyörittelee sanojaan.

Kolme vaihtoehtoa

Vaikka viheriöiden kunto on parantunut kauden mittaan, pelikierros Kankkosen kanssa ja gallup syyskuun puolivälissä yritystapahtumaan osallistuneiden pelaajien keskuudessa antoivat varsin selkeän tuomion: viheriöt eivät olleet lähelläkään sitä tasoa, jolla niiden ehdottomasti kuuluisi olla.

Jan Ruoho ja Antti Haaja jättivät Golfyhtiön hallitukselle syyskuussa tilanneanalyysin ja kolme vaihtoehtoista mallia asian korjaamiseksi. Ruoho, Haaja sekä hallituksen jäsenet ovat hakeneet mallia loppukesän aikana sekä Linna Golfissa että Kytäjällä, joihin Cookea yleensä verrataan. Vierailuja kenttämestarien taholta on tehty myös toisinpäin. Loppusyksystä Vierumäen tilanteeseen tulee tutustumaan ainakin yksi konsultti Skotlannista.

”Järein keino on viheriöiden ja niiden ympäristön kaivaminen kaikkien rakenteiden osalta kokonaan uusiksi. Tämä on kustannuksiltaan tietysti kallein vaihtoehto ja lisäksi siinä korjattavat viheriöt ovat pitkän osan seuraavasta kaudesta pois käytöstä”, Ruoho aloittaa.

Kokonaan uusiksi rakentaminen maksaa asiantuntijoiden arvion mukaan minimissään 20 000 euroa viheriötä kohden.

”Toinen vaihtoehto on uusia pinnat siirtonurmella. Silloin uusittaisiin ruoholajike, mutta ei kasvualustoja”, hän jatkaa.

”Kolmas ja pitkäkestoisin on tehokas holkittaminen. Olemme tehneet tätä normaalisti kerran kaudessa ja muita ilmauksia noin kolmen viikon välein”.

Golfyhtiön hallitus päätyi vaihtoehtoon kolme.

”Se tarkoittaa, että syksyn aikana holkitamme viheriöt 4-5 kertaa. Holkituksia jatketaan nyt tiuhaan tahtiin ja jatkossa tarpeen niin vaatiessa”, Ruoho kertoi syyskuun puolivälissä.

”Pitkä ja monivuotinen tie se on kasvualustan muuttamiseksi ilmavammaksi, mutta tässä tapauksessa se on hyvin perusteltavissa”, Haaja muistuttaa.

Tilander Designin tekemä poikkileikkauskuva normaalista viheriön rakenteesta.

Tilander Designin tekemä poikkileikkauskuva normaalista viheriön rakenteesta.

Mitä on podsoli, Golfliiton kenttäkonsultti Kristiina Laukkanen?

Podsoli-nimitystä käytetään kerroksellisesta maannoksesta. Kun maannoksesta irrotetaan ainesta, on kyseessä maalaji, joiden nimitykset perustuvat aineksen syntytapaan, eloperäisen aineksen pitoisuuteen ja kivennäisaineksen raekoostumukseen.

Golfkenttärakentamisessa kasvualustaseoksen kivennäisainesten nimitykset perustuvat raekokoon. Suomessa käytetään sekä agrogeologista että geoteknistä luokitusta alasta riippuen. Kumpikaan luokituksista ei sisällä ’podsolia’ minkään maalajin nimityksenä.

Mitä on holkitus, Antti Haaja?

”Viheriön pintaan muutaman sentin syvyyteen isketään koneella sormen paksuisia reikiä. Holkit kerätään pois, viheriölle levitetään hiekkakerros ja sen pinta lanataan. Tavoitteena on saada sopivan, nykyistä karkeamman raekoon hiekka reikien kautta lopulta kasvualustaan. Holkituksen yhteydessä kylvämme lisäksi nykyisen luhtaröllin sekaan rönsyrölliä, joka on tulevaisuudessa viheriöidemme ruoholajike.”

Kommentti: Isoja päätöksiä

Kuulun siihen suureen joukkoon pelaajia, jotka nostavat Vierumäen Coooke-kentän omalla listallaan varsin korkealle. Hiekkakangas on monella tavalla ihanteellinen pohja kentälle, joka soveltuu mainiosti kaikentasoisille pelaajille. Palloa saa lyödä tilaville väylille, kentän ja viheröiden muodot, bunkkerointi sekä aukeilla kohdilla vaikuttava tuuli tuovat sopivasti haastetta pelin. Viheriöiden osalta Cooken ongelmat ovat kuitenkin toistuneet turhan usein.

Kaikki haastattelemani asiantuntijat olivat sitä mieltä, että ongelman ydin on kasvualustassa, joka pitäisi vaihtaa tekemällä viheriön pohjat uusiksi. Vierumäellä päädyttiin mahdollisista korjaustoimista kuitenkin kevyimpään malliin, jossa kasvualustan muuttaminen tapahtuu huomattavasti hitaammin.

Kausi 2013 tulee olemaan Cooke-kentän osalta jo hyvin merkittävä. Jollei viheriöiden kuntoon saada huomattavaa parannusta, paine niiden uudelleen rakentamiseksi nousee varsin suureksi. Pidetään peukkuja pystyssä.

Teksti Teemu Tyry / Kuvat Teemu Tyry ja Vierumäki

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (2 kpl)

  • Peluri says:

    Cooke kenttä ei mun mielestä kyllä pärjää Kytäjälle tai Vanajanlinnalle mitenkään. Nämähän on tietty mielipide juttuja , mutta pelkästään Vierumäen ”status/tahto” ei riitä ohittamaan noita kahta!! Mikähän on ollut syynä, kun tuota griini asiaa ei ole voinut kysyä muilta, jo toimivilta ja loistavista griineistä tunnetuilta kentiltä? Tuskimpa ne mitään valtionsalaisuuksia on.Jos kyseessä on supi Suomalainen jääräpäisyys tms. se on käymässä suht kalliiksi…..

  • Lasse Hurme says:

    Samaa mieltä pelurin kanssa. Kannattaisi edes kysyä loistavista greeneistä tunnetuilta kentiltä. Esim. Peuramaan Porkkala huippu tikissä vuodesta toiseen ja keväästä syksyyn. Rankattiin taannoin yhdeksi parhaimmista. Mestari Janne Hellström voisi kertoa mikä on kentän ” rölli-peikon” salaisuus. Kirkkonummi ei ole edes kovin kaukanakaan.