Helsingin Golfklubilla oli Tapaninpäivänä vain muutama pelaaja kiertämässä kenttää ajankohtaan nähden lämpimänä, ( +4-8 C) mutta myrskyisenä päivänä.
HGK:n ”kotitonttu”, kentän alueella tai sen laitamilla koko elinikänsä vaikuttanut Asko Arkkola oli lyömässä kuutosen tiiauspaikalla , kun sen viereisellä ja Suomen kuuluisimmalla väylällä, Talin 18:lla alkoi tapahtua.
”Kello oli 10.40, olin juuri sattumalta katsonut ajan. Kuuui melkoinen rätinä ja ryske. Haara repesi rungosta arvokkaan oloisesti. Ei siinä meinannut uskoa silmiään. Hetkessä lähti Talista iso palanen suomalaisen golfin historiaa”, Arkkola tunnelmoi paria tuntia myöhemmin.
Teräsvaijerilla kahdesta päähaarastaan yhteenliitetty runko pysyi pystyssä. `Repeämäkohtaan, 3-4 metrin korkeudelle jäi melkoinen onkalo. Välitöntä kaatumisvaaraa osittain lahonneella puulla ei ole, mutta sen selviytymismahdollisuudet ja kohtalo tapahtuman jälkeen ovat epäselvät.
”Siitä osaavat antaa paremman arvion puualan ammattilaiset ja kaupungin edustajat. Minä toivoisin, että puu saisi olla siinä niin pitkään kuin se pysyy pystyssä. Se on niin olennainen osa Talia, koko kenttää ja maamerkki tietysti tälle upealle väylälle.
Saarni on Arkkolan arvion mukaan yli 500 vuotta vanha.Kentän osasena se on ollut käytännössä alusta alkaen, 1930-luvulta.
”Ensimmäisinä vuosina päätösväylä pelattiin saarnin vieressä olevalle viheriölle. 30-luvun loppupuolella rakennettiin nykyinen 18:n viheriö,” Arkkola muistaa.
Talissa on runsaasti upeita tammia ja muutama saarni. 18:n väylän vieressä, alaputtigriinin kupeessa on Uudenmaan suurin tammi jonka ympärysmitta on 6,1 metriä.
”Erään teorian mukaan nämä saarnit ja tammet ovat kasvaneet Taliin sen johdosta, että muinaisina aikoina alue oli merenrantaa, johon Virosta ajelehti siemeniä ja tammenterhoja”, Arkkola jatkaa.
Saarnista nyt revennyt haarna oli puun etelänpuoleinen ja kolmesta haarasta peliin vähiten vaikuttava.Talin päätösväylä ei ole millään muotoa entisensä, mikäli koko puu joudutaan lopullisesti perkaamaan väylältä.
Maanantain kierros litimärällä Talin kentällä kertoi myös sen, että alueella on kaatunut 4-5 muuta isoa puuta. Yksi näistä aivan klubitalon vierestä vei mennessään myös lipputankorivistön laitimmaisen. Aineellisest vahingot ovat silti pienet, verrattuna siihen mittaamattomaan merkitykseen, joka 18:n saarin repeämisellä oli.
Pientä numeroleikkiä lopuksi. 18:n saarni on maamerkki jota ei voi olla huomioimatta.Sen olemassaolo vaikuttaa väkisinkin kaikkien pelistrategiaan tai mailavalintoihin. Arvioni mukaan vähintään joka viides pelaaja osuu lyönnillään saarniin.
Varovaisenkin arvion mukaan vajaan 80-vuoden aikana saarni on saanut 150-250.000 osumaa onnistuneiden ja epäonnistuneiden lyöntien tuloksena. Se on käsite, ja kotimaisista puista golfkentillä aivan omassa luokassaan.
Teemu Tyry
TT:n arvion mukaan joka viides pelaaja osuu puuhun. Jos tämä arvio edes lähelläkään pitää paikkansa niin voidaan kyllä todeta että luonto on vihdoinkin korjannut kenttäsuunnitteljan mokan, edes osittain. Totta että puun poistaminen muuttaa reiän luonteen, mutta jos joku suunnittelisi vastaavan puun nykykentälle niin häntä pidettäisiin hulluna – syystäkin. Talissa taitaa muutenkin niin huonot kuin hyvätkin asiat olla niin pyhiä että mihinkään ei saa koskea, mitään ei saa muuttua.
TT voisi tarkastaa geometrian aapisensa.
Joo, kiitos, ympärysmitta tietty. sorry..
Toivottavasti loputkin puisesta paholaisesta kaadetaan.
Talin 18. väylän haavoittunut saarni on ehkä typerin tapaamani ilmestys suomalaisilla golfkentillä, ja luonto saisi vihdoinkin hoitaa pois sen, minkä HGK:n jäärät eivät ole itse ymmärtäneet poistaa.
Askolle hatunnosto paleontologisesta ”kertomuksesta”, mutta totuus tammen ”saapumisesta” lienee kuitenkin vähemmän ”romanttinen”. 🙂 Suomessa tammia kasvoi jo 6000-7000 vuotta sitten lämpökaudella yleisesti Keski-Suomea myöten. Noin 4000-5000 vuotta sitten alkaneen ilmaston kylmenemisen johdosta niitä ei Suomessa luontaisena tapaa kuin Etelä-Suomessa. Mitä tulee puihin ja golfiin, niin oma mielipiteeni on, että pidetään puut metsissä, ei golfkentällä…ja jokainen golfkenttä kaipaa aina silloin tällöin pientä uudistumista…;) Mitenkähän Aulangon Hugo-kentän tammet selvisivät tästä myräkästä? 🙂
Ikävä uutinen muttei mikään maailmanloppu ! Luontoäiti on osallistunut viime aikoina rajulla kädellä ihmisten arkeen ja erityisesti herra Fortumilla ei ole ollut fortunaa näissä talkoissa ! Pääasia kuitenkin on se että ”kyllä kansa maksaa ”jos ryhdytään remonttihommiin ! Talissa tulee 18. reiän kohdalle joukko kysymyksiä tai paremminkin valintoja ? Tehdäänkö 18:sta par nelonen vai pelataanko se edelleen vitosena . Minulle käy kaikki edellyttäen että jäsenten turvallisuus huomioidaan ja lahonneet puut tai kuivuneet oksantyngät ”maisemoidaan” asianmukaisesti ! Hyvin suunniteltu on melkein tehty ”