23.4.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[13][26]
KilpailuaSuomalaista
Golfkentät

Aulangon vanhan kentän tulevaisuus näyttää hyvältä

Osittain Vanajanveden rantamaisemissa kulkeva Aulangon vanha golfkenttä voi muuttua jossain vaiheessa Museoviraston viralliseksi suojelukohteeksi. Kuva: Aulanko Golf

<bOsittain Vanajaveden rantamaisemissa kulkeva Aulangon vanha golfkenttä saatetaan jossain vaiheessa nimittää kaavoitusviranomaisen suojelun alle. Kuva: Aulanko Golf src=”/wp-content/uploads/2010/08/10042120045061.jpg” width=460>

Aulanko on ajan saatossa kirvoittanut monet runoilijat, taitelijat, muusikot ja muut romantikot monenlaisiin ylistyssanoihin alueen ainutlaatuisuudesta. Alueen perustanut eversti Hugo Standertskjöld teki omaisuutensa asekaupoilla, mutta kovien arvojen parissa työskennellyt sotaherra osasi vastapainoksi arvostaa myös kauneutta. Sen tietää jokainen joskus Aulangolla käynyt.

Yksi alueen tuttuja maamerkkejä on kylpylähotellin vieressä sijaitseva 9-reikäinen golfkenttä. Kun Aulangolle alettiin 2000-luvulla suunnitella uutta 18-reikäistä kenttää, arvelivat monet Hämeenlinnan kaupungin ottavan jollain aikavälillä vanhan golfkentän haltuunsa, omiin tarpeisiin.

Vanhan kentän ystävät voivat kuitenkin huokaista helpotuksesta, sillä Aulanko Golfilla on kaupungin kanssa voimassa oleva vuokrasopimus kentän maa-alueesta aina vuoteen 2018 saakka.

Mutta jonkunlaisia muutoksia on silti odotettavissa. Aulanko Golfin kaupungilta saamansa viestin mukaan Hämeenlinnan kaupunki suhtautuu kenttään niin positiivisesti, että se on väläyttänyt haluaan museoida vanhan kentän. Taustalla olisi Suomen Golfliiton ja Hämeenlinnan kaupungin yhteishanke, jossa mahdollisuutta kentän muuttamista museokohteeksi anottaisiin kaavoitusviranomaiselta. Tukena hankkeelle toimisi tärkeä lajikulttuurillinen tosiseikka, jonka mukaan Aulangon vanha kenttä on myös Suomen vanhin täysin alkuperäisessä kuosissaan oleva golfkenttä.

Kenttä oli toisen maailmansodan aikana muutamia vuosia ravitsemuskäytössä, mutta se viimeisteltiin uudelleenrakentamisvaiheessa takaisin alkuperäiseen muotoonsa.

Jos museointihanke ei etene aivan kädenkäänteessä, on kentän ympäristössä tapahtumassa sitä ennen mahdollisesti muita muutoksia. Hämeenlinnan kaupunki on pitkän tähtäimen suunnitelmassaan tukenut ja toteuttanut jo jonkun aikaa Aulangon alueen yleistä kehitystä.

Yhtenä merkkinä tästä on mm. Aulangon hotellin yhteyteen muutama vuosi sitten valmistunut kylpylä sekä sen välittömään läheisyyteen vähitellen kohoava lomaosakekylä. Koska hotellin käyttöaste on lisääntynyt kylpylän valmistumisen vuoksi melkoisesti, on sillä ollut kontakteja kaupungin isien suuntaan pysäköintialueiden laajentamiseksi. Tässä tapauksessa ainoa suunta laajennukselle olisi golfkentän puolella.

Varsinaisille pelialueille ei kuitenkaan pysäköintialuetta rakennettaisi. Lähinnä jyrän alle olisivat jäämässä vanhan kentän klubirakennus sekä mahdollisesti ainakin osa lähipelin harjoitusalueista.

<bTässä pelataan Aulangon historian ensimmäistä golfkilpailua, Aulangon Maljaa, vuonna 1940. Kuva: Aulanko Golf src=”/wp-content/uploads/ihmiset/golffaajat/09081419224901.jpg” width=460>

Mikäli tällaiseen ratkaisuun päädytään, voisi yhdenlaisen tulkinnan mukaan vastauksena olla Katajisto, joka on 1800-luvun alkuvuosina rakennettu kartano. Katajiston alkuperäisenä funktiona oli toimia ratsutilan päärakennuksena. Katajisto sijaitsee vanhan kentän kuudennen ja yhdeksännen reiän keltaisen tiin vieressä.

Nykyisellään Katajistossa on toiminut ravintola, jonka yrittäjän omistusoikeus kiinteistöön ja vuokraoikeus seudun maa-alueisiin ovat eri syistä päättymässä kuitenkin syyskuun alkuun mennessä. Koska Katajiston kartanon omistus on siirtymässä takaisin Hämeenlinnan kaupungille, voisi sillä hotellin pysäköintialueen mahdollisen laajentamistarpeen vuoksi olla osoittaa Aulanko Golfille klubitilat vanhasta kartanorakennuksesta.

Aulanko Golf ei tässä tapauksessa kuitenkaan toimisi koko kartanon isäntänä, vaan sille haettaisiin vuokraajaa, joka ylläpitäisi kiinteistössä esimerkiksi ravintolaa tai mahdollisesti jotain muuta yritystoimintaa. Mitä tahansa Katajiston suhteen tapahtuukin, Aulanko Golfista kerrotaan, että ”asiaa seurataan herkällä korvalla.” On myös täysin mahdollista, että kaupunki myy Katajiston kiinteistön, jolloin klubitoiminnan siirto sen uumeniin ei ole aivan yksiselitteistä. Joka tapauksessa Aulanko Golf ei ole halukas Katajistoa ostamaan.

Itse kenttään ei ole luvassa suurempia muutoksia. Koska avaukset kahdeksannen reiän keltaiselta tiiltä ovat hankaloituneet suojeltujen puiden kasvun vuoksi, on keltaisen tiin siirtäminen punaisen tiin yhteyteen käymässä välttämättömäksi. Siirtoa tukee myös juuri tällä kohtaa ollut reiän yhteislyöntipaikka menneinä vuosikymmeninä. Samantapaista harkintaa on käyty myös edellisen reiän lyöntipaikan kohdalla, joskin keltaisen tiin säilyttäminen jylhän kallion päällä on ensiarvioiden mukaan turvallisempaa nykyisessä paikassaan. Mikäli Katajistosta kuitenkin tulee jossain vaiheessa vanhan kentän tyyssija, tullaan kentän reikäjärjestystä muuttamaan siten, että nykyinen yhdeksikkö olisi ykkönen jne.

Aulankolaiset viettivät vuonna 2009 seuransa 50-vuotisjuhlia, mutta tänä vuonna on vuorossa vanhan kentän 70-vuotisjuhlakilpailu. Voittajalle on luvassa nosteltavaksi Aulangon vanhin kiertopalkinto, Aulangon Malja, jonka ministeri Eljas Erkko lahjoitti vuonna 1940. Palkintopystin ehti voittaa kolmen peräkkäisen voiton säännön myötä omakseen edesmennyt Seppo Nenonen. Hänen puolisonsa Riitta lahjoitti pokaalin takaisin Aulangon Golfklubille viime vuonna.

Marko Kuivasaari

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje