Nevas Golfissa kokeiltiin tänä vuonna ensimmäisen kerran hybridinurmea. Kokemukset ovat lupaavia.
Useilla 30–40 vuotta vanhoilla golfkentillä ollaan nykyään Suomessa tilanteessa, jossa tietyt kentän osat eivät kestä kasvaneita käyttömääriä. Harrastuksen yleistymisen myötä pelimäärät kentillä ovat moninkertaistuneet ja kentät joutuvat huomattavasti kovemmalle rasitukselle kuin rakentamisensa jälkeisinä vuosina. Ennen muuta tiipaikat joutuvat suuremmalle koetukselle kuin ennen. Tilannetta ei helpota, että avauslyöntipaikat ovat verrattain pieniä, jolloin tiimerkeille on rajallisesti tilaa.
Pienet tiiboksit kuluvat selkeästi suurempia enemmän. Kyse on siitä, ettei tiiboksin sisällä ole olemassa riittävästi eri alueita, joista avauslyönnin voi suorittaa. Asia korostuu par-kolmosilla ja sellaisilla väylillä, joilla avauslyöntiin käytetään rautamailaa.
Kaikki hybridiruohosta tehdyt tiiboksit ovat merkittävästi parempia kuin ennen
Hybridinurmesta valmistetut tiiboksit ovat yleistyneet suomalaisilla kentillä viime vuosien aikana. Tiipaikalle asennetaan keinonurmiverkko, jonka läpi luonnonnurmi pääsee kasvamaan. Yhdessä ne muodostavat kulutusta kestävän pinnan.
”Asennusvaiheessa tarvitaan ronskia käsivoimaa, että verkon saa vedettyä tarpeeksi kireälle. Reunoilta verkko työnnetään maan sisään, ettei se pääse missään olosuhteissa repsottamaan. Siinä ehkä kaksi olennaista asiaa, miten varmistetaan asennuksen onnistuminen”, selventää Nevas Golfin kenttämestari Victor Backström.
Hybridinurmesta valmistetut tiiboksit eivät varsinaisesti aiheuta kentänhoidolle normaalia enempää työtä, mutta tiettyjä eroavaisuuksia pitää huomioida.
”Ruohoa ei saa päästää kasvamaan valtoimenaan, että keinonurmiverkko ikään kuin haihtuisi sinne alle. Ilmastuksia ei pysty tekemään tapeilla, kuten normaalisti. Leikkuu tehdään samaan tapaan kuin ennenkin”, Backström kertoo.
Nevaksessa asennettiin hybridinurmi neljään eri tiiboksiin (kaksi punaista ja kaksi keltaista tiipaikkaa) toukokuussa. Syksyn aikana on edessä asennukset kahteen tiiboksiin. Tämän kauden perusteella Backström on tyytyväinen hybridinurmen käyttäytymiseen.
”Yhden sesongin nähneenä voin suositella hybridinurmen käyttämistä, sillä se on toimiva järjestelmä. Tällä hetkellä on vaikea sanoa, miten se toimii pitkässä juoksussa. Ruotsissa näitä on ollut käytössä kyllä jo jonkin aikaa.”
Pelaajat ovat pitäneet uudistuksesta
Nevas Golfin mentaliteettiin kuuluu kuunnella omia pelaajia, mikä on omiaan tekemään yhteisöstä kylähenkisen lämpimän. Hybridinurmien osalta jäsenistö sai äänestää, mihin tiibokseihin sellainen asennettiin.
Pelaajilta saatu palaute on ollut toiminnanjohtaja Henri Nissisen mukaan myönteistä.
”Mitä olen meidän pelaajien kanssa jutellut, niin he ovat tykänneet näistä uudistuksista. Meillä on ollut kroonisesti ongelmia tiipaikkojen suhteen ja tämä oli nyt ensimmäinen kokeilu niiden kanssa. Olemme avoimesti tiedottaneet jäsenille, että tällaista testataan ja jos homma toimii, niin sitä jatketaan.”
Parhaimmillaan hybridiruohotiiboksi on käytännössä hyvin lähellä hyväkuntoista normaalia tiipaikkaa. Nevaksessa Karppi-kentän ykkösreiän punainen tiipaikka on tästä oiva esimerkki. Tiiboksin eroavaisuus näkyy ainoastaan muutamista ”divoteista”, joista pilkottaa vaaleamman sävyinen keinonurmi.
Ruohon kasvulle vaikeimmissa paikoissa hybridiruoho on toiminut Nevaksessa paremmin kuin pelkkä luonnonnurmi.
Hybridiruohon avulla nurmi saadaan kasvamaan nopeammin normaaliin verrattuna, sillä tekonurmiverkko estää ruohon juurien katkeamisen. Ennen kaikkea pienissä ja tunnetusti hankalissa paikoissa sijaitsevissa tiibokseissa asia on elintärkeä.
”Kaikki hybridiruohosta tehdyt tiiboksit ovat merkittävästi parempia kuin ennen. Täydellisessä maailmassa tiiboksit olisivat kahdeksan kertaa suurempia, jolloin lyöntipaikkoja voisi vaihdella enemmän. Siihen ei tietenkään ole tilaa tai mahdollisuutta”, Nissinen heittää.
Hybridiruoho maksaa noin 2000 euroa tiipaikkaa kohden, minkä lisäksi päälle tulevat vielä asennuksesta koituvat työtunnit. Yhden tiiboksin osalta ei siis puhuta hurjasta investoinnista, mutta useamman kohdalla euroja alkaa kertymään.
”Ei meilläkään ole tilannetta, että laitettaisiin kerralla kaikki boksit uusiksi. Toki siihen ei välttämättä ole tarvettakaan, mutta nimenomaan hankalien paikkojen kohdalla tullaan mahdollisesti käyttämään hybridiruohoa 2–4 vuoden sisään.”
Sekä Nissinen että Backström näkevät hybridiruoholla muitakin käyttökohteita kuin tiiboksit. Monin paikoin erittäin kovalla kulutuksella olevat kulkuväylät pysyisivät todennäköisesti paremmassa kunnossa hybridiruohomenetelmällä. Toinen kohde voisi olla dropping zone -alueet, joilla lyödään usein pienen säteen sisällä.
Lue seuraavaksi: Ilkivalta ajoi brittikentän kokeilemaan hybridiruohoviheriötä – tulokset olivat vaikuttavia