Nuori suomalainen kenttämestari opiskelee maineikkaassa jenkkiyliopistossa, koska haluaa olla lajinsa paras - Golfpiste.com

4.2.–11.2. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[10][7]
KilpailuaSuomalaista
Golfkentänhoito - Henkilöt

Nuori suomalainen kenttämestari opiskelee maineikkaassa jenkkiyliopistossa, koska haluaa olla lajinsa paras

Alex Portaankorva opiskelee amerikkalaisessa yliopistossa muiden motivoituneiden kentänhoitajien kanssa.

Alex Portaankorva valittiin Golf Talman kenttämestariksi. Samaan aikaan hän opiskelee amerikkalaisessa yliopistossa.

Alex Portaankorva, 25, ajautui pienoisen sattuman kautta hoitamaan Hirsala Golfin kenttää viisi vuotta sitten. Kirkkonummelainen tarvitsi pandemian myllerryksessä uuden työpaikan, joka löytyi kaverin vinkkaamana Hirsalasta.

Portaankorvan liekki leimahti kentänhoitoa kohtaan valloilleen hänen toisella sesongillaan samaisella kentällä. Ikänsä golfia pelannut Portaankorva oli löytänyt kutsumuksensa.

”Olen aina tiennyt, että haluan golfalalle. Pitkään kuvittelin alkavani ammattilaiseksi, mutta täysi-ikäisyyden paikkeilla pidin taukoa kilpailemisesta, enkä enää palannut kisaamaan. Golfkentälle ei tuntunut lainkaan vieraalta mennä töihin ja jossain kohti tuli fiilis, että näissä hommissa voisi viihtyä pidempäänkin”, Portaankorva muistelee.

Sen fiiliksen jälkeen hän on lähtenyt tosissaan katsomaan, mitä kentänhoidon puolella on tarjottavanaan. Kokemuksia on haettu DPWT:n kilpailuista, Pariisin olympialaisista ja viiden kuukauden mittaiselta komennukselta Uudesta-Seelannista.

Käytännön osaamista Portaankorvalla on ehtinyt karttua reippaasti lyhyessä ajassa. Itsensä kehittämisen jano ei silti ole alkuunkaan sammunut, joten hän aloitti opintonsa maineikkaassa Rutgersin yliopistossa New Jerseyssä viime lokakuussa.

”Halusin opiskella kentänhoidon teoriaa nimenomaan koulunpenkillä”, Portaankorva kiteyttää.

Yliopistossa yhdistetään lähi- ja etäopinnot

Portaankorvan opinnot Professional Golf Turf Management -ohjelmassa kestävät kaksi vuotta. Koulutus alkoi kymmenen viikon intensiivijaksolla New Jerseyssä viime syksynä. Sama on edessä tämän vuoden syksyllä. Näiden välissä tehdään 200 tunnin harjoitusjakso golfkentällä.

”Lähetystössä virkailija hämmästeli, että mikä ihmeen yliopistotutkinto tällainen on, johon tarvitaan viisumi kymmeneksi viikoksi kerrallaan”, Portaankorva naurahtaa.

”Mutta meidän opettajien puheiden mukaan tutkinto vastaa neljän vuoden opintoja, mikä on se perinteinen USA:n yliopistoissa.”

U.S. Open pelataan tänä vuonna Oakmont Country Clubilla. Rutgersin yliopistosta voi työllistyä tämän tason kentille kentänhoidon tehtäviin. Kuva: Getty Images.

Rutgersissa suoritettuja opintoja pidetään arvossa kentänhoidon alalla. Opiskelijoiden tähtäimessä ovat yleisesti olleet top 100 -kentät, joten mukana olevilla on motivaatio ja tavoitteet korkealla.

”Siellä puhutaan paljon, että koulutuksen jälkeen voi mennä apulaiskenttämestariksi haluamalleen kentälle. Kokemuksen karttuessa sitten kenttämestariksi. En tiedä vielä loppusijoituspaikkaani, mutta haluan olla paras siinä mitä teen. Vaikutan sitten missä tahansa”, Portaankorva sanoo.

Portaankorva heittää ulkomuistista, että Oakmont Country Clubin apulaiskenttämestari on käynyt Rutgersin. Kyseisellä kentällä pelataan kesäkuussa U.S. Open, mikä kertoo oleellisen kentän tasosta.

Heinään syvennytään pieteetillä

Portaankorva on suorittanut Suomessa Hämeen ammatti-instituutin kentänhoitajan ja kenttämestarin tutkinnot. Ne toimivat erinomaisena pohjana Rutgersiin.

”Opiskeltavat aihealueet ovat pitkälti samat, mutta se millä tasolla Rutgersissa niihin syvennytään, on jotain todella vaikuttavaa ja uutta. Paljon siellä on kaikkea, kuten kasvibiologiaa, heinälajien tauteja, maisemahoitoa, kasvifysiologiaa, matematiikkaa, johtamista ja esiintymistaitoja. Pääosin keskitytään kuitenkin heinän tieteelliseen puoleen.”

Suomeen tuotavaksi Portaankorva sanoo saaneensa jo tässä vaiheessa tutkintoa paljon monenlaista oppia, joita voi täällä hyödyntää.

”Yksi iso palikka on kasvitautien ennakoiminen. Eli käytännössä ongelmien tunnistaminen ja miten ne näkyvät ennen kuin tilanne on ylitsepääsemätön. Myös eri heinälajien hoitomenetelmistä ja lannoitussuunnitelmista olen saanut enemmän tietoa.”

Rutgersin yliopistossa on oma heinän jalostusohjelma, jossa ennen muuta rönsyröllin jalostus on pääosassa. Jalostusohjelman päällikkö toimi kasvibiologian opettajana Portaankorvalla.

”Siinä kyllä tiedetään heinästä aika lailla kaikki, mitä tällä hetkellä voidaan tietää”, hän kuvailee.

Portaankorva kehottaa muita suomalaisia lähtemään maailmalle hakemaan oppia kentänhoidosta. Hänen omat kokemuksensa yliopistosta tai isoista kilpailuista ovat vain positiivisia. Suomalaisten taitotaso on hänen mielestään valmiiksi hyvällä tasolla.

”Noissa kisoissa huomasin, että osaamme muiden suomalaisten kanssa kaiken vaadittavan ison kilpailun läpiviemiseen, eli sitä ei tarvitse arastella. Uudessa-Seelannissa oli puolestaan hienoa nähdä, millä tavalla Suomessakin käytettävää heinälajia hoidetaan siellä täysin eri olosuhteissa”, Windross Farmilla Aucklandin kupeessa työskennellyt Portaankorva sanoo.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje