11.6.–18.6 - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[15][23]
KilpailuaSuomalaista
Golfkentänhoito

EU vie eteenpäin kasvinsuojeluaineiden käyttökieltoa – mitä se tarkoittaisi golfkentille?

Kuva Getty Images.

EU:n tavoitteena on rajoittaa kasvinsuojeluaineiden käyttöä merkittävästi jo vuoden 2024 alusta alkaen.

EU:n tasolla on tiukennettu kasvinsuojeluaineiden käyttörajoituksia tuntuvasti jo pitkään. Tällä hetkellä suunnitteilla on erittäin tiukka ja laaja asetusehdotus, joka tarkoittaisi kaikkien nykyään markkinoilla olevien kasvinsuojeluaineiden käyttökieltoa golfkentillä vuoden 2024 alusta alkaen.

Suurena tavoitteena EU:lla on kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käytön puolittaminen koko EU:n alueella, sisältäen maanviljelyn, metsätalouden ja muut toimialat, vuoteen 2030 mennessä.

Erityisesti huomiota on kiinnitetty ihmisten hyvinvointiin ja altistumisriskiin, luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen ja pölyttäjien elinolosuhteiden parantamiseen, joille kasvinsuojeluaineet muodostavat uhan.

Monet tehoaineet muodostavat riskin ihmisille, kun ne tai niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat elimistöömme pääosin ravinnon ja altistumisen kautta. Tutkimuksissa joidenkin kasvinsuojeluaineiden on havaittu aiheuttavan myös vakavia haittoja ympäristölle, kasveille ja eläimille.

Toteutuessaan kielto olisi niin suuri haaste nopealla aikavälillä, että eri tahot ovat masinoineet vahvan lobbariarmeijan puhumaan kieltoa vastaan ja nostamaan keskusteluun omia kantojaan. Golfala ei tee poikkeusta. Myös sen tavoitteena on vähintäänkin taata tarpeeksi pitkä siirtymäaika sekä mahdollisesti saada erityislupia joidenkin aineiden käyttöön.

Pahimmissa uhkakuvissa kentät tullaan aukaisemaan ainakin ensimmäisinä vuosina puolikuntoisina.

Kielto tulisi koskemaan koko maanviljely-, kasvinkasvatus- ja metsätaloussektoria, ja tässä kokonaisuudessa golf on hyvin pieni tekijä.

Yksin golf ei taistelua urheilumaailmassakaan käy. Esimerkiksi kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA on ollut asiassa hyvin aktiivinen.

Hirsala Golfin kenttämestari ja Suomen golfkentänhoitajien yhdistyksen (FGA) puheenjohtaja Janne Lehto näkee, että mahdollisesti toteutuva kasvinsuojeluaineiden käyttökielto aiheuttaa erityisesti kahdenlaisia haasteita.

”Ensinnäkin meidän pitää kehittyä ja kehittää uusia tapoja esimerkiksi sienitautien ja rikkakasvien kontrolloimiseen pelikauden aikana. Se vaatii myös uusia innovaatioita, työtä ja koulutusta. Alkuvaiheessa tästä saattaa poikia ongelmia, mutta niitä opitaan ratkaisemaan. Teknologia ja automatiikka voivat tulevaisuudessa tuoda apua”, Lehto sanoo.

Hän myös muistuttaa, että kokonaisuudessaan Suomen golfkenttien kasvinsuojeluaineiden käyttö on jo nyt määrältään verraten kohtuullista ja tarkasti säädeltyä.

”Toinen haaste on talvikausi, jolloin olosuhteiden kontrollointimahdollisuudet Suomessa ovat hyvin marginaaliset. Jos kasvinsuojeluaineiden käyttö, erityisesti sienitorjunta-aineiden käyttö kielletään, meidän työkalumme talven osalta kapenevat huomattavasti. Se lisää kasvitautien esiintymisen riskiä merkittävästi, joka vaikuttaa keväällä käytettäviin resursseihin.”

”Mahdollisten talvituhojen korjaamiseen vaadittavien resurssien ympäristö- ja ilmastovaikutus on huomattavasti suurempi, kuin talven kasvinsuojelutoimenpiteet kokonaisuudessaan pienellä pinta-alalla, kuten golfviheriöillä”, hän sanoo suoraan.

Vaikka asetusehdotus tulee tarkoittamaan golfalalle suuria haasteita, Janne Lehto pitää sitä pääpiirteissään kannatettavana.

Golfkentän viheriöt, joilla pääasiassa sienitorjunta-aineita käytetään, edustavat vain noin puoltatoista prosenttia golfkentän kokonaispinta-alasta.

Pahimmissa uhkakuvissa kentät tullaan siis aukaisemaan ainakin ensimmäisinä vuosina puolikuntoisina. Tietotaito ja osaaminen kemikaalittomasta kentänhoidosta tulee lisääntymään, mutta viiveellä, eikä siinä aina päästä samaan lopputulokseen kuin kemikaaleja käyttämällä.

Lehdon mukaan kasvinsuojeluaineet helpottavat kentänhoitoa. Jos niiden käyttö kielletään, korostuvat perusasiat: infrastruktuuri, kentän kuivatus ja kasvualustojen kunto. Ilman on myös saatava virrata kentällä vapaasti, jotta kuivatus on tehokasta. Käytännössä tämä tarkoittaa ilmavirtaa blokkaavien metsien suunnitelmallista raivaamista.

Kasvitauti voi pahimmillaan tärvellä koko viheriön. Kuva Saila Innanen.

Oman riskinsä muodostaa Suomen kentillä erittäin yleinen heinälajike, kylänurmikka, joka on kasvitaudeille herkempi kuin moni muu lajike. Monivuotisten heinälajien, kuten natojen tai röllien, suosiminen sekä hoidossa että investoinneissa tulee olemaan merkittävässä roolissa. Tautien torjunnassa voi auttaa myös lajikkeiden kehitys- ja jalostustyö.

Monelle kentälle rajoitukset tulevat toteutuessaan tarkoittamaan ainakin aluksi suuriakin haasteita kentänhoidossa. Suomen golfkentänhoitajien yhdistys tulee keskittymään koulutuksissaan aiheeseen, jotta siirtymä osattaisiin hoitaa mahdollisimman kivuttomasti.

Suomen Golfliitossa on valmisteilla käsikirja kemikaalittoman kentänhoidon tueksi. Tärkeää on myös tuottaa strategia kansalliseen siirtymään kohti kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä.

Kulissipuheissa pidetään jo selviönä, että kielto ei astu voimaan vielä vuoden 2024 alussa. Vuotta 2025 pidetään realistisempana ajankohtana.

Vaikka asetusehdotus tulee tarkoittamaan golfalalle suuria haasteita, pitää Lehto sitä pääpiirteissään kannatettavana.

”Vaikka kasvinsuojeluaineiden mahdollinen käyttökielto nopealla aikavälillä asettaa uhan golfkenttien laadulle, uskon vahvasti, että pystymme ison osan ongelmista ratkomaan. Kasvinsuojeluaineiden kestävä ja vastuullinen käyttö tulee saavuttaa”, Lehto sanoo.

Vaihtoehtoja kehitetään jo

Suomalaisen golfkentänhoidon kannalta kaikkein tärkein aineryhmä on sienitorjunta-aineet. Lisäksi golfkentillä käytetään useita muita kemikaaleja muun muassa kasvunsääteitä, rikkakasvintorjunta-aineita ja hyönteistorjunta-aineita.

Vähäriskisiä ja kemikaalittomia aineita kehitetään jo kuumeisesti. On kuitenkin todennäköistä, ettei niitä ehditä saada hyväksytysti käyttöön EU:ssa riittävän nopeassa aikataulussa. Monesti aineiden teho on myös heikompi ja rajatumpi kuin nyt kiellettäväksi suunniteltujen kasvinsuojeluaineiden.

”Uuden markkinoille tulevan aineen kehittäminen vie useita tai jopa kymmeniä vuosia tehokkaan testaamisen ja turvallisuuskäytäntöjen vuoksi”, FGA:n puheenjohtaja Janne Lehto sanoo.

Lue seuraavaksi: Viheriöt kuoppaiseksi tekevä kasvitauti uhkana myös Suomessa

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (1 kpl)

    pekkartg says:

    Jestas, elääkö golfyhteisökin oikeasti ajatuskuplassa jossa ympäristöä voidaan pilata.

    Eivät alkuperäiset lajin pelaajat tarvinneet millinosilla mitattuja pelialustoja, kyllä se riemu ja kilpailuhenkisyys onnistui ihan luonnon olosuhteissa.

    Olisiko syytä näyttää esimerkkiä vastuunotosta eikä selitellä ”kehitystyön vievän vuosia..”