-
JulkaisijaArtikkelit
-
gloffare: – siis käytännössä hoitovastike saisi olla enintään n. 400€/kausi/18-reiän kenttä. Kahden kentän yhtiössä n. 800€/kausi
Nyt sinulta gloffare ajatuskatko, eikö … vai mikä on logiikka?
Kahden kentän yhtiöllä on tietenkin kaksinkertainen kapasiteetti ja sitä myötä kaksinkertainen määrä pelioikeutettuja. Lisäksi kahden kentän yhtiöllä on tehokkuusetuja verrattuna yhden kentän yhtiöön: yksi klubitalo, yksi hallinto, koneiden käyttö, yrityssopimukset,…
Siten kahden kentän hoitovastikkeen pitäisi olla pienempi kuin yhden kentän. Hintasuhteiden pitäisi siis olla 600€ yhden kentän yhtiössä ja 550€ kahden kentän yhtiössä.
No joo..tottakai kahden kentän yhtiö saa skaalaetua kokonaiskustannuksissa. Esimerkissäni se ero kätkeytyy n. (=noin) etuliitteen alle.. Mutta olisi ehkä ollut syytä tarkentaa esimerkkiä 400-500€/18-reikää/kausi ja toisaalta 800-1000€/36-reiän kenttäyhtiö. Eihän kentät ole muutenkaan samanlaisia.
– yhden kentän osalta pidän tuota 400€/kausi kohtuullisena hoitovastikkeena. Suurin piirtein siihen päästään kymmenissä kenttäyhtiöissä.Kuten tuossa viestissäni kerroin jopa pääkaupunkiseudulta löytyy lukuisia esimerkkejä varsin kustannustehokkaasti toimivista kenttäyhtiöistä. Toisaalta on myös kenttiä joiden hoitovastike on 2-3 kertainen edullisimpiin verrattuna.
– näin suurille eroille löytyy aina erityisiä syitä..pelkät (kentän kaluston, klubin jne.) hoitokustannukset eivät selitä tuon kokoluokan eroja.En kuitenkaan lähde erittelemään hoitovastikkeiden määriä kenttäkohtaisesti, jääköön se jokaisen omaksi tehtäväksi.
Mutta olisi ehkä ollut syytä tarkentaa esimerkkiä 400-500€/18-reikää/kausi ja toisaalta 800-1000€/36-reiän kenttäyhtiö. Eihän kentät ole muutenkaan samanlaisia.
Edelleenkään ei ole logiikkaa noissa luvuissa: siis 2*18r kentän hoitovastikkeen pitää olla ALHAISEMPI verrattuna 18r kenttään.
Jos ei näin olisi, niin kaksi vierekkäistä kenttää kun fuusioituu, niin hoitovastikkeet voitaisiin tuplata … vaikka osakemäärä pysyisi samana ja lisäksi tulisi noita synergiaetuja.
P-P: Siis 4§ määrittää, että vastike maksetaan ainoastaan, jos pelioikeutta käytetään. 5§ puhuu maksamattoman vastikemaksun aiheuttamista seurauksista ja saattaa liittyä myös vanhoihin rästissä oleviin vastikemaksuihin tai rahoitusvastikemaksuihin.
Itsekin ajattelin ensin juuri näin perustuen siihen, että 4§:ssä käytetään vastikkeen sijasta uutta termiä vuosimaksu, muttei vastikettakaan ole kokonaan hylätty.
4§ Osakkeen omistaja on velvollinen suorittamaan vahvistetun vuosimaksun, mikäli osakkeeseen kuuluvaa pelioikeutta käytetään. Vahvistetun vuosimaksun suorittamisesta kertyneitä varoja voidaan käyttää… jne.
…..
Osakkeiden pelioikeudet astuvat voimaan, kun kaikki osaketta rasittavat vastikkeet ja muut maksut yhtiölle on mahdollisine viivästyskorkoineen kokonaisuudessaan maksettu.Tuon viimeisen virkkeen ymmärrän nyt kuitenkin niin, että osakkaiden rahoitusvastike on edelleen pakollinen. Myös 5§ antaa vahvistusta tälle olettamukselle:
5§….Viivästys katsotaan aina oleelliseksi, mikäli vastiketta ei kokonaisuudessaan ole maksettu sen kalenterivuoden loppuun mennessä, johon vastike kohdistuu.
Wiurilan omavaraisuus 2017 oli hyvä 78% ja vuotta myöhemmin 69% (edelleen hyvä).
Spekulointia (jota aiemmin yritin karttaa): ”Pakkovastikkeettomuuteen” siirtymistä edeltävänä vuotena yhtiö oli tehnyt velkaa, (jonka suuruus lienee n. 9% yhtiön omavaraisuudesta). Sen osakkaat maksavat tulevina vuosina rahoitusvastikkeen muodossa (elleivät maksa velkaosuuttaan pois).
Ehkä kuitenkin on päätetty, että v.2019 alkaen uusista lainoista ei rahoitusvastiketta enää osakkailta peritä?Ja maksavat rahoitusvastikket myös mahdollisista uusista lainoista (§12).AP: Yhtiön talous kuitenkin saatiin markkinaehtoisesti oikealle uralle, mikä on se tärkein osakkeenomistajan kannalta.
Yhtiön talous oli kunnossa (ks. Asiakastieto). Pelaavat osakkaat pelasivat halvalla. Pelioikeuksiaan vuokraavat osakkaat saivat hyvän tuoton sijoittamalleen pääomalle. Osakkaat, jotka eivät olleet osakkeitaan aktivoineet, halusivat vapaaehtoisesti olla hyväntekijöitä. Wiurilassa meni kaikilla hyvin!
Myös pelilipputrokarit saatiin kuriin
Ja ennen kaikkea vuokrapelioikeustrokarit saatiin kuriin. Siitä kymmenen pistettä Wiurilalle! 😉
PG: Itsekin ajattelin ensin juuri näin perustuen siihen, että 4§:ssä käytetään vastikkeen sijasta uutta termiä vuosimaksu, muttei vastikettakaan ole kokonaan hylätty.
Tuo Wiurilan yhtiöjärjestys on kyllä aika mielenkiintoinen, enkä ymmärrä miksi näin:
– osakkaalla ei ole velvoitetta maksaa hoitovastiketta, koska sellaista velvoitetta ei ole yhtiöjärjestyksessä
– rahoitusvastikkeesta on maininta erikseen 12§ ja se on kaikille samansuuruinen
– kuitenkin yhtiökokouksen asialista on lueteltu 15§ ja siinä kohdassa 7 päätetään hoito- ja rahoitusvatikkeen suuruudestaEli miten voidaan päättää hoitovastikkeen suuruudesta, kun sellaista velvoitetta ei yhtiöjärjestyksessä ole erikseen säädetty. Vuosimaksun suuruutta ei taas päätetä yhtiökokouksessa erikseen vaan se on osa talousarviota tai pelioikeusohjesääntöä. Kuitenkin vuokrahinta päätetään erikseen kohdassa 9.
Tässä yhtiöjärjestysmuutoksessa on varmaan tapahtunut virhe, eli yhtiökokouksen asialistaa ei ole päivitetty eikä myöskään 5§. Eli jos yhtiökokous päättäisi hoitovastikkeeksi jotain, osakas voi käsittääkseni moittia sellaista päätöstä. Varmaan joku Wiurilan osakas voi kommentoida asian oikean laidan, kun nämä ovat vain tällaisia sivullisen spekulointeja.
Wiurilan tj: Muutoksen takana oli tavoite päästä eroon kentän taloutta rasittavasta pelilippukaupasta sekä samalla luoda pelituotteille uusi hinnoittelumalli.
PG: Yhtiön talous oli kunnossa (ks. Asiakastieto). Pelaavat osakkaat pelasivat halvalla. Pelioikeuksiaan vuokraavat osakkaat saivat hyvän tuoton sijoittamalleen pääomalle. Osakkaat, jotka eivät olleet osakkeitaan aktivoineet, halusivat vapaaehtoisesti olla hyväntekijöitä. Wiurilassa meni kaikilla hyvin!
PG:llä on joko parempaa tietoa kuin Wiurilan johdolla tai ketunhäntä kainalossa. Veikkaan jälkimmäistä. Kerrotko PG avoimesti kuinka monta golfosaketta omistat niin voidaan laittaa sinun lausunnot oikeaan valoon.
Edelleenkään ei ole logiikkaa noissa luvuissa: siis 2*18r kentän hoitovastikkeen pitää olla ALHAISEMPI verrattuna 18r kenttään.
Taitaa olla se ajatuskatko Putti-Possullakin…
Vaikka 2×18-reikäisellä kentällä riittävät (teoriassa ainakin) samat koneet, huoltotilat ja klubirakennus, niin henkilöstöä tarvitaan enemmän kuin 1×18-reikäisellä kentällä. Niinpä kuluja on enemmän (ja niitä tulee monesta muustakin asiasta enemmän kuin 1×18-reikäisellä), vaikka osakkeita ja siten hoitovastikkeiden maksajia voi olla tasan saman verran. Tässä jälkimmäisessä ilmeisesti P-P:llä menevät ajatukset solmuun eikä logiikka sen vuoksi pelaa.
Tai sitten golfyhtiöissä ei vain osata hoitaa noita talousasioita ja siksi isompien kenttäyhtiöiden hoitovastikkeet eivät ole alempia kuin pienempien, siis pääsääntöisesti ainakaan.
poistettu, ei jaksa lähteä vääntämään…
Sehän on jo todettu moneen kertaan, että golfyhtiöissä ei talousasioita osata hoitaa, mutta se on ihan oma juttunsa. Lähtökohtisesti 36-reikäisellä kentällä kulut reikää kohden ovat pienemmät kuin 18-reikäisellä kentällä. Vastikkeen suuruus taas riippuu maksajien määrästä. Lisäksi vuosimaksuun / vastikkeeseen / jne vaikuttaa kentän yleinen taso ja palvelu. Edelleen rakentamisaikana tehdyt valinnat mm ruohon suhteen, pohjatöiden laadukkuus, klubitalon prameus jne. Vielä myöskin taloudenpidon ambitiotaso, eli katetaanko vain kauden kustannukset vai varaudutaanko myös tuleviin korjauksiin. Jne. Esitetty 400-500 € taitaa riittää juuri ja juuri ns ”3-kategorian” kenttien ylläpitoon unohtaen tulevat korjaukset.
Wiurilan osalta näyttää yhtiöjärjestys tosiaan aika erikoiselta ja epäloogiselta. Jos kuitenkin tehdyt ratkaisut ovat osoittautuneet toimiviksi ja osakkaiden tahdon mukaisiksi, niin mitä me täältä katsomosta olemme sitä arvostelemaan. Ihan näillä samoilla argumenteilla puolustellaan myös ns. pakkovastiketta, pelilippuja, vuokrausoikeuksia, heikkoa taloudenpitoa ja muita golfyhtiöissä vallitsevia käytäntöjä.
Kerrotko PG avoimesti kuinka monta golfosaketta omistat niin voidaan laittaa sinun lausunnot oikeaan valoon.
En ymmärrä mitä hyötyä tuosta tiedosta tässä asiassa kenellekään olisi, mutta voinhan sen kertoakin: omistan yhden golfosakkeen.
Avoimesti voin kertoa vähän enemmänkin: olen ostanut kolme golfosaketta – yhden itselleni, toisen samasta yhtiöstä vaimolleni ja myöhemmin eri yhtiöstä kolmannen yhteiseen pelilippukäyttöömme. Vaimolle riitti vajaa puolet pelilipuista, joten vuokrasin hänelle ostamani osakkeen pois (valitettavasti sitä ei voinut vaihtaa pelilippuihin, olisi ollut kiva vähän trokata). Itse pelasin tuohon aikaan reilulla puolellatoista pelioikeudella ja myöhemmin – vaimoni golfharrastuksen loputtua, muutaman vuoden kahdella pelioikeudella ilman pelilippuja (neljällä eri kentällä). Kaksi ensimmäistä osaketta olen jo myynyt.
Onneksi et kysynyt, että jos omistat, niin mitä maksoit tai jos olet myynyt, niin mitä sait. En nimittäin olisi mitenkään kehdannut kertoa, että maksoin noistä kolmesta osakkeesta yhteensä 32 k€ ja sain niistä kahdesta vain 4 k€..
En ymmärrä mitä hyötyä tuosta tiedosta tässä asiassa kenellekään olisi, mutta voinhan sen kertoakin: omistan yhden golfosakkeen.
Etkä sitten muutenkaan ole pelilippujen välitystoiminnassa mukana?
Ihmetyttää nykytilan ja pelilippukaupan puolustaminen, vaikka ylimääräisten pelilippujen ja ylimääräisten osakkeiden saaminen pois markkinoilta on selkeästi oikea lääke, jotta yhtiö saa taas hinnoittelun omiin käsiin. Samalla kierrosmäärällä isompi liikevaihto. Miksi tämä olisi pois nykyiseltä osakkeenomistajalta elleivät sitten tee yhtiön ohi parempaa bisnestä?
KL: Vaikka 2×18-reikäisellä kentällä riittävät (teoriassa ainakin) samat koneet, huoltotilat ja klubirakennus, niin henkilöstöä tarvitaan enemmän kuin 1×18-reikäisellä kentällä. Niinpä kuluja on enemmän (ja niitä tulee monesta muustakin asiasta enemmän kuin 1×18-reikäisellä), vaikka osakkeita ja siten hoitovastikkeiden maksajia voi olla tasan saman verran. Tässä jälkimmäisessä ilmeisesti P-P:llä menevät ajatukset solmuun eikä logiikka sen vuoksi pelaa.
Olennainen muuttuja on kuitenkin osakkaiden/pelioikeutettujen määrä, joita 2*18r kentällä voi olla kaksinkertainen määrä verrattuna 1*18r kenttään. Tai jos ei ole, silloin 2*18r kentällä on enemmän kapasiteettia myytäväksi ulkopuolisille tai paljon väljempää osakkaille (= eri laatutaso).
Olennaista on verrata reikäkohtaista kustannusta, kuten Klubipelaajakin toteaa ja silloin isompi reikämäärä alentaa reikäkohtaista kustannusta.
voi olla kaksinkertainen määrä
Aivan, VOI olla…
Olennaista on verrata reikäkohtaista kustannusta, kuten Klubipelaajakin toteaa ja silloin isompi reikämäärä alentaa reikäkohtaista kustannusta.
Aivan varmasti, vaan ei puolita sitä eikä etenkään alenna sitä alle tuon puolikkaan, ei sitten millään matematiikalla.
En nyt kyllä ymmärrä koko keskustelua. Miksi golfkenttä pitää saada/myydä täyteen pelaajia?
Peliväljyydellä on erittäin iso arvo, kierrokset nopeutuvat, selvitään 3 tunnissa 5 tunnin sijaan. Lähtöaikoja saa helposti, kun kenttä ei ole turkasen täynnä, ei tarvitse varata päiviä etukäteen, vaan voi pelata, kun tulee töistä sopiva rako.
Ei golfin pelaaminen voi mitenkään olla muutamasta satasesta tai kympistä/kausi kiinni. Toinen asia on hoitotaso: Mielelläni maksan siitä, että kenttä on hyvin hoidettu, kesantopellolla en jaksa pelata.
PESP
En nyt kyllä ymmärrä koko keskustelua. Miksi golfkenttä pitää saada/myydä täyteen pelaajia?
Peliväljyydellä on erittäin iso arvo, kierrokset nopeutuvat, selvitään 3 tunnissa 5 tunnin sijaan. Lähtöaikoja saa helposti, kun kenttä ei ole turkasen täynnä, ei tarvitse varata päiviä etukäteen, vaan voi pelata, kun tulee töistä sopiva rako.
Ei golfin pelaaminen voi mitenkään olla muutamasta satasesta tai kympistä/kausi kiinni. Toinen asia on hoitotaso: Mielelläni maksan siitä, että kenttä on hyvin hoidettu, kesantopellolla en jaksa pelata.
Lainaamassani kirjoituksessa ja Putti-Possu useammassakin kirjoituksessa ovat kirjoittaneet asiantuntevasti. Kustannustietoisuus golfkentän tuloista ja menoista on monessakin kirjoituksessa ollut hataraa. Olisi hyvä tunnistaa muutama tosiasia ja ne pitäisi esittää oikeasti toimivilta gofkentiltä/kenttäyhtiöiltä. Tiedot voi halutessaan lukea kenttäyhtiöiden tilinpäätöksistä. Kierrosmääriä niisä kaikista ei näy mutta taloustiedot näkyvät.
Kentille on määrätty pelioikeuksia/vastikkeita/osakkeita noin 850kpl/18 reikää (pl Master jossa se on noin 450/18reikää, kenttäyhtiö kompensoi sitä sillä, että pelioikeutetun perheenjäsen saa pelata ”omakustannushintaa” vastaavalla kierrosmaksulla).
Kentälle (18r) mahtuu kierroksia noin 30 000, joka tarkoittaa sitä että pelioikeutettu saa pelata keskimäärin 35 kierrosta.
Kentän liikevaihto on noin 750 000€/v (sis investoinnit jaksotettuna).
Hoitovastike tuottaa luonnollisesti: Vastike kertaa osakkeet (400×850= 340 0000). 400€ vastikkeella kentän koneet ym tarvikkeet hankitaan, mutta palkat pitäsi vielä maksaa. Ratkaisuhan on nostaa vastike tuplaksi tai myydä kentän kapasiteetti ulkopuolelle toiseen kertaan tai miksi ei jopa kolmanteen kertaan. Näitä kaikkia on ainakin yritetty soveltaa.
Kentän palkkakustannukset ovat noin 50% liikevaihdosta (18r hieman yli ja 36r hieman ali), riippumatta siitä onko henkilötyö ostopalveluna hankittu vaiko kentän maksamina palkkoina.
Kentän pelikierroksen hinta keskiarvona on noin 25€ täydellä kentällä, mutta monella kentällä se on yli 50€.
Talkoovoimin ylläpidetyt kentät ovat oma lukunsa. Samoin maakuntien kentät, joissa kulut ovat hämmästyttävän pienet. Siellä kun vierailee havaitsee kyllä miksi kulut ovat pienet.eikka: Kentille on määrätty pelioikeuksia/vastikkeita/osakkeita noin 850kpl/18 reikää
eikalta hyvä kirjoitus, mutta tuohon tunnuslukuun haluaisin kiinnittää huomiota. Monessa golfyhtiössä tämä on tosiasia ja perustuu ”vanhaan maailmaan”, jossa myös vähän pelaavat joutuivat pelatakseen hankkimaan golfosakkeen, eikä vuokramarkkina ollut yhtä aktiivinen. Moni hankki myös ns. kakkososakkeen, päästäkseen pelaamaan esim. mökkipaikkakunnan kentälle ne 10 kierrosta kesän aikana. Nykyisin vuokraaminen on helpompaa ja vähän pelaavalle on vaihtoehtoja, jolloin kausipelioikeuden hankkiminen on perusteltua vain niille, jotka pelaavat paljon, eli yli 25 kierrosta samalla kentällä kaudessa. Siis vähäisellä käytöllä olleet pelioikeudet ovat nykyisin vuokrauksen tai oston kautta paljon pelaavien hallinnassa. Tosin osa golfpelioikeuksista on kuolinpesillä tai vanhuksilla, joiden pelaaminen on vähäistä, mutta aikaa myötä nekin ajautuvat aktiivikäyttöön.
Tämän johdosta 850 kpl/18r on kovin suuri luku ja prime ajankohtina aikaansaa ruuhkaa ja vaikeuksia saada peliaikoja – eikä osakkeenomistajalla on oikeutta parhaisiin aikoihin, kun ne täyttyvät aikaisin. Oikeampi luku pitäisi tänä päivänä olla 600 kpl/18r, jolloin kausipelioikeuden omistajilla olisi oikeasti mahdollisuus hyödyntää pelioikeuttaan muita paremmilla ehdoilla (eli muut kuin kausipelioikeutetut voisivat varata peliaikoja vasta, jos kausipelioikeutetut eivät niitä käytä).
Tätä taustaa vasten on terve ilmiö, että golfyhtiöt lunastavat omia osakkeitaan saadakseen kausipelioikeuksien määrän pienemmäksi. Samalla tulee paremmin tilaa myydä yritystapahtumia tai muita pelituotteita säälliseen hintaan ilman, että ne rasittavat kentän kapasiteettia liiaksi. Näitä tuotteita voidaan hinnoittelulla ohjata ei-prime ajankohtiin. Siten, vaikka osakkeita lunastuksen myötä olisikin vähemmän, ulosmyynnin vuoksi vastike ei välttämättä nousisi ja peliväljyys prime aikoina olisi parempi.
Olen jostain lukenut tai kuullut että joillakin kentillä osakkaat vuokraavat pois jopa yli puolet vuosipelioikeuksista. Näin suuri osuus ei voi olla vaikuttamatta sekä osakkeen että vuokrapelioikeuden hintaan. Onkohan jossain kenttäkohtaisia tietoja asiasta vai onko ne ”liikesalaisuuksia”?
Putti-possu kirjoitti:
Tämän johdosta 850 kpl/18r on kovin suuri luku ja prime ajankohtina aikaansaa ruuhkaa ja vaikeuksia saada peliaikoja – eikä osakkeenomistajalla on oikeutta parhaisiin aikoihin, kun ne täyttyvät aikaisin. Oikeampi luku pitäisi tänä päivänä olla 600 kpl/18r, jolloin kausipelioikeuden omistajilla olisi oikeasti mahdollisuus hyödyntää pelioikeuttaan muita paremmilla ehdoilla (eli muut kuin kausipelioikeutetut voisivat varata peliaikoja vasta, jos kausipelioikeutetut eivät niitä käytä).
Jos edes puolet tuloista saataisiin vastikkeista niin tuo tarkoittaa 750t€/600/2 = 625€/pelikausi ja jos koko liikevaihto tulisi vastikkkeista niin se tekisi 1250€/pelikausi. Pelivastikkeet ovat liikevaihdosta todellisuudessa jotain väliltä 50… 100%, suhde riippuu siitä kuinka paljon kentän pelaamiseen liittyviä asioita myydään ulkopuolisille. Ravintolan tulomuodostus on marginaalinen kenttäyhtiölle, mutta pelaajille se on välttämätön oheispalvelu.
Ulkopuolisilta ehkä voidaan saada tuplahinta, jolloin ulkopuolisille täytyisi myydä 25% kentän kapasiteetista. Eli 600 osakkeen pelaajajoukolle jäisi 75% kapasiteeetista käytettäväksi. MUTTA tuplahinnan saaminen ulkopuolisilta on TOSI vaikea haaste nykyisessä tilanteessa.
Eipä siinä jää jäljelle muuta kuin tosiasia: jos haluat laatua – täytyy maksaa enemmän. Asian kiertäminen ”ovelilla” tai ”nokkelilla” ratkaisuilla ei taida menestyä.
AP: Etkä sitten muutenkaan ole pelilippujen välitystoiminnassa mukana?
En todellakaan. Pelasimme aluksi vaimoni kanssa nimetyillä pelioikeuksilla. (Hankkimani osakkeet eivät olleet vaihdettavissa pelilippuihin). Koska vaimoni pelasi vain 5 – 10 kierrosta per kausi, ajatus yhteiskäyttöisestä osakkeesta (jonka vain peliliput mahdollistivat) ja ylimääräinen osake vuokralle, tuntui silloin taloudelliselta ratkaisulta. Ja aluksi olikin – vuokratuotto maksamani vastikkeen suuruinen.
Mutta sitten… No, vaikka maksoinkin upouudesta osakkeestani perustajafirmalle maltaita, en ole pahemmin kauppaani katunut. Itse asiassa olen hyvin ylpeä siitä, että olen voinut osallistua laadukkaan kentän rakentamiskustannuksiin. Itselleni osakkeeni nykyarvo on merkityksetön, koska en aio myydä. Silti olen miettinyt kovasti sitä, miten golfosakekauppaa voisi elvyttää. Pelilippujen poistamisella ei ongelmaa ratkaista. Suomen golfkenttien rakentamisen hinta on lähes miljardiluokkaa. On hyvin surullista, ettei niillä nyt ole mitään arvoa.
Pelilippujen poistamisella ei ongelmaa ratkaista.
Se onkin vaan yksi pala ongelman ratkaisua, jossa hinnoitteluvalta otetaan takaisin yhtiölle. Toinen osa on vähentää pelioikeuksien ylitarjontaa.
Maailma muuttuu ja nyt alkaa olla jo tarjolla kattavasti erilaisia (kokonaisuutena edullisempia) pelioikeuspaketteja ilman, että vähemmän pelaavan (aiemmin pelioikeuden esim. 20 pelilipuiksi muuntaneen) tarvitsee dumpata markkinoille ylimääräiset pilkkahintaan.
Kenttäyhtiö saa isomman liikevaihdon samalla kierrosmäärällä ja se on koko homman tarkoitus.
Aika vähän osakkaat ottavat kantaa mikä olis oikea henkilökuntamäärä. 18 reikäsellä tiedän että jotkut kentät esim Hanko kentällä 3-4 henkee hoitaa kentän ja toimari osaa käytää ravintolan ja gädärin kassaa. Mutta toinen ääripää 12 henkee kentällä kentämestari johtaa toimistossa, toimari istuu toisessa toimistossa eikä misäänimessä osaa käyttää kassoja eikä edes pöytärätti pysy kädessä jopa sihteeri pitää olla.Kentän liikevaihto 800 000, tommosta menoa ei mikään yksityisyrittäjä katselisi. No siten toi talvi on ihan omalukunsa.
ArnoldPalmer
PG: Pelilippujen poistamisella ei ongelmaa ratkaista.
Se onkin vaan yksi pala ongelman ratkaisua, jossa hinnoitteluvalta otetaan takaisin yhtiölle. Toinen osa on vähentää pelioikeuksien ylitarjontaa.
Kenttäyhtiö saa isomman liikevaihdon samalla kierrosmäärällä ja se on koko homman tarkoitus.
Tarkastelet asiaa vastikevelvollisten yhtiöiden talouden kannalta. Itse en ole ollut siitä aiheesta erityisen huolestunut, vaan siitä miten osakekauppa saadaan käynnistettyä.
On täysin selvää, että vuokrapelioikeuksien ylitarjonnan vähentäminen lisää kiinnostusta osakkeen hankintaan. Sen sijaan pelilippujen poistaminen ei sitä tee. Mieluummin päinvastoin, jäähän silloin yksi osakkeenomistajan oikeuksista ja eduista pois (niissä yhtiöissä, joissa sellainen on).
Osakkeen hankkimiseen tulisi löytää riittävän painava syy. Siitä olen kirjoittanut Forumille jo v. 2010 ja monesti myöhemminkin, ei siitä enempää.
Wiurilan tapauksessa
– yhtiön talous oli tasapainossa (talouden tunnusluvut kuin oppikirjasta)
– pelaavat osakkaat pelasivat edullisesti (vastike erittäin alhainen)
– pelaamaton osakas sai sijoitukselleen kohtuullisen tuoton (n. 200 € per po)Entä vuosi ratkaisun jälkeen? En varmasti tiedä, mutta oletan, että
– yhtiön talous oli edelleen kunnossa
– osakkaat pelasivat edelleen edullisesti
– pelaamaton osakas ei saanut enää mitäänVuokra- ja pelilipputuotto, jonka pelaamaton osakas oli saanut ennen muutosta, siirtyi luonnollisesti yhtiölle (osittain tai kokonaan). Pelaava osakas sai nauttia maksua vastaan pelaamisesta, mutta mistä pelaamaton osakas sai nauttia? Rahoitusvastikevelvollisuudestako (§12)?
Kelpaako Wiurila malliksi niille yhtiöille, joissa pelaamattomat osakkaat myyvät pelioikeuksiaan ja pelilippujaan tappiolla (aika yleistä nykyään)?
Ei välttämättä. Wiurilassa pelaamattoman osakkaan tuotot siirtyivät yhtiölle. Tässä tapauksessa käynee vastaavasti: pelaamattoman osakkaan tappiot siirtyvät yhtiölle. (Pelilippujen ja pelioikeuksien hinnathan ovat määräytyneet markkinaehtoisesti. Käypä gf ~pelilipun hinta. Pelipakettien hinnat ~vuokrapelioikeuksien käyvät hinnat). No, ehkä jotain voidaan tehdä, luulisin…
-
JulkaisijaArtikkelit