Tilander tuulettaa |
13.1.2018

Nyt taisi riittää?

Golfin suuret pomot Martin Slumbers (R&A) ja Mike Davis (USGA) saivat heti vuoden alkajaisiksi kunnon muistutuksen siitä, mitä heidän ja varsinkin heidän edeltäjiensä olisi pitänyt tehdä, välinevalmistajien kuriin saattamiseksi, jo kauan sitten. Dustin Johnsonin 400-metrinen ”melkein holari” Kapaluan kentän reiällä 12, hätkähdytti varmasti koko golfmaailmaa ja käynnistänee vihdoinkin sellaisia toimenpiteitä joiden ansiosta rakas golfpallomme ei enää lentäisi niin mahdottoman pitkälle.

Asiat näyttävät aina tarvitsevan jonkinlaisen lopullisen sysäyksen ennen kuin mitään alkaa tapahtua. Muistan kun R&A:n edellinen pääsihteeri Peter Dawson hermostui pahan kerran, kun hänen tärkein kilpailunsa, The Open, vuonna 2012 voitettiin napaputterilla (Ernie Els). Kyseisen puttityylin lähtölaskenta alkoi saman tien ja siitä päästiinkin sitten eroon pikavauhtia.

Golf taitaa olla ainoa laji, missä päättäjät kavahtavat rikkaita välinevalmistajia niin, etteivät oikein tohdi tehdä, lajia jo selvästi vahingoittavalle välinekehitykselle oikein mitään. Toisin on muissa lajeissa. Mieleen tulee etsimättä Suomen vahva laji keihäänheitto, jossa välinekehitys oli viedä koko lajin pois stadioneilta. DDR:n Uwe Hohnin Berliinissä 20.7.1984 kiskaisema 104,80 herätti päättäjät ja keihään liito-ominaisuuksiin puututtiin kovalla kädellä.

USA:n kansallispelissä nimeltä Baseball, käytetään ylimmillä tasoilla aina vaan vanhoja puisia mailoja vaikka uusilla materiaaleilla pallo saataisiin lentämään paljon kovempaa ja pitemmälle. Siinä lajissa on hyvissä ajoin ymmärretty, ettei vanhoja stadioneita sentään lähetä purkamaan ns. välinekehityksen takia.

Toivon vielä näkeväni golfissa senkin päivän, kun lajin tärkeät kilpailut palaavat vanhoille ja historiallisesti merkittäville, mutta nykyajattelun mukaan vähän lyhyiksi jääneille kentille. Minusta uudet, yli 7 kilometriä pitkät kentät ovat oikeastaan aika vastenmielisiä.

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Tilaa Golfpisteen maanantaisin ja perjantaisin lähetettävä uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla golfalan ilmiöistä ja uutisista! Tilaa kirje syöttämällä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään.

Kommentit

Aika pitkälti samaa mieltä Tilanderin kanssa. Oman lyhyen ”peliurani” aikanakin oman kotikentän luonne on muuttunut merkittävästi. Väylät eivät ole sinänsä muuttuneet, mutta kun 1990-luvun alussa kentän ”kunkku” draivasi 200 metriä, niin tänä päivänä moni pelaaja lyö yhtä pitkälle hybridillä. Tästä johtuen bunkkerit eivät ole samalla tavalla pelissä kuin alun perin on suunniteltu, par vitosilla lyödään kahdella päälle jne. Hauskaahan sekin on, mutta jotenkin tuntuu että alkuperäinen pelisuunnitelma on hävinnyt jossain matkan varrella… Samalla syntyy myös enemmän vaaratilanteita kun harhalyönnit yltävät yhä useammin naapuriväylälle. Pitkällä tähtäimellä tämä on myös kustannuskysymys, kun uudet kenttähankkeet vaativat yhä enemmän tilaa.

Hohn oli huippu-urheilua, joka kiskaisi keppiä kaksi-kolme kertaa pidemmälle kuin hyvä harrastaja. Miksi golfissa pitäisi harrastajan kyetä lähellekään samaan kuin lajinsa huippu? Ehkä osa samaistumista menetetään, mutta eihän meistä kukaan kuvittele olevansa Messi. Jospa ongelma onkin kenttien tasapaksuudessa. Tehdään mestareiden omat areenat ja huijataan me tavikset pellon laidassa.

Oma kommentti