30.4.–7.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][5]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista - Opetus

Suomalaisten golfopettajien peruskoulutus uudistuu

Golfopettajaopiskelijat tutkimassa Trackman-lukemia Valmentajan ammattitutkinnon lähijaksolla vuonna 2018. Kuva Henrikki Tolonen.

PGA prot käyvät läpi laajan koulutuksen, mutta tarve jatkokoulutukselle on aina olemassa.

Golfyhteisöissä on monia tärkeitä tukipilareita, joiden ympärille toiminta rakentuu. Kentänhoidon, toimiston ja ravintolan lisäksi oman kortensa kekoon kantaa myös golfopettaja, jonka rooli asiakasrajapinnassa on yksi golfyhteisön tärkeimmistä tehtävistä.

Golfopettajilla on laaja työkalupakki, sillä he saavat peruskoulutuksensa aikana varsin kattavat valmiudet toimia golfbisneksen ytimessä. Peruskoulutuksessa on tähän asti ollut viisi eri tasoa, mutta koulutusta ollaan parasta aikaa uudistamassa ja nykyaikaistamassa, ja tulevaisuudessa golfopettajaksi pystyy opiskelemaan kolmeen opintovaiheeseen jaetussa kokonaisuudessa.

Koulutustoiminta on Suomessa toteutettu Golfliiton ja ammattilaisgolfjärjestö PGA:n yhteistyönä. PGA:ssa peruskoulutuksesta vastaava Henrikki Tolonen kertoo, että 1. ja 2. tason ohjaajakoulutukset on jo yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, seuraohjaajatoiminnan perusteet -kurssiksi, ja myös muiden koulutusten kanssa ollaan tekemässä uudistuksia.

”3. ja 4. tason koulutukset yhdistetään yhdeksi tiiviimmäksi golfopettajan koulutukseksi, ja ylimpänä tasona säilyy edelleen valmentajan ammattitutkinto. Eli aiemman viiden tason sijaan meidän koulutusjärjestelmässä on tulevaisuudessa kolme tasoa”, Tolonen kertoo muutoksesta.

Uudistunut golfopettajan koulutus, eli uusitussa järjestelmässä 2. tason koulutus olisi tarkoitus päästä aloittamaan ensi vuoden alussa. Koulutuksen suunnittelu ja sisällöntuotto ovat jo käynnissä, ja koulutuksesta tehdään myös aiempaa henkilökohtaisempi.

”Jos koulutukseen osallistuu esimerkiksi luokanopettajan koulutuksen saanut henkilö, hän saa sillä aika monta rastia ruutuun opettamiseen ja pedagogisiin taitoihin liittyvissä opinnoissa. Pyrimme karsimaan muutenkin kaikki turhat päällekkäisyydet pois koulutuksista”, Tolonen sanoo.

Koulutuksen uudistaminen ja tiivistäminen tietää myös säästöä koulutukseen osallistuville, sillä vanha viisiportainen koulutusputki maksoi kokonaisuudessaan noin 10 000 euroa, ja siihen päälle vielä mahdolliset ansionmenetykset koulutusten lähijaksojen ajalta omasta palkkatyöstä tai yrittäjän töistä.

Kolmeen tasoon puristettu koulutusputki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tulevat golfopettajaksi opiskelevat pääsisivät jotenkin helpommalla kuin aiemmin opintonsa suorittaneet. Siitä pitävät huolen CPG:n (Confederation of Professional Golf, Euroopan PGA-järjestöjen kattojärjestö) kriteerit.

”Suomessa käytetään CPG:n korkeinta statusta. Olisimme voineet valita kevennetynkin vaihtoehdon, mutta siinä tapauksessa koulutusputken läpikäyneet PGA:n jäsenet eivät saisi käyttää PGA Teaching Professional -titteliä. Se raamittaa tämän koko systeemin, ja meidän toiminta auditoidaan viiden vuoden välein”, Tolonen avaa asiaa.

CPG:n kriteerit ovat varsin kattavat, ja siellä on 72 eri oppimistavoitetta, jotka koulutuksessa tulee täyttyä. Golfopettamiseen liittyvien tavoitteiden lisäksi koulutuksessa käydään läpi golfkilpailun järjestämiseen liittyviä asioita, kuten myös jäsenhankintaa ja golfteollisuutta. Myös bisnespuoleen kiinnitetään huomiota, Tolonen sanoo.

”Meille on tärkeää, että peruskoulutuksemme on laadultaan mahdollisimman korkeatasoinen ja täyttää korkeimman kansainvälisen standardin. Nyt kun meillä on tämä sertifikaatti, Suomessa koulutusputken käynyt PGA:n jäsen voi hakea töitä globaalisti, ja hän voi osoittaa, että hänen koulutuksensa vastaa CPG:n korkeinta tasoa.”

Peruskoulutus on vain yksi osa golfopettajan uralla, sillä jatkuva kouluttautuminen on avainasemassa ammattitaidon säilyttämisessä. Suomen PGA on tuonut viime vuosina useita maailman huippuvalmentajia Suomeen kouluttamaan jäsenistöään.

Englantilainen puttivalmentaja Phil Kenyon on käynyt jo kahdesti koulutusmatkalla Suomessa. Jatkoakin on suunniteltu, Henrikki Tolonen sanoo. Kuva: Teemu Laakso.

Phil Kenyonin, James Ridyardin, Henrik Lundqvistin, Chuck Cookin ja Michael Jacobsin kaltaisia nimiä ei saataisi Suomeen ilman Suomen Golfliiton ja PGA:n pääyhteistyökumppani Audin tukea.

”Kansainvälisten huippuosaajien vetämät koulutukset täydentävät meidän peruskoulutusta todella hyvin, ja pyrimme jatkossakin tuomaan näitä maailman parhaiden pelaajien kanssa työskenteleviä valmentajia Suomeen”, Tolonen lupailee.

Yksi ahkerimmista jatkokoulutuksissa kävijöistä on Espoon Gumböle Golfissa opettava Jenni Kuosa, joka suoritti peruskoulutuksen vuosina 2013–2018. Hänelle peruskoulutus antoi paljon, vaikka entisenä Euroopan Tour -tason kilpapelaajana hänellä oli lajitaidot varsin hyvin hallussa.

”Kyllä tuo koulutusputki oli minulle todella tarpeellinen. Siellä käytiin kattavasti kaikki opettamisen ja valmentamisen osa-alueet läpi. Ja meillä oli hyvä porukka, jonka kanssa käytiin kolmostasolta eteenpäin kaikki koulutukset yhdessä”, Kuosa muistelee opiskeluvuosiaan.

Jatkokoulutuksiin osallistuminen on ollut Kuosalle itsestäänselvyys, sillä valmentaja ei ole koskaan valmis.

”Koulutukset herättävät ajatuksia ja antavat uutta näkökulmaa omaan tekemiseen. Lisäksi koulutuksissa syntyy aina hyviä keskusteluita.”

Oma tulokulmansa koulutusputken läpikäyneisiin valmentajiin on totta kai myös pelaajilla, joita valmentajat valmentavat. Maaliskuun alussa uransa ensimmäisen Euroopan Tour -voittonsa ottanut Sami Välimäki on ollut viimeiset neljä vuotta Timo Karvisen valmennuksessa. Karvinen on yksi Suomen kokeneimmista golfvalmentajista, ja hänet palkittiin viime vuonna Suomen PGA:n Vuoden valmentajana.

Välimäki arvostaa Karvisen osaamista todella korkealle.

”Timo on tuonut lisää vaativuutta tekemiseeni. Se on ollut ehkä isoin juttu. Hän on myös sen verran kokenut valmentaja, että hän näkee, miten lyöntiäni ja peliäni pitäisi kehittää. Mutta jos en ole jostain asiasta samaa mieltä, pystymme myös keskustelemaan asiasta, ja mietimme yhdessä, mikä on oikea tapa edetä”, Välimäki kertoo pelaajan ja valmentajan välisestä suhteesta.

Valmentajien osaaminen ei perustu enää pelkkään tarkkaan silmään, vaan erilaiset tekniset apuvälineet ovat apuna jokapäiväisessä tekemisessä. Näin on myös Välimäellä ja Karvisella.

”Meillä on molemmilla Trackmanit, niitä käytetään paljon. Timolla on paljon muitakin laitteita, mutta ne eivät ole niin usein käytössä. Trackman on tällä hetkellä tärkein”, Välimäki sanoo.

Mutta se pitää kuitenkin aina muistaa, etteivät pelkät tekniset apuvälineet tee kenestäkään parempaa pelaajaa, vaan taustalla on aina osaava opettaja tai valmentaja.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje