Holarit, Scheffler, Lindell, Lofoten… Golfpisteen toimitus valitsi suosikkejaan ja mieleenpainuvia hetkiä kuluneelta vuodelta - Golfpiste.com

31.12.–6.1. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[1][0]
KilpailuaSuomalaista
Ajankohtaista

Holarit, Scheffler, Lindell, Lofoten… Golfpisteen toimitus valitsi suosikkejaan ja mieleenpainuvia hetkiä kuluneelta vuodelta

Scottie Scheffler oli Jere Jaakkolan valinta vuoden parhaaksi pelaajaksi. Kuva: Getty Images

Kuka oli mielestämme kauden paras pelaaja? Entä mitä merkittävää oivalsimme golfissa? Nämä selviävät oheisesta vuosilistauksesta.

Jere Jaakkola, päätoimittaja:

Kuka oli vuoden paras golfin pelaaja?

Ei tähän ole koko vuotta tarkastellen kuin yksi oikea vastaus. Scottie Scheffler dominoi kilpakenttiä tavalla, johon on viimeksi yltänyt Tiger Woods. Major-voitto Mastersissa, olympiakulta, Playersin voitto sekä FedEx Cupin kuninkuus on yhdistelmä, joka voi hyvin jäädä lajissaan ainutlaatuiseksi. Siihen päälle vielä puolisen tusinaa muuta ykköstilaa, isäksi tuleminen ja putkareissu, niin ei tarvitse enää miettiä, kenen vuodeksi 2024 julistetaan.

Kuka oli vuoden paras suomalainen golfin pelaaja?

Tämän voi ajatella kahdelta kantilta. Parhaan on pelattava parhaalla kiertueella, jolloin vastaus on Sami Välimäki.  Kakkossija PGA Tourin osakilpailussa on vuoden kovin yksittäinen golfteko, ja miesten maailmanlistalla Välimäki on jo pitkään ollut omilla sataluvuillaan.

Jos taas peliesityksiä peilataan siihen, miten kukin hyödynsi menestymisen mahdollisuutensa omassa ympäristössään – kuten mielelläni tällaisissa kysymyksissä teen – vastaan Oliver Lindell. DP World Tourille pitkän odotuksen jälkeen tiensä raivannut Lindell pelasi nousujohteisen kauden, jonka jälkimmäisen puoliskon tasaisen erinomainen esitys hakee suomalaisen ammattilaisgolfin historiassa vertaistaan. Lindell esitti parasta peliään silloin, kun sitä eniten vaadittiin, eikä jättänyt kiertuenousua pedatessaan mitään sattuman varaan. Ensimmäiset kilpailut Euroopan pääkiertueella ovat olleet lupaavia, mikä lataa kutkuttavat odotukset ensi vuoden kisoihin.

Mikä oli vuoden mieleenpainuvin golfturnaus tai -tapahtuma?

AIG Women’s Open Old Coursella Skotlannin St Andrewsissa. Johtui toki siitä, että olin naisten Openissa ensimmäistä kertaa paikan päällä, mutta kauden viimeinen major-turnaus oli myös kilpailuna hieno. Naisten huippukisa ei paljon parane asetelmasta, jossa Lydia Ko ja Nelly Korda ottavat toisistaan mittaa. Eikä major-areena Old Coursesta – joka muuten sopii naisille vielä paremmin kuin miehille. Toivottavasti R&A:lla on viisautta nostaa Old Course tiheään Open-rotaatioon myös naisten majoreissa.

Mikä oli omakohtaisesti vuoden säväyttävin tapahtuma tai hetki golfkentällä?

Keskiyön auringossa pelattu ja aamulla kello kaksi päättynyt kierros Norjan Lofoten Linksillä. Etuysin tauoton tihkusade kasteli joka neliösentin kaikista vaatekerroksista. Sitten paikoilleen pysähtynyt pilvimassa puski vuorten ohi ja päästi esiin keskiyön uskomattoman valon sumuineen ja sateenkaarineen. En edes tiedä, missä kohtaa auringonlasku vaihtui auringonnousuun, mutta takaysin pelasimme taianomaisissa olosuhteissa.

Mitä merkittävää oivalsit golfissa tänä vuonna?

Löysin tänä vuonna itsestäni golfvälinefiilistelijän. Väline- ja varustepuoli on aiemmin kiinnostanut minua vain puolipakotetusti työroolini vuoksi, mutta tänä vuonna oivalsin, kuinka golfminuuttaan, omaa tapaansa harrastaa, voi ilmentää myös välineiden ja varusteiden kautta. Uskon kuitenkin, ettei kyse ole pelkästään omasta havahtumisestani, vaan ehkä ennen kaikkea siitä, että golf lajina on muuttunut, mikä näkyy myös sen tuotekuvastossa. Golfpukeutuminen on nykyisin monipuolista ja persoonallista, ja välinemarkkinoilla alkaa olla tarjolla toinen toistaan hienompia lifestyle-tuotteita kaikenlaisille kuluttajaprofiileille. Se tuo uusia kerroksia harrastamiseen. Olen fiilistellyt golfia tänä vuonna kenties enemmän kuin koskaan aiemmin.

Sami Sarpakunnas, tuottaja:

Kuka oli vuoden paras golfin pelaaja?

Vastaukseni olisi Scottie Scheffler, mutta jotta saadaan vähän väriä, vastaan Xander Schauffele. Hän voitti kaksi majoria ja pelasi muutenkin todella hyvän kauden. Lajin mielenkiintoa ja tulevia kausia ajatellen on tärkeää, että Schauffele karisteli major-apinan olkapäältään, ja uskon, että voittoja nähdään lisää tulevina vuosina.

Kuka oli vuoden paras suomalainen golfin pelaaja?

Oliver Lindell. Lähestyn kysymystä niin, että hän teki suomalaisista selvästi suurimman tasonnoston. Lindell esiintyi vahvasti viikosta toiseen ja hän on jo loppuvuodesta osoittanut pärjäävänsä hyvin myös pääkiertueella. Toki Sami Välimäen haaste on paria pykälää kovempi, ja olisi siksi perusteltua poimia tähän kohtaan hänen nimensä. Koko vuoden perspektiivillä Lindell on kuitenkin omissa papereissani ykkönen.

Sami Sarpakunnas teki hole in onen peräkkäisillä kierroksilla. Kuva: Getty Images

Mikä oli vuoden mieleenpainuvin golfturnaus tai -tapahtuma?

Miesten olympiaturnauksen neljäs kierros oli huikea. Se oli hieno kisa. Yksi toisensa perään kompuroi, ja kun Scottie Scheffler sai koneen jyrisemään täydellä teholla, ei voittajasta ollut epäselvyyttä. Vanha totuus siitä, että isoissa kisoissa toden sanoo vasta viimeinen ysi, piti jälleen kerran paikkansa. Olympiakisat on golfille tärkeä näyteikkuna ja tällä kertaa niin naisten kuin miesten kilpailu oli sen arvoinen tapahtuma ja nappionnistuminen.

Mikä oli omakohtaisesti vuoden säväyttävin tapahtuma tai hetki golfkentällä?

Tein tänä vuonna urani ensimmäisen holarin ja seuraavalla kierroksella toisen. Taitaa olla niin, että tämä tapahtumaketju on paitsi vuoden myös hyvin todennäköisesti koko hamassa tulevaisuudessa päättyvän golfharrastukseni ikimuistoisin juttu. Toisaalta koko tapaus on mitä suurimmassa epätodennäköisyydessään hyvä muistutus siitä, että todellisuus on tarua ihmeellisempää – ja mitä tahansa voi sattua.

Mitä merkittävää oivalsit golfissa tänä vuonna?

Vastaus liittyy osaltaan edelliseen kysymykseen, eli jokainen tsäänssi on mahdollisuus, Matti Nykästä siteeraten. Tarkoitan tällä sitä, että jokainen lyönti ja jokainen kierros voi muuttaa paljon. Sen yritän itse muistaa. Golf on keskimäärin epäonnistumisten peli. Se on ehdottomasti osa lajin kiehtovuutta, mutta onnistumisista golfari elää. Hyvät lyönnit pitävät uskoa yllä ja hyvät kierrokset muistetaan pitkään. Usein onnistuminen tulee yllättäen ja varoittamatta.

Marko Kuivasaari, toimittaja:

Kuka oli vuoden paras golfin pelaaja?

Mieleeni nousee nopeasti muutama vaihtoehto, joista valinta osuu Nelly Kordaan. Hän voitti tänä vuonna Scottie Schefflerin tavoin varsinaisella työmaallaan seitsemän turnausta, mutta Kordan tasonnosto hakee vertaistaan. Kukaan ei osannut odottaa Kordalta nähdyn kaltaista tykkikautta, sillä kahtena edellisenä vuotena hän oli voittanut LPGA Tourilla vain yhden kilpailun. Kauden kruunu oli huhtikuussa saavutettu uran toinen major-titteli: Chevron Championship päätti ajanjakson, jossa Korda otti viisi peräkkäistä ykköstilaa pelaamissaan turnauksissa. Hänellä on maailmanlistalla yhtä suuri etumatka kakkosena olevaan Ruoning Yiniin kuin kiinalaisella on listalla sijalla 117 majailevaan pelaajaan. Se kertoo Tiger Woodsin huippuvuosien kaltaisesta ylivoimasta.

Kuka oli vuoden paras suomalainen golfin pelaaja?

Sami Välimäki teki kovan tempun uusimalla debyyttikaudellaan korttinsa PGA Tourille. Siitä huolimatta vuoden paras suomalainen pelaaja oli Oliver Lindell. Hän jäi vuoden 2023 DP World Tourin karsinnoissa lyönnin päähän kortista, ja tämä kirvelevä kokemus tuntui vain kasvattavan hänen luonnettaan. Lindellin tarina kertoo, miten paljon eteenpäin pyrkivältä ammattilaisgolfarilta kysytään kärsivällisyyttä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lindell ehti pelata yhdeksän kauden aikana 145 Challenge Tourin kilpailua, kunnes veräjä pääkiertueelle aukesi. DPWT:llä hän on ollut kuin kotonaan, eikä tilastoista löydy ainuttakaan karsiutumista.

Kierros Goswick Linksillä sytytti Marko Kuivasaaren. Kuva: Goswick Links

Mikä oli vuoden mieleenpainuvin golfturnaus tai -tapahtuma?

Toukokuun lopussa pelattu Soudal Open, jossa tapahtui uupumisesta toipuneen Mikko Korhosen kaivattu paluu DP World Tourille yli vuoden tauon jälkeen. Vaikka Korhonen jäi Belgian kisassa kaksi lyöntiä jatkosta, oli hänen näkemisensä tositoimissa riemastuttava kokemus – venynyt poissaolo kun ei antanut takeita uran jatkumiselle. Korhonen teki kesällä voitavansa löytääkseen entisen iskukykynsä. Vuosi on vaativassa lajissa kuitenkin pitkä aika olla poissa sorvin äärestä, ja ehkä hän ei enää kokenut hommaa kohtaan samanlaista paloa kuin ennen. Syksyllä Korhonen ilmoitti jättävänsä pysyvästi kilpakentät.

Mikä oli omakohtaisesti vuoden säväyttävin tapahtuma tai hetki golfkentällä?

Tähän ei voi olla vastaamatta muuta kuin kierros Goswick Linksillä Englannissa. Olen jo pitkään käynyt ystävieni kanssa vuosittain koluamassa Skotlannin kenttiä. Ajan myötä ykköstukikohdaksi on muodostunut kattavasta kenttätarjonnastaan tuttu East Lothian. Tänä vuonna oivalsimme, että seudulta on yllättävän lyhyt matka ajella Englannin puolelle Northumberlandiin, jonka rannikolla Goswick Links sijaitsee. Pidin kentästä ja sen tunnelmasta ensisilmäyksellä. Paluumatkalla skottimaisemiin vakuuttelimme, ettei tämä tule jäämään viimeiseksi visiitiksi Goswickiin.

Mitä merkittävää oivalsit golfissa tänä vuonna?

Vaikka en pidä tilastoa tuloksistani, enkä niitä muutenkaan viitsi aina laskeskella, tulee viimeistään samana iltana tehtyä nopea yhteenveto päivän kierroksesta. Havahduin, etten enää ajattele bogeja tai muita reikätuloksiin liittyviä termejä vaan puhun mielessäni numeroista. Se tuntuu huonompien reikien kohdalla jotenkin armollisemmalta. Käytäntö on siirtynyt myös kentälle, eivätkä tuplabogit jää enää kaikumaan mieleen kuten joskus saattoi käydä.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje