Lähestyvä kauden ensimmäinen major-turnaus, US Masters on jo pidemmän aikaa vallannut kisaan mukaan mahtuvien pelaajien mielet. Jokainen kilpailutapahtuma on huippupelaajalle aina juhlahetki, mutta varsinkin urallaan enemmän saavuttaneet latautuvat ja valmistautuvat arvoturnauksiin tavallista huolellisemmin. Kun Mastersin avauslyöntiin on enää kahdeksan päivää, nousevat kisan suurimmat voittajasuosikit yhä tiiviimmin otsikoihin. Isointa saalista ei yleensä povata pelaajille, joilta major-turnauksen voitto vielä puuttuu, eikä sellaisia liiemmin tämänkään kevään ensimmäisen kliimaksin valtiaaksi ounastella. Tiger Woodsin ja Phil Mickelsonin päihin on kruunua soviteltu ennakkoon jo vuosikaudet – ja sitä hanakammin mitä kovemmasta kisasta on kysymys. Toki tästäkin kaksikosta Woods on 14 major-voitollaan Mickelsonin kolmea vastaan täysin omaa luokkaansa. Mutta mitä muuta näiden kahden pelaajan suosikkiaseman vakuudeksi on tällä kertaa tarjolla? Woods on pelannut edellisen turnauksensa marraskuun puolivälissä, jonka jälkeinen uskottomuusskandaali vei hänet pitkäksi aikaa paitsi kilpagolfin myös julkisuuden ulottumattomiin. Kun Woods tiiaa pallonsa Augustassa 8. huhtikuuta US Mastersin ensimmäisen kierroksen merkiksi, katkaisee se maailman ykkösen muutamaa päivää vaille viiden kuukauden kilpailutauon. Mielen tasapaino ratkaiseva Tässä mielessä Tigerin todellisesta iskukyvystä on paha julkituoda minkäänlaista konkreettista arviota. Pienenä vertauksena voisi esittää hänen edellisen pitkän, polvileikkauksen seurauksena tulleen kahdeksan kuukauden kilpailutaukonsa, joka päättyi viime vuoden reikäpelin maailmanmestaruusturnaukseen. Tuolloin selvästi keskenkuntoisen Woodsin pelit päättyivät Arizonassa toisen kierroksen tappioon Tim Clarkille. Tällä kertaa Woodsin mahdolliset vaivat ovat korkeintaan henkisellä tasolla, kysymys onkin pitkälti siitä minkälaisen harmonian mestari saa peliinsä viritettyä kaikesta kohinasta ja kuiskinnasta huolimatta. Vaikka ajatuksissa vielä varmasti myllertää, saattaa kauden aloitus jo sinänsä Mastersin tasoisessa turnauksessa olla liian kova pala purtavaksi hänellekin pelituntuman puutteessa. Toinen suurten turnausten sankari Mickelson on ollut tällä kaudella poikkeuksellisen vaisu. ”Leftyn” plakkarissa on toistaiseksi vasta yksi sijoitus kymmenen parhaan joukkoon. Kun AT&T National Pro-Amin kahdeksannen sijan jälkeen kauden toiseksi paras saavutus on CA Championshipin 14. tila, ei Mickelsonia ehkä tässä valossa pitäisi nostaa Mastersin kuumimpien nimien joukkoon. Kuitenkin 37 PGA Tourin kisan ja kolmen major-voiton mies syttyy parhaimmilleen suuriin turnauksiin. Mickelsonin osakkeita Mastersissa nostaa lisäksi se, että hänen ylleen on soviteltu vihreää takkia Augustassa vuosina 2004 ja 2006. Mickelsonin tämän kauden suurin murheenkryyni on ollut yleensä niin varma puttipeli. Mikäli hän vain saa tulevina päivinä kulmarautansa säädettyä laadukkaammalle herkkyystasolle, voidaan vasurilta odottaa Georgiassa kovaa tulosta. 
Elsillä rautainen ote peliin Jos Woods ja Mickelson ovat suosikkiasemastaan huolimatta hienoisia kysymysmerkkejä, on Ernie Els viime aikojen pelillisten otteidensa puolesta noussut Mastersin voittajaehdokkaaksi numero 1. Elsillä on Mickelsonin tavoin saavutuslistallaan kolme major-voittoa, mutta Augustassa hän on sijoittunut ”vain” kahdesti toiseksi. Näistä vuoden 2004 tappio lienee yksi Elsin uran katkerimmista, sillä nimenomaan Mickelson kaatoi eteläafrikkalaisen tuolloin yhdellä lyönnillä – viimeisen reiän birdien myötävaikutuksella. Tulikuumaksi Elsin tekee Augustassa joka tapauksessa kaksi peräkkäistä voittoa pelaamissaan kilpailuissa CA Championshipissä, Doralissa ja viime viikonloppuna Arnold Palmerin kutsukisassa, Bay Hillissä. Samalla Els on noussut kaukaa takaisin maailmanlistan kärkikymmenikköön, seitsemänneksi. Hän on parhaillaan myös FedExCupin pistetilaston ykkösenä ja johtaa PGA Tourin kierroskeskiarvotilastoa. Els sanoi maanantaina simuloineensa itsensä Bay Hillin viimeisellä tiillä Augustaan, jossa myös kevyesti oikealle kaartava avaus istuu jatkolyöntiä ajatellen kaikkein parhaiten. Palmerin kisassa se kelpasi samalla sinetiksi hänen tuoreimmalle voitolleen Yhdysvaltain kiertueella, joita on koossa nyt yhteensä 18. Kauden alku on ollut Elsiltä kokonaisuudessaan muutenkin onnistunut, sillä hän on sijoittunut seitsemästä kisasta viidessä kymmenen parhaan joukkoon. Els on sanonut hyvän pelituntuman löytyneen huolellisemmasta suuntauksesta sekä paremmasta lyöntiasennosta, mutta taustalla on myös osuutensa mielenrauhalla. Ennen Doralin kisaa Elsin edellisestä voitosta ehti vierähtää kaksi vuotta. Peliotteen katoaminen on joskus täysi mysteeri paitsi pelaajalle itselleen myös hänen lähipiirilleen. Yhdeksi syyksi Elsin pelien pitkään suvantovaiheeseen mainittiin hänen tänä vuonna kahdeksan vuotta täyttävän Ben-pojan autismi, jonka mukanaan tuomat arkihuolet tuntuivat heijastuvan väkisinkin isän pelisuorituksiin. Sittemmin Elsin perhe on löytänyt tilanteen suhteen sopivan rytmin arkielämälle ja se näkyy selvästi ”Big Easyn” kasvoilta. ”Varmasti vedonlyöjät olisivat missä päin tahansa maailmaa saaneet huippukertoimet siitä, jos olisivat veikanneet Ernie Elsin voittavan kaksi kisaa peräkkäin. Tiedän, että monet ovat jo jonkun aikaa pitäneet minua entisenä tähtenä, ja kenties uskoivat Miamin kisan (CA Championshipin) olleen onnenkantoinen”, Els sanoi. Epäilijät kävivät varmasti vähiin viimeistään Palmerin kisan jälkeen. Muita Augustassa mahdollisesti menestyviä pelaajia voisivat olla mm. yleensä suurissa turnauksissa viihtyvä Vijay Singh, pitkästä aikaa voiton makuun päässeet Camilo Villegas ja Jim Furyk sekä eurooppalaisista Lee Westwood, Ian Poulter ja viilipytty Martin Kaymer. Myös tulevan viikonlopun Shell Houston Openin voittoa puolustava Paul Casey on ennakkoon ajatellen yksi vahvoista. Mustana hevosena voisi ehkäpä pitää juuri Singhiä, joka toivuttuaan polven tähystysleikkauksesta osoitti nousukuntoa CA Championshipissä (11:s) sekä Honda Classicissa (4:s). Urallaan yhteensä 32 viikkoa maailmanlistan ykkösenä ollut Singh on saavuttanut yhden kolmesta major-voitoistaan Augustassa vuonna 2000, jolloin Els oli toinen. Marko Kuivasaari
Tässä Arnold Palmerilta onnitteluja vastaanottava Ernie Els saattaa olla vahvaa valuuttaa myös Augustassa. © Getty Images