Kytäjä Golfin kenttämestari Antti Koskela avaa yhtälöä ja kertoo, mikä kentänhoidossa todella maksaa.
Kytäjä Golfissa viheriöille tehdään normaalisti yksi varsinainen hoitotoimenpide päivässä. Jos griinit leikataan, niitä ei välttämättä samana päivänä jyrätä. Jos molemmat haluttaisiin tehdä päivittäin, se tarkoittaisi seitsemää uutta työvuoroa viikossa.
”Laatua on se, että tuote on aina samanlainen”, Kytäjä Golfin kenttämestari Antti Koskela sanoo.
Ajatus kiteyttää hyvin golfkentän hoidon talouden. Yksittäinen parannus voi näyttää pieneltä, mutta korkea ja tasainen laatutaso syntyy siitä, että samat asiat tehdään päivä toisensa jälkeen, myös viikonloppuisin ja pyhinä.
Koskela tietää, millaista jälkeä korkealla hoitotasolla voidaan saada aikaan. Kytäjän South East sijoittui Golfpisteen Kenttärankingissa 2025 kokonaisvertailussa kolmanneksi. Kunnosta ja viimeistelystä se sai 9,17 pistettä ja oli sillä mittarilla Suomen toiseksi paras kesällä 2025 avautuneen Rock Golfin jälkeen. Kun uusi kenttä jätetään vertailusta pois, South East oli vakiintuneista kentistä ykkönen.
Kytäjän kahden kentän välillä on silti havaittava ero. North West sijoittui kokonaisvertailussa yhdeksänneksi ja sai kunnosta ja viimeistelystä 8,64 pistettä. Tulos on edelleen vahva, mutta jää South Eastin tasosta.
Koskela korostaa, ettei kenttiä ole tarkoitus asettaa eri asemaan.
”Hyvä jos toisella kentällä tehdyt työt on huomattu. Missään tapauksessa kenttiä ei ole tarkoitus pitää eriarvoisina ja molempia pyritään kehittämään jatkuvasti. Isommat projektit ovat vain toistaiseksi osuneet vanhemmalle kentälle.”
Kenttien erilaisuus on hyvä muistutus siitä, ettei laatua voi irrottaa käytettävissä olevista resursseista, rakenteista ja vuosien mittaan tehdyistä investoinneista.
Viheriöt voidaan leikata matalammalta tai jyrätä useammin, jos ne halutaan nopeammiksi. Matalampi leikkuukorkeus lisää terähuoltoa ja voi kasvattaa kastelun tarvetta. Tarkempi kastelu voi puolestaan vaatia käsityötä.
”Kustannukset nousevat heti tavoitteiden kanssa”, Koskela muistuttaa.
Paljonko kentänhoito oikeastaan maksaa?
Kytäjän vuotuinen liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa euroa. Koskela arvioi kentänhoidon muodostavan siitä 40–60 prosenttia. Lukua pitää kuitenkin tulkita varoen, sillä jo sana kentänhoito osoittautuu yllättävän hankalaksi määritellä.
Kytäjällä on esimerkiksi noin 60 vuokrattavaa golfautoa, joille kertyy kauden aikana tuhansia vuokrauskertoja. Autojen vilkas käyttö tuo kentänhoidolle runsaasti huolto- ja puhdistustyötä, joten osa varsinaisen kentänhoidon ulkopuolisesta työstä kirjautuu sen kustannuksiin.
Talvella kentänhoitajat tekevät myös lumitöitä ja kiinteistöihin liittyviä tehtäviä. Klubitalolla he ovat uusineet lattioita ja verhoilleet huonekaluja, mutta näidenkin töiden kustannukset voivat kirjautua kentänhoidolle.
Kytäjän South East on hyötynyt viime vuosien kehitystöistä. Kenttä arvioitiin Kenttärankingissa 2025 Suomen parhaassa kunnossa olleeksi 18-reikäiseksi kentäksi. Kuva: Lassi Pekka Tilander
Sama ongelma tulee vastaan sähkössä. Kastelupumput, rakennusten lämmitys ja autojen lataaminen voivat käyttää samaa liittymää. Siksi eri kenttien kentänhoitobudjettien vertailu voi Koskelan mielestä johtaa helposti harhaan.
”Ainoa, millä on oikeasti paljon merkitystä, ovat ihmiset ja heidän työkalunsa. Ne ovat isot palikat.”
Kytäjällä kentänhoidon työtunteja kertyy vuosittain arviolta 18 000–20 000. Ympärivuotisia työntekijöitä on seitsemän, ja vilkkaimpaan pelikauteen Koskela tavoittelee molemmille kentille apulaiskenttämestarin lisäksi 10–12 kentänhoitajaa.
Suomen lyhyt kausi on henkilöstön kannalta hankala. Kenttä on pelikunnossa reilut puoli vuotta, mutta ympärivuotiselle työntekijälle pitäisi löytyä työtä myös toiseksi puolikkaaksi.
Koskelan mukaan osaavasta työvoimasta on pulaa. Alan palkkataso joutuu kilpailemaan muiden töiden kanssa, joissa ympärivuotinen työsuhde ja parempi palkka voivat olla helpommin saatavilla.
Työehtosopimusten mukaisten palkkojen Koskela arvioi nousseen vuodesta 2020 noin 15 prosenttia.
Rajumpi muutos on tapahtunut kalustossa. Koskela arvioi vastaavan perinteisen kentänhoitokoneen maksavan nyt noin 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Myös varaosat ovat kallistuneet voimakkaasti. Joidenkin hiekkatuotteiden hinnat ovat hänen mukaansa jopa kaksinkertaistuneet seitsemässä vuodessa.
Kestää aika pitkään ennen kuin robotiikka silmäparin ja hyvät hoksottimet korvaa.
Koneiden kallistuminen ei kuitenkaan näy kaikilla kentillä heti. Leikkuri tai traktori voi olla käytössä kymmenenkin vuotta. Kenttä, joka uusi konekantansa ennen voimakkainta hinnannousua, voi päästä vuosia huomattavasti halvemmalla kuin yhtiö, jolle usean koneen uusiminen osuu juuri tähän hetkeen. Siksi kustannuspaine tulee kentille eri aikaan.
Robotit ovat vastaisku kallistuvalle kalustolle
Kytäjällä robotiikkaa on lisätty nopeasti. Robottilaitteita on kenttäyhtiössä noin 20 ja määrä kasvaa. South Eastillä kaikki väylät leikataan roboteilla. Kaikkiaan jo noin 75 prosenttia Kytäjän väyläpinta-alasta on robottileikkuun piirissä. Myös rangea ja harjoitusalueita hoidetaan automaattisilla laitteilla.
North Westillä robotiikan lisäämistä rajoittaa ennen kaikkea sähköinfra. Kentän muoto ja pitkät etäisyydet tekevät sähköverkon laajentamisesta South Eastiä hankalampaa. Robotti tarvitsee latauspisteen, eikä satojen metrien maakaapelin rakentaminen ole halpaa.
Tämä havainnollistaa samalla kenttien erilaisia lähtökohtia. Samaan tavoitetasoon voidaan pyrkiä, vaikka sen saavuttaminen vaatisi kahdella kentällä erilaisia ratkaisuja ja investointeja.
Kustannustehokkuutta pitää laskea tarkkaan. Yhdellä suurella robotilla voidaan hoitaa laaja alue, tai samalle alueelle voidaan rakentaa useamman pienemmän laitteen järjestelmä.
Antti Koskelan mukaan golfkentän laatu syntyy ennen kaikkea toistettavuudesta: pelaajalle tuotteen pitäisi olla mahdollisimman samanlainen päivästä toiseen. Kuva: Antti Koskelan kotialbumi
Koskela ei näe robotiikkaa ensisijaisesti keinona vähentää henkilöstöä.
”Henkilöstön määrään robotiikka vaikuttaa melko vähän, mutta työn sisältöön paljon.”
Kytäjällä ihmisille riittää muita töitä. Robotiikan taloudellinen hyöty voikin syntyä enemmän perinteisen konekaluston tarpeen ja konetuntien vähentämisestä. Teknologialla on silti rajansa.
”Kestää aika pitkään ennen kuin robotiikka silmäparin ja hyvät hoksottimet korvaa.”
Kytäjän kentänhoitoa ohjaa yhä enemmän mittaustieto. Kentällä seurataan muun muassa kosteutta, lämpötilaa, sadetta, kasvualustaa sekä viheriöiden nopeutta ja kovuutta.
Uudempi esimerkki on maan alle asennettava happianturi. Sen avulla voidaan seurata kasvualustan happitilannetta talvella lumen alla. Data voi auttaa puuttumaan ongelmaan ennen kuin nurmi vaurioituu.
Datalla on Koskelan mukaan myös nurinkurinen ominaisuus.
”Tieto luo tuskaa.”
Mitä enemmän kentän tilasta tiedetään, sitä useammin huomataan asioita, joihin pitäisi reagoida. Mittaus voi siis ensin lisätä kustannuksia. Hyöty voi tulla vasta vuosien päästä, jos ajoissa tehty toimenpide säästää kentän esimerkiksi pahoilta talvituhoilta.
Kytäjän pelikausi on lyhyt, mutta kentän rakenteita ja nurmea pitää hoitaa ympäri vuoden. Koskelan mukaan kauden pidentäminen ei olisi automaattisesti taloudellinen tai laadullinen etu. Mitä enemmän kentällä pelataan aikana, jolloin nurmi ei luonnollisesti kasva ja palaudu rasituksesta, sitä enemmän pelipinnat kuluvat.
”Silloin joko pelataan velaksi eli kenttä kuluu, tai kasvua joudutaan kompensoimaan keinotekoisesti. Se voi lisätä esimerkiksi hiekoituksen ja holkituksen tarvetta myöhemmin.”
Koskelan mukaan nykyistä lyhyempi pelikausi voisi samalla kustannusrakenteella mahdollistaa paremman laatutason. Pidempi kausi puolestaan söisi resursseja.
North Westillä robottileikkureiden käyttöä rajoittaa vielä tarvittavan sähköinfrastruktuurin puute. Kuva: Lassi Pekka Tilander
Lisärahan käyttökohde konkretisoi hyvin sitä, kuinka Koskela katsoo kentän laatua. Jos Kytäjän kentänhoitoon saataisiin vuodessa 100 000 euroa lisää, ensimmäinen kohde ei olisi viheriöiden nopeuttaminen.
”Ihan ensimmäisenä palkkaisin kaksi työntekijää hoitamaan pelkästään hiekkaesteitä ja vasta kolmas tulisi sinne viheriöille. Lisäksi käyttäisin työvoimaa letkulla tehtävään käsikasteluun laadun parantamiseksi.”
Jos budjetista pitäisi poistaa 100 000 euroa, leikkaus osuisi käytännössä henkilöstöön ja hiekan käyttöön. Osa vaikutuksista näkyisi nopeasti, osa vasta myöhemmin. Juuri jälkimmäistä Koskela pitää vaarallisena.
Pitkävaikutteisten töiden vähentäminen kasvattaa hoitovelkaa. Kentän vanhetessa tarve ei vähene. Kytäjällä esimerkiksi osa noin 1 800 kastelujärjestelmän sadettimesta on ollut maan alla jo 23 vuotta.
Yksittäisen sadettimen vaihtaminen on normaalia ylläpitoa. Kymmenen sadettimen ja uuden putkilinjan rakentaminen alkaa jo muistuttaa investointia. Raja on jälleen häilyvä.
Halvin ratkaisu ei välttämättä säästä mitään
Koskela suhtautuu sanaan säästö varauksella. Hän puhuu mieluummin optimoinnista, kustannusten hallinnasta ja myynnin kasvattamisesta.
Kytäjällä liikevaihto on noussut viidessä vuodessa noin puoli miljoonaa euroa. Kentänhoitoon käytetty rahamäärä on kasvanut mukana, mutta sen osuus liikevaihdosta on pysynyt suunnilleen samana.
Yhtiötä auttaa kaupallinen toimintamalli. Kilpailut, tapahtumat ja muu myynti tuovat tuloja kentänhoidon kasvavien kustannusten kattamiseen. Kaikilla kentillä sama mahdollisuus ei ole yhtä suuri.
Vaikka paine säästää kasvaa, kaikkein halvin vuosi ei välttämättä ole pitkällä aikavälillä edullisin. Golfkentällä tämän päivän tekemättä jätetty työ voi näkyä vasta vuosien kuluttua kuluneina rakenteina, heikompana talvenkestona tai suurempana remonttina.
Kentänhoidon taloudessa kaikkein kallein lasku voikin syntyä työstä, jota ei aikanaan tehty.
Lue seuraavaksi: Tältä näyttää golfkentänhoidon tulevaisuus Suomessa – muutos on jo pitkällä