FGA:n kysely paljastaa selvän muutoksen suomalaisessa kentänhoidossa.
Suomalaisilla golfkentillä pyritään vähentämään ympäristökuormitusta ja kohdentamaan hoitotoimia entistä tarkemmin mittaustiedon avulla.
Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähentynyt suurella osalla kyselyyn vastanneista kentistä. Viheriöiden nopeutta, kiinteyttä ja kosteutta mitataan järjestelmällisesti, ja kestävyys on noussut yhdeksi kentänhoidon tärkeimmistä tavoitteista.
Edellämainitut kehityssuunnat nousevat vahvasti esiin Suomen golfkentänhoitajien yhdistyksen FGA:n tuoreesta kyselystä, jolla haluttiin selvittää suomalaisen kentänhoidon resursseja, kustannuksia, käytäntöjä ja tulevaisuuden tarpeita. Täydellisiä vastauksia saatiin 13, yksittäisiin kysymyksiin enimmillään 33. Kenttien suuren keskinäisen vaihtelun ja vastaajamäärän vuoksi aineisto ei riitä koko Suomen kenttäkannan budjettien tai henkilöstömäärien arvioimiseen.
Kyselyn yksi selvimmistä tuloksista koskee lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Yksikään kysymykseen vastanneista kentistä ei ilmoittanut lisänneensä niiden käyttöä kolmen viime vuoden aikana. Seitsemän 13:sta oli vähentänyt käyttöä merkittävästi ja kolme hieman. Kolmella käyttö oli pysynyt ennallaan.
Sama suunta näkyy tulevaisuuden tavoitteissa. Kun kentänhoidon ammattilaisilta kysyttiin tärkeimpiä tavoitteita seuraavien 3–5 vuoden aikana, kestävyyden valitsi 54 prosenttia vastaajista. Sen edelle nousi vain kentän kokonaislaatu.
Lähes puolet vastaajista käyttää lisäksi kansainvälistä GEO OnCourse -alustaa, jonka avulla golfkentät voivat seurata ja kehittää toimintaansa ympäristön ja kestävyyden näkökulmasta.
Ympäristövastuu ei siten näyttäydy aineistossa kentänhoidon erillisenä lisänä, vaan osana käytännön työtä.
Robotit ovat jo osa tavallista kentänhoitoa
Toinen muutos näkyy golfkentillä konkreettisesti. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta kentästä käyttää robottileikkureita. Joillakin kentillä robotteja on 20, ja niiden hoidossa voi olla kymmeniä hehtaareja.
Robotiikan merkitystä korostaa kentänhoidon työvoimavaltaisuus. Henkilöstön nimesi suurimpien kustannusten joukkoon 93 prosenttia vastaajista, ja ilmoitettujen kustannuserien yhteissummasta sen osuus oli noin 69 prosenttia.
Siksi robotiikassa ei ole kyse vain uudenlaisesta ruohonleikkurista.
Kun kone hoitaa toistuvaa leikkuutyötä itsenäisesti, henkilöstön työaikaa voidaan käyttää tehtäviin, joissa ihmistä tarvitaan enemmän. Samalla muuttuu tapa, jolla kentän kone- ja henkilöstöresursseja voidaan käyttää.
Kysely ei kerro, kuinka paljon robotit ovat vähentäneet työvoiman tarvetta tai kustannuksia. Se olisi luonteva aihe seuraavalle selvitykselle.
Kenttää hoidetaan yhä enemmän mittaamalla
Teknologinen muutos ulottuu koneita pidemmälle. Kentänhoitajan silmän ja kokemuksen rinnalle tulee yhä enemmän mittaustietoa.
Viheriöiden nopeutta mittaa 92 prosenttia kysymykseen vastanneista. Kiinteyttä tai kosteutta mittaa 85 prosenttia.
Kasvin kuntoa ennakoivaa mittaustietoa, kuten nurmen elinvoimaisuutta kuvaavaa NDVI-indeksiä tai leikkuujätteen määrää, käyttää 31 prosenttia vastaajista. Kulutusta tai maan tiivistymistä mittaa 23 prosenttia.
Mittaamisen tarkoitus ei ole kerätä dataa datan vuoksi. Mitä tarkemmin kasvin ja pelipinnan kunto tunnetaan, sitä paremmin hoitotoimenpiteet voidaan kohdistaa oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Samassa kehityksessä kohtaavat teknologia, talous ja ympäristövastuu.
Hoitobudjetit ovat useimmiten kasvaneet
Muutoksella on myös taloudellinen ulottuvuus. Kolmen viime vuoden kehitystä koskevaan kysymykseen vastanneista 13 kentästä yhdeksän kertoi hoitobudjettinsa kasvaneen. Kahdeksalla kasvu oli lievää ja yhdellä merkittävää.
Kysely ei mittaa kasvua euroina tai prosentteina, joten tarkkaa kustannuskehitystä sen perusteella ei voi laskea.
Vertailukohtaa antaa Ruotsi.
Ruotsin golfliiton huomattavasti laajemmassa valtakunnallisessa selvityksessä kenttiä tarkastellaan reikämäärän mukaan erikseen. Sen perusteella useat kentänhoidon kustannukset ovat nousseet 20–30 prosenttia edelliseen, vuosien 2020–2021 selvitykseen verrattuna.
Kasvavat kustannukset lisäävät painetta käyttää henkilöstöä, koneita ja muita resursseja tehokkaammin.
Laatu ei saa kärsiä
Kaiken muutoksen keskellä kyselyn tärkein tavoite on hyvin perinteinen: kentän pitää olla hyvä.
Kun vastaajilta kysyttiin seuraavien 3–5 vuoden tärkeimpiä tavoitteita, kentän kokonaislaadun valitsi 85 prosenttia. Kestävyys oli toisena 54 prosentilla.
Yhdistelmä kertoo suomalaisen kentänhoidon vaativasta yhtälöstä. Pitkä talvi, lyhyt kasvukausi ja nopeasti muuttuvat sääolot asettavat kentänhoidolle kovat vaatimukset. Keinoja laadun ylläpitämiseen haetaan mittaamisesta, ympäristövastuullisemmista toimintatavoista ja automaatiosta.
Golfari näkee lopulta viheriön, väylän ja muun pelipinnan. Tapa, jolla tuo laatu tuotetaan, muuttuu nyt nopeasti.
Lue seuraavaksi: Kentänhoitajakoulutus uhkasi loppua kokonaan – nyt tulevaisuus näyttää valoisalta