Vanhe ja tukkeutunut salaojitus heikentää kentän kuntoa, mutta uusiminen maksaa herkästi kymmeniä tuhansia euroja.
Golfkentän kunnosta suuri osa ratkaistaan paikassa, jota pelaaja ei koskaan näe: maan alla.
Toimiva salaojitus jää huomaamatta. Puutteet alkavat näkyä märkinä alueina, nurmen heikentyvinä kasvuolosuhteina ja lopulta pelipintojen laadussa. Suomessa kuivatuksen merkitys korostuu etenkin keväällä ja syksyllä, jolloin vettä voi tulla paljon ja haihdunta on kesää vähäisempää.
Monella suomalaisella kentällä kyse ei ole enää vain yksittäisistä märistä kohdista. Alkuperäiset salaojitukset voivat olla vuosikymmeniä vanhoja, jolloin niiden tekninen käyttöikä alkaa tulla vastaan.
Kaikilla kentillä ei myöskään ole alun perin rakennettu kattavaa golfkentän kuivatusjärjestelmää. Osa tukeutuu ainakin osittain vanhaan peltosalaojitukseen, jota ei ole suunniteltu nykyisen golfkentän pelipintojen vaatimuksiin.
Suomen golfkentänhoitajien yhdistyksen FGA:n kysely antaa viitteitä ongelman yleisyydestä. Salaojituksensa toimivaksi tai erinomaiseksi arvioi 42 prosenttia kysymykseen vastanneista. Kahdeksan 19 vastaajasta katsoi järjestelmän vaativan parannuksia ja kolme piti sitä huonona tai vanhentuneena. Erinomaisen arvosanan antoi vain yksi kenttä.
Vastaajajoukko on liian pieni kuvaamaan kaikkien Suomen golfkenttien tilannetta. Vastaukset nostavat kuitenkin esiin korjausvelan, johon kenttäyhtiöiden on ennemmin tai myöhemmin varauduttava.
Yhden väylän lasku voi nousta kymmeniin tuhansiin
Salaojituksen korjaamiselle ei ole yhtä hintalappua. Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa maaperä, nykyisen järjestelmän kunto, putkituksen määrä ja se, kuinka laajasti pelipintoja joudutaan avaamaan.
Suomessa yksittäisten märkien alueiden korjaamisesta voidaan selvitä muutamilla tuhansilla euroilla. Laajemman kuivatuksen rakentamisessa karkea työluku on noin 10 euroa metriltä.
Kokonaisen väylän kuivatusremontti voi siten maksaa helposti kymmeniä tuhansia euroja. Kun remontti ulottuu useille väylille tai koko kentälle, puhutaan jo aivan toisen mittaluokan investoinnista.
Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse aina kaivaa auki. Ongelma voi löytyä esimerkiksi tukkeutuneesta putkesta tai purkupäästä.
Putkistoa voidaan kuvata, tukoksia avata ja salaojia huuhdella. Paikallisiin märkiin kohtiin voidaan rakentaa täydentävää kuivatusta ilman koko väylän järjestelmän uusimista.
Vanhan järjestelmän käyttöikää voidaan näin joissakin tapauksissa jatkaa. Jos ongelmana ovat alimitoitettu kuivatus, huonosti toimivat rakenteet tai laajasti vanhentunut putkisto, paikallinen korjaaminen ei enää välttämättä riitä.
Siksi kentän kuivatus kannattaa nähdä yksittäisten korjausten sijaan pitkän aikavälin kokonaisuutena. Kiireellisimmät ongelmat voidaan hoitaa ensin ja suuremmat investoinnit vaiheistaa useammalle vuodelle.
Kevät ja syksy paljastavat heikkoudet
Golfkenttien vesikeskustelu keskittyy helposti kasteluun. Pohjoismaisissa olosuhteissa vähintään yhtä tärkeää on saada ylimääräinen vesi hallitusti pois.
Kuivatus joutuu kovimmalle koetukselle etenkin pelikauden molemmissa päissä. Keväällä sulamisvedet ja sateet kohtaavat hitaasti lämpenevän maan. Syksyllä runsaat sateet, vähäinen haihdunta ja laskevat lämpötilat lisäävät märkyyttä.
Liika vesi vaikeuttaa koneilla liikkumista ja voi hidastaa kentän saamista pelikuntoon. Pitkittynyt märkyys heikentää myös nurmen kasvuolosuhteita.
Kuivatuksella on merkitystä myös talvehtimiselle. Mitä paremmin ylimääräisen veden liikkumista pystytään hallitsemaan ennen talvea ja kevään sulamisvaiheessa, sitä paremmat mahdollisuudet kentänhoidolla on ehkäistä märkyyteen ja jääpeitteeseen liittyviä talvituhoja.
Salaojituksen hankaluus investointina on sen näkymättömyys. Uuden koneen, klubitalon tai näyttävän kenttäremontin pelaaja huomaa. Maan alle käytetty raha näkyy parhaimmillaan vain siinä, että kenttä kuivuu nopeasti ja pysyy pelikunnossa.
Millimetrien laatuvaatimus alkaa maan alta
Kuivatuksen merkitystä kasvattaa pelipinnoilta vaadittu laatu.
FGA:n kyselyyn vastanneiden kenttien viheriöiden leikkuukorkeuden mediaani oli 3,2 millimetriä. Yli puolet ilmoitti leikkuukorkeudeksi 3,0–3,2 millimetriä, eikä yksikään yli neljää millimetriä.
Viheriöiltä halutaan tasaisuutta, nopeutta ja ennakoitavuutta. Niitä ei kuitenkaan rakenneta vain leikkureilla, lannoituksella ja muilla näkyvillä hoitotoimilla.
Jos kasvualusta pysyy liian märkänä tai vesi ei poistu riittävän nopeasti, nurmen kasvuolosuhteet heikkenevät. Veden kyllästämässä maaperässä myös hapen määrä vähenee.
Laadukas pelipinta alkaa siksi kirjaimellisesti pinnan alta.
Korjausvelka kohtaa kasvavat kustannukset
Ongelma muuttuu taloudellisesti hankalammaksi, kun vanhenevien rakenteiden korjaustarve osuu yhteen kentänhoidon muiden kustannusten nousun kanssa.
FGA:n kyselyssä yhdeksän vastaajasta 13:sta kertoi kentänhoitobudjettinsa kasvaneen kolmen viime vuoden aikana. Aineistosta ei voi laskea kustannusten keskimääräistä nousua Suomessa.
Ruotsin golfliiton huomattavasti laajemmassa selvityksessä useiden kentänhoidon kustannusten arvioidaan nousseen 20–30 prosenttia edelliseen, vuosien 2020–2021 selvitykseen verrattuna.
Suomalaisten kenttien haasteena on, että päivittäisen hoidon lisäksi rahaa tarvitaan myös vuosikymmeniä vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen ja uusimiseen. Jos korjauksia siirretään pitkälle tulevaisuuteen, pienestä kuivatusongelmasta voi vähitellen kasvaa huomattavasti suurempi hanke.
Salaojitus on yksi tyypillisimmistä suomalaisen golfkentän korjausveloista. Koko asiaa ei välttämättä tule ajatelleeksi, mutta jos kuivatus ei toimi, huomaa sen jokainen liiankin selvästi.
Suomi vaikuttaa olevan täynnä korjausvelkaa ja tuskailua korjaustarpeiden ”yllätyksestä”. Käytettävä osa kuluu ja kuluminen on tyypillisesti ennakoitavissa. Tekninen käyttöikä ei vain taida olla vakavasti huomioitu taloussuunnittelun puolella, ainakaankaan riittävän ajoissa. Jos olisi, niin korjaushankkeista kerrottaessa olisi samalla mahdollista hälventää epävarmuutta avaamalla rahoituksen kunnossaoloa.
Salaojituksen lisäksi kastelujärjestelmä on useilla kentillä tullut elinkaarensa loppupuolelle. Sen uusiminen ei hevin onnistu väylä kerrallaan, vaan mieluummin vaikka 9 reikää kerralla, jolloin on kyse jo miljoonaluokan investoinnista. Jotta pankeista näihin saisi lainaa, pitäisi omarahoitusosuuden sekä vakuuksien olla kunnossa. Eli omarahoitusosuutta puolet ja sen päälle lainan osalta täysin turvaavat vakuudet. Ei onnistu millään, jos kenttä on vuokramaalla.
Painevesiputkistot voidaan asentaa pinta-asennuksena tai lähelle maanpintaa. Syyt:
– pienemmät työkustannukset
– keväällä putkistot nopeammin käyttökunnossa. (Vapaa roudasta).
– PE putket kestävää materiaalia.
Merkittävin ongelma golfkenttien korjausvelan hoitamiseksi on, että osakkaan – joka on velan maksaja – asema kentän käyttäjän ei ole juurikaan parempi kuin vuokraajan, joka puolestaan voi siirtyä kentältä toiselle korjausvelkaongelmien realisoituessa. Jos omistajat hoitavat korjausvelan, vuokraaja voi taas palata kentälle nauttimaan omistajan kanssa suunnilleen yhdenvertaisita eduista.
Elleivät omistajat ole hölmöjä tai halua uhrautua suomalaisen golfin ylläpitämiseksi, heidän halunsa kustantaa korjaukset hiipuvat.
Pitkällä tähtäimellä näkymä on lohduton: kentät rappeutuvat. Toivoa sopii, että seuraavan sukupolven kenttäyhtiöt laativat yhtiöjärjestyksen niin, että osakkeella voi pelata vain omistaja tai vähintään määräävät pelioikeusvuokraan merkittävän preemion.
Kentät pelastaa ainoastaan pelaajien määrän kasvu. Vaikeuttamalla pelaamista ja pelaamisen aloittamista, kentyäyhtiö joutuu nopeasti konkurssiin kysynnän pienentyessä.Osakepohjainen pelaaminen loppuu aikanaan. Tulevaisuuden ratkaisuja pitää siis kehittää jo tänään.
Golfkenttä investointina on karkeasti 10 M€. Kentän tekninen käyttöikä on 30-40 vuotta. Vaikka unohdetaan korjausvelan hoito, Kenttäyhtiön pitää tuottaa voittoa vuosittain noin 300 k€ ja rahastoida se niin, että käyttöiän päässä kenttä saadaan rakennettua uudelleen.
Yhteiskunta tuskin tulee maksajaksi (veronmaksajana: toivottavasti ei!).
Tämän yhtälön pyörittäminen onnistuu parhaiten osakepohjaisesti. Kuitenkin jotta omistaminen olisi järkevää, vuokraoikeudella pelaavat vapaamatkustajat pitää saada pois. Vuosimaksuista tulee nykyistä korkeampia, mutta golfin pelaaminen on kansainvälisesti tarkastellen Suomessa ollut erittäin halpaa.
Pelaajien määrän kasvu, erityisesti ei-omistavien pelaajien, näkyy jo nyt välinpitämättömän suhtautumisena kentän hoitoon (korjaamattomat divotit, alastulojäljet jne).
Itse toivon kehitystä suljettujen country clubien suuntaan. Sitten voi olla kunnallisia kenttiä, jos yhteiskunta sellaisia sattuu ksutantamaan.
Ei taida Englannin suljetut country clubit olla suomalaistyylisiä osakekenttiä. Vuosimaksut voivat kyllä olla kovia. Omistus voi olla ties millä tavalla järjestetty eikä jäsenyyttä voi myydä tai vuokrata, pelilipuista puhumattakaan. En usko että Suomessa riittää rahakkaita golfareita kovin moneen kenttää.
Se jäi nyt epäselväksi miksi vuokralaiset halutaan pois. Sellaisia vuokralaisiahan nuo suljettujen clubien jäsenetkin useimmiten ovat. Maksavat jäsenyydestä mutta eivät omista mitään osaa kentästä.
Minusta osakepohjainen pelaaminen on tulossa tiensä päähän. Varmasti se oli ainoa keino tehdä kenttiä Suomeen aikanaan mutta nyt on toinen aika. Kaikkien pitäisi olla vuokralaisia.. Hinta vaan sellaiseksi että sillä kustannetaan korjauksen.
Ei se kentän vaihtaminen vuokralaisellekaan ihan helppoa ole. Toki jos vaan pelaa rouvansa kanssa eikä osallistu mihinkään kerhotoimintaan niin sitte. Mutta 10 vuotta vuokralaisena samalla kentällä sitoo kyllä, ja mielellään pelaa hyväkuntoisella kentällä. Divottien korjaamatta jättäminen ei riipu pelaamisen rahoitusmuodosta, aikakaan jos on pelioikeus.
No ihan sama sinänsä. Pelataan tai ei pelata.