Kenttämestari Emmi Pietarila olisi valmis ottamaan Peurunkagolfiin enemmänkin lampaita.
Harva tulee ajatelleeksi, miten hankalan haasteen vesakot golfkentille muodostavat. Käytännössä lehtipuiden vesat, etenkin pajut ja haavat, kasvavat hetkessä heinikkoon, jos niille mahdollisuuden antaa. Taistelu vesakoita vastaan vaatii aikaa, ja juuri sitä kentänhoitajilta ei tahdo riittää. Ellei avuksi sitten kutsuta nelijalkaisia kentänhoitajia.
Laukaan Peurunkagolfin kenttämestari Emmi Pietarila sai tähän liittyen ajatuksen, ja oli yhteydessä lähiseudulla toimivaan luomulammastilaan. Idea johti siihen, että kentälle tuotiin kesäkuun alussa 11 lammasta maisemanhoitajiksi.
Lampaat viettivät kolme kuukautta hehtaarin kokoisella aidatulla alueella, väylien 12 ja 15 välissä, jossa ne söivät heinää ja pajuvesakkoa.
”Tarkoitus oli, että ilma kulkisi ja maisema pysyisi auki. Nyt tuolla alueella on auennut näkymä pitkin kautta toiselle puolelle kenttää”, Pietarila sanoo.
Alueen niittämiseen siimaleikkurilla kuluu kahdelta kentänhoitajalta viikon verran työaikaa, joten ratkaisusta on ollut kenttäyhtiölle taloudellistakin hyötyä.
Lammas on helppohoitoinen eläin, sillä laitumella ollessaan sitä ei tarvitse ruokkia. Peurunkagolfissa rakennettiin lampaita varten verkkoaitaus sekä pressukatos juoma-astioille ja fasiliteetit olivat valmis.
”Kävimme vaihtamassa juomaveden muutaman kerran viikossa ja lampaille vietiin tarpeen mukaan kivennäisiä. Kaikki sujui hyvin, eikä niillä ollut ongelmia kauden aikana”, Pietarila kertoo.
Lampailla kesti aluksi tottua uuteen ympäristöön, eivätkä ne olleet huomata, mitä kaikkea alue ravinnon puolesta tarjoaa.
”Välillä lampaita sai ajaa kauemmas syömään, etteivät ne hengailisi vain samassa paikassa. Yksi pöpelikkö sinne jäi, mutta sitä olisi pitänyt aidata aikaisemmin, jotta lampaat olisivat syöneet sen matalaksi. Isommalla alueella on mahdollista tehdä väliaitoja, jos syömistä halutaan keskittää tiettyyn paikkaan.”
Lampuri iloitsi, kun kotitilalle palasi hyvinsyöneitä, tyytyväisiä lampaita.
Pietarila sanoo, että ennen kuin idea kypsyi toteutusasteelle, hän soitteli Sastamalaan Lakeside Golfiin, jossa oli aiemmin ollut maisemanhoitolampaita.
”He joutuivat lopettamaan homman, kun alue muutettiin mökkitonteiksi.”
Pieni kosketus maaseutumaiseen elämään
Pelaajilta saatu palaute on ollut myönteistä. Jotkut ovat pelänneet, jos lampaisiin osuu palloja, mutta alue on sen verran sivussa, ettei sellaista vaaraa Pietarilan mukaan ole.
”Varsinkin kaupunkilaisille tämä on ollut varmasti eksoottinen kokemus, ja on silläkin tavalla hienoa, että olemme voineet tarjota golfareille pienen kosketuksen maaseutumaiseen elämään omalla kentällä.”
Peurunkagolfin maisemanhoitajat olivat suomalaista Kainuunharmas-alkuperäisrotua. 11 lampaan joukossa oli sekä uuhia että niiden karitsoja.
”Tuossa 12. ja 15. väylän välissä on isompi metsäsaareke, jonne voisin ottaa enemmänkin lampaita. Mutta katsellaan, miten tämä tästä kehittyy. Olemme sopineet lampurin kanssa, että lampaat tulevat tänne myös ensi kesänä.”
Utelias ja uusiin paikkoihin mielellään tutustuva Kainuunharmas-lammas sopii luonteeltaan hyvin maisemanhoitajaksi. Kuva: Emmi Pietarila
Lampaat olivat Peurunkagolfissa vuokrattuna, ja niistä maksettiin tilalle nimellistä leasing-maksua.
”Ne oli keritty ennen meille tuloa, mutta lampaille oli kasvanut syksyn tullen jälleen tuuhea villa. Lampuri iloitsi, kun kotitilalle palasi hyvinsyöneitä, tyytyväisiä lampaita.”
Kenttäalue sijaitsee entisillä kartanonmailla, jossa on peltoja ja laidunalueita. ELY-keskukselta kävi Peurunkagolfissa vuosi sitten arvioija tutkimassa aluetta.
”Jos kyseinen paikka olisi tulkittu biotoopiksi eli perinteisen karjatalouden muovaamaksi niityksi tai metsälaitumeksi, olisimme voineet saada tukea esimerkiksi aitauskustannuksiin. Alue ei ollut kuitenkaan ollut arvioijan mielestä riittävän vanhannäköistä”, Pietarila sanoo.
Hän poikkesi taannoin Ruotsissa Sigtuna Golfklubbin kentällä, jossa oli iso lauma uuhia ja pässejä maisemanhoitajina. Signtunassa Pietarila havaitsi monenlaisia luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja, ja kiinnostus aiheeseen heräsi.
”Olen jättänyt heinää leikkaamatta isoilta alueilta, jotta pölyttäjillä olisi paremmat oltavat ja lammasaitaukseen jätin joitakin vanhoja puita lahoamaan eliöille pesäpaikoiksi. Kaikenlaistahan tässä on mielen päällä. Mehiläistarhaus kiinnostaa ja mielelläni ottaisin tänne myös ylämaanlehmiä rantavesakoita hoitamaan”, Pietarila suunnittelee.
Lisätty juttuun 3.10.2024 klo 15.45 toinen kuva ja maininta lampaiden keritsemisestä. Korjattu 6.10. 2024 klo 21.00 otsikkoa paikkakunnan osalta.
Aikanaan oli Lappeenrannassa Kahilanniemen golfkentällä lampaita myös väyliä hoitamassa. Olivat työnnettävän ”häkin” sisällä, tuota juttua sitten siirrettiin toiseen kohtaan kun edellinen paikka oli syöty kuntoon. Häkki oli muistini mukaan suojattu tiheällä metalliverkolla, näin lampaat olivat turvassa golfpalloilta.
Skotlanissa on useita kenttiä joilla lampaat liikkuvat vapaasti. Yhdellä kentällä jonka pelasin useita vuosia sitten oli griinien ympärillä lanka ja tolpat estäen lampaiden menon griineille.