Joskus uudehkostakin wedgestä voi tulla varsin nopeasti patinoituneen näköinen, riippuen lavan pinnan käsittelystä. Kuva: Getty Images
Välineet |
14.6.2018

Mitä on otettava huomioon wedgen valinnassa?

Jokaisen aktiivipelaajan olisi huolella harkittava, millaiset lisäwedget hän pelissään tarvitsee. Valinta helpottuu usein, kun turhat mailat karsitaan bägistä pois.

Wedge on jokaiselle golfin pelaajalle tärkeä maila. Käytetäänhän sitä kierroksella keskimäärin eniten heti putterin jälkeen. Mitä pelaajan tulisi sitten ottaa huomioon, kun hän valitsee settiinsä kaltevia mailoja?

Lista on varsin pitkä. Vaikka wedge näyttää päällisin puolin vain yhdeltä mailalta muiden joukossa, sen sopivuuden varmistaminen omaan peliin edellyttää paitsi huolellista pohdintaa, myös keskustelua välineasiantuntijan kanssa.

Nostokulmat

Monet päätyvät valinnoissaan kahteen lisäwedgeen, joiden nostokulmat ovat 52 ja 54–56 astetta. Kun pitching wedgen loft vaihtelee tavallisimmin 43:n ja 47:n välillä, saattavat edellä mainitut valinnat muodostaa eräänlaisen ongelman.

”Tämä perustuu siihen, että pitching wedgen ja loivemman lisäwedgen välille jää usein sen verran suuri aukko, ettei pelaajan lyönnin pituus riitä paikkaamaan kyseistä toleranssia. Setissä on yleensä kolmen asteen ero rautojen välillä, viisi astetta on jo etenkin harrastajalle liikaa”, sanoo Golf Balancessa custom fit -palvelusta vastaava Henri Pyykölä.

Pelaajalle olisikin pitching wedgen ohella usein enemmän hyötyä kolmesta kuin kahdesta lisäwedgestä.

Tiger Woodsin bägistä löytyy 56- ja 60-asteiset wedget. Kuva: Getty Images

Bägin koostumus on 14 mailan säännön vuoksi rajallinen, mutta Pyykölä kehottaa tarkistamaan tai käymään settinsä läpi mailoja tuntevan henkilön kanssa.

”Toisinaan pelaajalla on tarpeettomasti kaksi hybridiä tai rautakolmonen. Näistä koostuu päällekkäisiä mailoja. Kun turhat mailat on karsittu bägistä pois, jää monelle hyvin tilaa kolmannelle wedgelle.”

Kolmen lisäwedgen valinta antaa pelivaraa myös pehmeille alustoille sopivan leveäpohjaisen hiekkamailan hankintaan. Se on Pyykölän mielestä ehdoton ratkaisu, jos bunkkeripeli ei kuulu omiin vahvuuksiin.

Pohja, bounce ja lie-kulma

Väliwedge on lähestymismaila, jonka pitäisi olla olemukseltaan mahdollisimman lähellä setin muita rautoja – myös pohjan osalta, johon suurin hyöty nimenomaan kohdistuu. Se on mahdollista tilata osana uutta settiä, joskin tätä ei kovin usein tiedetä.

”Moni harrastaja tulee jyrkästi palloon, jolloin rautasetissä olisi hyvä olla väliwedgeä myöden leveä pohja. Tällä tavalla vähennetään paksujen osumien aiheuttaa harmia. Mitä leveämpi pohja sitä alemmas uriin pallo osuu. Tämä takaa lyönnissä paremman kierteen. Leveäpohjaisella sand wedgellä saa lisäksi pallon helpommin hiekkaesteestä ylös.”

Pohjan leveys siis määrittelee, mihin kohtaan pallo osuu lavassa. Kun sweet spot on alempana, pelaaja ylettyy palloon ja saa sen vaivattomammin ilmaan. Leveä pohja kuitenkin madaltaa kaarta, tuottaen palloon spinniä.

Andrew ”Beef” Johnstonin wedgeihin on kaiverrettu pihvien nimiä. Kuva: Getty Images

”Kapeampipohjaisen blade-tyyppisen wedgen lavassa painopiste on ylempänä, mikä vastaavasti tekee kaaresta korkeamman. Bladessa on enemmän liikkumavaraa osumalle, ja sillä voi lisäksi työstää lyöntiä enemmän. Tämä tekee bladesta kiinnostavamman parempien pelaajien keskuudessa.”

Edistyneemmät golfarit pitävät myös muotoillummasta pohjasta, jolloin lapa on helpompi avata korkeampia lyöntejä varten. Muotoiltu pohja tekee wedgestä lisäksi monikäyttöisemmän, koska pelaaja voi hyödyntää lyönnissään sekä lavan etu- että takareunaa.

Bouncella tarkoitetaan sitä, että lavan takareuna on lavan muuta pohjaa ylempänä. Tällä tavalla pohjan rakenne estää lavan etureunaa kaivautumasta liian syvälle. Bounce-kulma vastaavasti kertoo, kuinka paljon lavan takareuna nousee pohjan alimmasta kohdasta ylöspäin.

”Suurimmat bouncet toimivat parhaiten pehmeällä hiekalla ja pehmeillä alustoilla. Pienemmät bouncet vastaavasti sopivat kovemmille pinnoille, kuten väylille. Lyöntitavoista aggressiivinen palloon tulo suosii suurta bouncea ja kevyemmin pallon pinnasta poimivalle soveltuu paremmin pieni bounce”, Pyykölä määrittelee.

Tyypilliset bounce-kulmat eri wedgetyypeillä:

Pitching wedge: 8–10
Gap wedge: 8–12
Sand wedge: 10–14
Lob wedge: 4–14

Wedgen lie-kulman on tärkeätä olla linjassa setin muiden rautojen kanssa. Epäsopiva kulma vetää osumaa poispäin lyöntipinnan keskikohdasta, ja ääritapauksissa seuraukset voivat olla dramaattisia.

Pohjan muotoilu tärkeä elementti wedgessä etenkin taitavien pelaajien keskuudessa. Kuva: Acushnet Company

Varsi

Pitching wedgeä kaltevammat mailat on yleensä varustettu jäykillä eli tarkemmin Dynamic Gold S200 -varsilla. Tällaiset varret toimivat tasaisen hyvin kaikilla, sillä wedgellä ei yleensä lyödä täysiä lyöntejä, eikä varsi jousta kovin paljon. Kaikkiin wedge-tyyppeihin voi tilata myös notkeampia tai jäykempiä varsia, mutta suurempaa hyötyä tästä ei pelaajalle ole.

Myös varren kokonaispainon on oltava yhtenäinen setin muiden rautojen kanssa. Siten esimerkiksi grafiittivartisilla mailoilla pelaavan ei kannata valita teräsvartisia wedgejä ja päinvastoin.

Urat

Jotta wedge voisi toimia optimaalisesti, sen lyöntipinta on syytä pitää puhtaana. Täynnä kuraa olevat urat aiheuttavat sen, että pallo nousee lyönnissä tavallista korkeammalle, eikä spinniä synny.

Urien leveys ja syvyys vaihtelee nostokulmien myötä, joskin kaikilla wedgeillä pyritään aina maksimoimaan spinnin tuotto-ominaisuudet vajaissa ja täysissä lyönneissä.

”Välineteollisuus on kehitellyt uutta teknologiaa spinnin edistämiseksi. Yksi viime aikojen merkittävimmistä innovaatioista on urien välissä olevat kuvioidut mikrourat, jotka lisäävät pitoa viheriöillä”, sanoo Pyykölä, ja mainitsee, että urien määrä wedgejen lyöntipinnassa on vähitellen lisääntynyt.

Kommentit

Oma kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.