Kolminkertaisen major-voittajan lähestymiset ovat täyttä rautaa.
Mielestäni tilastot rautalyöntien osalta ovat kohdallani vähän harhaanjohtavia. Pelaan joka viikko melko aggressiivisesti ja lyön hyvin spinnaavia lyöntejä. Saatan siis missata vähän useamman griinin kuin jotkut pelaajat, mutten juuri koskaan ole muutamaa metriä kauempana lipusta. Luotan itseeni myös, jos minun vain täytyy pystyä pelaamaan palloni griinille.
Kun voitin U.S. Openin toisen kerran peräkkäin tänä vuonna Shinnecock Hillsin kentällä heinäkuussa, vain kolme pelaajaa osui griineihin useammin kuin minä – ja usko minua kun kerron, että sillä kentällä pallon pysäyttäminen griinille muistutti marmorikuulan pysäyttämistä parketilla.
Annan ohessa muutaman vinkin siihen, miten lähestymislyönnit onnistuvat paremmin. Moni harrastaja tuntuu kamppailevan juuri tämän osa-alueen kanssa.
”Mitäkö katson, kun lyön? En ole koskaan ajatellut asiaa. Minä vain lyön.”
Aloitetaan lyönnin linjaamisesta. Viime aikoina valmentajani, Claude Harmon III, on muistuttanut minua tarkistamaan, etten ole alkuasennossa avoimessa asennossa, eli etten ole linjannut jalkateriäni kohteesta vasemmalle, kuten kuvassa.
U.S. Openissa hän muistutti minua tästä heti maanantaista lähtien hokemalla: ”Tähtää enemmän oikealle, tähtää enemmän oikealle.” Kun vastasin, etten voi tähdätä enempää oikealle, hän asetti mailan maahan jalkojeni linjan mukaisesti, ja varmaan arvaatkin, mihin se osoitti? Olin linjannut lyöntini yhä liikaa vasemmalle.
Kannattaa siis muistaa tarkistaa, että olet tähtäämässä juuri sinne, mihin olet lyömässä. Seuraavaksi annan pari muuta vinkkiä.
Anna etukäden olkapään laskeutua
Olet draivannut pallosi väylälle. Sinulla on loistava mahdollisuus osua viheriöön. Mitä pitää huomioida seuraavaksi?
Oletetaan, että linjauksesi on nyt kunnossa. Keskity tekemään taaksevienti huolellisesti. Moni vie mailan taakse lähes pelkillä käsillään ja kääntämättä ylävartaloaan. Ja usein kierto tapahtuu niin, että olkapäät kiertyvät lähes vaakatasossa. Silloin on vaikea tuottaa sisältä ulospäin suuntautuvaa svingiä ja lyödä palloa tarkasti. Todennäköisesti lyöt slaissin tai hookin etkä osu viheriöön.
Keskity taakseviennissä siihen, että etummainen olkapääsi kiertyy taakse ja pysyy matalalla (kuvat yllä). Huomaat, kuinka paljon tilaa minulla on tulla palloon sisältä ulos suuntautuvalla svingillä. Kun svingaat näin, sinun on huomattavasti helpompi lyödä tarkasti.
Lyö rauhassa
Minulta kysytään usein pro-amissa, miten pystyn lyömään niin kovaa. Voin rehellisesti sanoa, etten keskity lyömään kovaa. Lyön korkeintaan 75 prosentin teholla. Jos löisin kovempaa, asentoni todennäköisesti hajoaisi, enkä osuisi lähellekään griiniä.
Lyönpä vetoa, että jos svingaat täydellä teholla, tarkkuus kärsii hurjasti. Kehotankin ottamaan yhtä numeroa isomman raudan kuin edessä olevan lyönnin mitta vaatisi – valitse esimerkiksi rauta-6 rauta-7:n sijaan 140 metrin matkalle – ja svingaa 75 prosentin teholla.
Tiedät, että teet asiat oikein, kun tunnet mailan seuraavan kehosi kiertoliikettä kohti osumaa, kuten minulla kuvassa yllä. Lyömällä näin svingisi pysyy kasassa ja lyöt tarkemmin.
Mitta kohdilleen
Hienoa, jos pystyt lyömään suoraan. Toisen lyönnin kohdalla se on kuitenkin vain toinen puoli onnistumiseen vaadittavasta suorituksesta. Griiniosuma vaatii tarkkuutta – ja oikean mittaisen lyönnin. Tarkkuus syntyy kyvystä kontrolloida lavan asentoa osumassa suhteessa lavan kulkemaan linjaan. Oikea mitta syntyy lyömällä palloa osumassa alaspäin niin, että osuma tuntuu ja kuulostaa napakalta.
Kiinnitä huomiota siihen, miten vahvempi kätesi käyttäytyy osuma-alueella. Minä en halua, että oikea käteni kämmenselkä kääntyy koskaan osoittamaan ylöspäin.
Kun pidät huolta siitä, ettei näin käy, pystyt lyömään palloa alaspäin siten, että svingikaaresi alin kohta on pallon etupuolella. Kun opit tekemään näin toistettavasti, opit lyömään luotettavasti haluamasi mittaisia rautalyöntejä.
Muista loppuasennon merkitys
Pyrin yleensä lyömään fade-kierteisen lyönnin, kun minun pitää osua viheriöön. Fade on helpompi hallita. Siksi valmentajani kiinnittää niin paljon huomiota siihen, etten tähtää liikaa vasemmalle ja päädy lyömään liian isoa kierrettä.
Nostan tämän esiin, koska se käy ilmi yllä olevasta kuvasta, jossa olen lyönnin loppuasennossa. Kiinnitä huomiota siihen, mihin rintakehäni on kääntynyt suhteessa katseeni suuntaan. Olen kiertynyt paljon vasemmalle kohteesta ja rintakehäni osoittaa lähes 90 astetta siitä vasemmalle.
Annan kehoni kiertyä niin pitkään kuin se luontevasti kiertyy, koska näin pystyn kontrolloimaan lyönnin kierrettä. Jos estän ylävartaloani kiertymästä, maila jatkaa kiertymistä voimakkaasti ja lyön todennäköisesti hookin kohteesta vasemmalle. Ja jos pysäytän sekä ylävartaloni että mailan liikkeen liian aikaisin, fadesta tuleekin ilkeä slaissi.
Moni harrastaja tekee juuri näin. He eivät anna mailan lavalle mahdollisuutta sulkeutua osumassa, vaan lopettavat lyönnin kesken, kun kädet ja lapa ovat pallon kohdalla. Kutsumme sitä ohjaamiseksi, ja se harvoin toimii.
Neuvonkin sinua pitämään huolta siitä, että kroppasi jatkaa liikettä luontevasti ja yhtenäisesti käsivarsiesi ja mailan kanssa. Tee näin, löitpä sitten fadea tai draw’ta – tai suoran lyönnin, kuten jotkut onnekkaat pystyvät tekemään. Anna liikkeen jatkua niin kauan, että olet loppuasennossa ja mailan varsi on kiertynyt vartalon taakse, kuten minulla kuvassa. Jos svingaat 75 prosentin teholla, kuten aiemmin suosittelin, on helppo päättää lyönti tällaiseen oppikirjamaiseen loppuasentoon. Vai pitäisikö sanoa, klubimestaruuskisojen voittokuvaan?