Avausmailan väärä nostokulma nakertaa ennen kaikkea lyöntipituutta.
Monet harrastajat seuraavat silmä tarkkana välinepörsseihin tulevien draivereiden myynti-ilmoituksia. Ja aiheesta. Käytettyjen mailojen kaupassa liikkuu tämän tästä uudehkoja hyvin pidettyjä draivereita, joiden hinta houkuttelee ostoksille.
Varren jäykkyyden ohella käytettyä draiverin etsivän pelaajan olisi kuitenkin ensisijaisen tärkeää varmistua lavan nostokulman eli loftin sopivuudesta omaan lyöntiin. Tasokkaimmat pelaajat käyttävät tyypillisesti markkinoiden nimekkäimpiä draivereita, joiden nostokulma voi olla yksinumeroinen.
Näitä haluttuja huippudraivereita on usein tarjolla pörsseissä, mutta pienellä nostokulmalla varustetun mailan hankinta on hitaammin svingaavalle harrastajalta kehno valinta.
Kun draiverin lavassa on optimaalinen nostokulma, se maksimoi oman lyöntipituuden. Itselle sopivan nostokulman määrittelyssä tärkeintä on tietää oma mailanpäännopeus. Tämän selvittäminen onnistuu mailanpäännopeutta mittaavalla tutkalla tai vaikka valmentajan käytössä olevalla TrackManilla.
Mikäli kotikentän shopissa tai valmentajalla ei ole näitä laitteita, voi mailanpäännopeutta tulkita kohtalaisen hyvin myös arvioimalla. Mieti, millä mailalla lyöt 140 metriä.
Mikäli käytät mainitulla matkalla (yleisimmin) rautaseiskaa, mailanpäännopeutesi draiverilla liikkuu tyypillisesti 95–104 mph (mailia tunnissa) välillä. Jos maila on rautakuutonen, mailanpäännopeus on 84–95 mph ja mikäli lyöt 140 metriä rautakasilla tai -ysillä, saat draiverin lapaan vauhtia 105–115 mph.
Draiverin nostokulman valinta mailanpäännopeuden perusteella:
94 mph tai alle: 12–14
95–104 mph: 10–11.5
105 mph tai yli: 8.5–10
Uusien draivereiden hankinnassa pätee luonnollisesti samat ohjeet, joskin custom fit -palvelua hyödyntävien ei tarvitse liikkeeseen marssiessaan tietää tai etukäteen selvittää draiverinsa mailanpäännopeutta.
Myös svingiprofiililla – joka ilmenee custom fit -mittauksissa – on oma merkityksensä nostokulman valinnassa. Hieman ylöspäin suuntautuvalla kaarella palloa draivaava tulee tuottaneeksi vähemmän spinniä pienemmän spin loftin vuoksi. Tässä tapauksessa pelaaja voi valita hieman isomman nostokulman maksimoidakseen pituuden.
Vastaavasti jyrkemmin eli alaspäin palloon tulevalla pelaajalla on suurempi spin loft, joten lavan pienempi nostokulma vähentää takakierrettä auttaen lyömään palloa kauemmas.
Toki tässäkin tapauksessa – tai aina, kun on syytä epäillä nostokulman sopivuutta, kannattaa ottaa mahdollisuuksien rajoissa täysi hyöty irti säädettävästä draiverista, jos sellaisen omistaa. Säätö käy helposti ja nopeasti mailan mukana tulleella avaimella. Mikäli tällaista tarviketta ei omista – maila on hankittu esimerkiksi käytettynä –, jokaisen kentän shopista löytyy avain, jolla tarvittavat säädöt voi tehdä.
Pitkälyöntisimpien kannattaa olla varovaisia, mikäli jostain tarttuu käteen tavallista pienemmän loftin omaava draiveri. 8.5-asteista ja sitä jyrkempää nostokulmaa käytettiin useammin enemmän spinnaavien pallojen aikakaudella. Tuon sukupolven draiverit vaativat myös hieman pyyhkäisevämmän palloontulokulman, jotta peliväline ei noussut liian korkealle.
Nykyisen, vähemmän spinnaavan pallon aikana draivereiden nostokulmat ovat kasvaneet merkittävästi. Tänä päivänä isoilla kiertueilla monet ”bighitterit” suosivat 10.5-asteisia malleja.