”Astutte koneeseen, otatte pienet ja olette perillä.” Slogan on peräisin 19601970-luvun vaihteesta, jolloin suomalaisia turisteja alkoi Keihäsmatkojen siivittämänä virrata Kanarian saarille. Vaikka lennoilla ei enää tarjoillakaan puoli-ilmaista Kihniön Kipakkaa (Kalevi Keihäsen Espanjassa teettämää pontikkaa), niin varsinkin suomalaisille seuramatkalennoille tuo mainoslause sopii edelleen. Tällä kertaa olin mukana lehdistömatkalle ja aikaa selvittää Gran Canarian ja Fuerteventuran golftarjonta oli kokonaiset neljä päivää.
Gran Canaria, Lopesan Meloneras Golf
Kenttä sijaitsee Gran Canarian etelärannalla, suojaisalla puolella saarta, siellä missä tuuli ei yleensä pelaajia kiusaa. Aamiaisella ryhmäämme liittyi tanskalainen matkakauppias Kim. Normaaliin suomalais-tanskalaiseen tapaan riensimme hirveällä kiireellä suoraan ykköstiille, jotta ehtisimme suuren saksalaisen golfturistiryhmän edelle. Kim ja Harri pyyhkäisivät syksyn ruosteet draiverin lavasta keskelle lyhyehköä par4 väylää, kun minä puolestaan putsasin soketilla myös hieman mailan varren juurta. Lyhyttä par4:sta seurasi lyhyt par4, sitten lyhyt sitä ja lyhyt tätä. Kunnes älysimme tarkastella hieman tarkemmin tuloskorttia. Eihän se kentän pituus keltaisilta ollutkaan kuin 4982m (Par 71). Jälkeenpäin totesimme, että tällaiset tavallisetkin tuupparit olisivat voineet kiertää kentän hyvin valkoisilta, jolloin mittaa olisi kertynyt 5653m. Kentän etuysi kiersi avoimessa laaksossa ja silmiin piirtyi vuoristomaisemia. Takaysi taas tarjosi upeiden merimaisemien lisäksi muutamia nerokkaita väyliä, joihin oli yhdistetty vulkaanisia rotkoja. Kenttä oli hyvässä kunnossa, vaikka se on avattu täyteen mittaansa vasta vuonna 2006. Eritoten griinien nopeus ja greenfeen hinta suorastaan tyrmistyttivät Suomessa edellisen kerran pelannutta. Olkoonkin, että kentän raffit olivat holiday-säädöissä ja kiersimme kentän ns. lyhyillä asetuksilla, emme suinkaan pelanneet itseämme kentän kuninkaiksi. Olomme oli kuin villikoirilla, jotka juoksentelivat pitkin naapuriväyliä ja pusikoita. Mielestäni amerikkalainen arkkitehti Ron Kirby on onnistunut maisemoimaan kentän hyvin ympäristöönsä ja nerokkaasti käyttänyt vallitsevia korkeuseroja hyödyksi. Mutta jos tasoituksesi on alle 20 (kirjoittajan mielipide) pelaa valkoisilta, ellei joku jetlagmainen olotila vaivaa. Oli olo mikä tahansa niin kentän kiertää helposti jalkaisin eikä buggya tarvita.
Gran Canaria, Salobre Golf & Resort
Salobre Golf & Resort
Iltapuolella teimme vielä nopean katselmuksen lähistöllä olevan Salobre Golfin tarjontaan. Koska hämärä alkoi pikkuhiljaa saavuttaa ryhmäämme, jouduimme suorittamaan tutustumisen golfautoilla ilman mailoja. Klubilta aukeaa huikaiseva näköala vanhan kentän (South Course) väylille. Kenttä sijaitsee suojaisassa laaksossa, on erittäin kaunis ja oli hyvässä kunnossa. Se on avattu vuonna 2000 ja pituutta sillä on riittävät 5016/5565/6112m. (Par 71) Uusi kenttä (North Course) sijaitsee aivan vanhan kentän vieressä. Vulkaanisen ympäristön karu kauneus on uhkeaa katseltavaa. Autosta saatu vaikutelma oli Vammalan Pirunpeltomainen. Korkeuseroja hurjasti, jos missaat väylän pikkaisenkin pahemmin, kannattaa lyödä uusi pallo. Lisäksi griinit on pääsääntöisesti suunniteltu niin, ettei niitä kannata ainakaan pitkäksi lyödä. Slope rating lähenteli 130:aa, joten haastetta varmasti on. Itse en pidä lainkaan pelaamisesta buggyn kanssa, mutta tällä kentällä en kävelisi. Kentän pituus 4736/5051/5524m. (Par 72)
Gran Canaria, Maspalomas Golf
Maspalomas Golf
Ennen golfkierrosta muistelimme, että Maspalomasin väylillä on muutamaan otteeseen käyty Eurooppa Tourinkin osakilpailu (1995 ja 1997). Ja jos kenttä kerran kelpaa ET-näyttämöksi, kelpaa se myös meille. Kenttä on rakennettu keskelle 400 hehtaarin suuruista luonnonsuojelualuetta ja on erittäin tasainen, väylät leveitä, raffit turistipituuksissa. Vaikka draivia sai käyttää ilman suurempia pelkotiloja, tai pallon katoamisia, ei tuloksenteko kuitenkaan ko. kentällä helppoa ollut. Kenttä piti puolensa varsin hyvin. Kentän pituus 5265/5742/6047/6398m (par 73) ja on todella helppoa käveltävää. Klubi, terassiravintola, harjoitusalueet, ysin greeni ja ykkösen teeboxi oli sijoitettu todella loistavasti ja viihtyisästi pienelle alueelle. Kierroksen jälkeen oli täysin mahdotonta sivuttaa terassiravintolaa yrityksistämme huolimatta. Green feet kaikilla Gran Canarian kentillä on 100 euron tietämillä. Niistä saa varmaankin matkanjärjestäjien tai hotellien kautta alennuksia. Edullista puolestaan oli buggyn vuokra, ellei se jopa sisältynyt hintaan. Toisaalta paljon pelaavan sydäntä lämmitti se, että kentillä ainakin meille luvattiin saman päivän lisäkierros todella halvalla tai ilmaiseksi, mikäli kentällä vain olisi tilaa.
Fuerteventura, Jandia Golf Cource
Kanarian saarten välinen lento- ja lauttaliikenne on vilkasta. Meno-paluu-lentolipuista Gran Canarialta Fuerteventuralle pulitimme noin 100e. Paikalliset niitä saavat puolestaan noin 50 eurolla. Vierailumme lyhyydestä johtuen tarkoituksemme oli vain ajella buggeilla kenttä läpi. Kenttä oli kyllä auki ja kaikki 18 väylää pelattavassa kunnossa. Kenttä oli kuitenkin kokenut lyhyen historiansa aikana monennäköisiä taloudellisia vaikeuksia. Heillä ei ollut vielä buggeja, joten tyydyimme toteamaan klubirakennuksen ikkunasta, että kyllähän tuon voisi hyvinkin bongata. Kun myöhemmin illasta asiasta keskustelimme joidenkin paikallisten kanssa – olivat he sitä mieltä, että tässä vaiheessa ainakaan ei kannattaisi greenfee-maksuja kovasti etukäteen maksaa. Samaisten henkilöiden mukaan kenttä kuitenkin olisi tarpeeksi haastava ja korkeuseroa riittävästi.
Fuerteventura, Las Playitas Golf Club
Kenttä sijaitsee suunnilleen puolivälissä saarta, aivan meren tuntumassa. Myös Playitas Golf, kuten suurin osa saarten golfkentistä on Hotelli Resortin omistuksessa. Kenttä on vielä keskeneräinen ja auki vasta 9-reikäisenä, mutta loput yhdeksän on luvattu aukeavaksi keväällä 2009. Kentästä tulee par 67 ja muutakin skotlantilaista kuin hieman poikkeava par luku kentässä on. Jo käytössä olevilla väylillä on selkeästi havaittavissa links-henkisyyttä, tiukkaan kumpuilevia kovia väyliä, merituulet, avoin maasto jne… Pelasimme kentän avoinna olevat väylät ja jäimme käsitykseen, että tästä tulee hyvin poikkeava pieni piristysruiske Kanarian saarten golfiin.
Fuerteventura, Fuerteventura Colf Club
Fuerteventuran golfkentistä juuri tämä on suomalaisille kaikkein tutuin. Kentällä käytiin 2004 yksi ET-kiertueen vanhimmista osakilpailuista Open De Espana. Me missasimme pelimme kisakentällä kiireemme vuoksi, mutta toki puolen tunnin katselmus golfautoilla antoi hieman osviittaa kentästä. Kenttä on melko tasainen ja väyliä reunustavat palmut sekä toisinaan loma-asunnot, joiden pihanurmille palloja varmasti satelee. Väylät ovat siis paikka paikoin haastavia ja kapeita. Kentällä on mittaa 4720/5257/5765/6069m.
Fuerteventura, Salinas Golf Club
Salinas Golf Club
Päädyimme lounaalle aivan Fuerteventura Colf Clubin naapuriin Salinas Colf Clubille, joka oli tämän saaren ja reissumme viimeinen golfkohde. Neljän ruokalajin lounas oli edullinen ja pottumuusiin ja lihapulliin tottuneen golfarin suussa häkellyttävän maittava. Kenttä oli lyhykäisyydestään huolimatta mukavan pelattava. Väylät olivat riittävän erilaisia ja griinit erittäin liukkaat, mutta pitävät. Miinusta voisi antaa hieman sekavasta layoutista. Jos haluaa sekaan hieman lomagolfia naapurikentän ”kipakoilta” väyliltä, on tällä kentällä välistä mukava käydä oikaisemassa koukeroitaan ja lenkuroitaan. Kentän pituus 4292/4652/5105/5409m, buggya ei tarvitse.
Muuta tärkeää
Säiden puolesta Kanarian saaret ovat loistavia ympärivuotiseen pelaamiseen. Atlantin suotuisat merivirrat pitävät lämpötilat läpi vuoden hyvin samankaltaisina, 18-25 asteessa. Fuerteventuran puolella ei pidä kavahtaa tuulta, koska siellä tuulee miltei poikkeuksetta. Fuerteventurassa pelaaminen oli huomattavasti edullisempaa kuin Gran Canarialla ja greenfeet asettuivat 50-80 euron haarukkaan.
Matkaaja muistakoon, että saarilla on 0,25:n promilleraja ja turvavyöpakko. Ja jos tuloskorttinsa lukemat aikoo ystävälleen ajaessa soitella, siitä seuraa 300 euron pikavoitto. Pikavoitot on maksettava espanjalaiseen tapaan per/heti ja käteisellä, mikäli haluaa matkan jatkuvan. Jos käteistä ei löydy, on virkavalta yleensä niin joustavaa, että ajelee perässänne lähimmälle pankkiautomaatille.
Teksti ja kuvat Marko Teriö
