Seurakaverit ja kilpakumppanit muistavat Stubbin vilkkaana, mutta määrätietoisena tyyppinä, joka uskalsi sanoa tavoitteensa ääneen.
Tasavallan vastavalittu 13:s presidentti, Alexander Stubb, nostaa Suomen presidenttien golfilliset ansiot uudelle tasolle. Stubbilla on nimittäin vahva, maajoukkueisiin asti ulottuva kilpagolftausta.
Stubb edusti 80-luvulle painottuneella peliurallaan Helsingin Golfklubia, jonka kentällä Talissa hän aloitti 12-vuotiaana golfin harrastamisen.
Stubbia pidetään yleisesti hauskana persoonana, ja sellaisena hänet myös entinen seurakaveri Antti Vaalas vuosikymmenten takaa muistaa.
”Pelasimme usein harjoituskierroksilla yhdessä, vaikka hän oli muutaman vuoden itseäni nuorempi. Stubb oli hyvää ja iloista peliseuraa”, Vaalas sanoo.
Talissa riitti 80-luvulla taitavia junioripelaajia, joten porukkaan ennakkoluulottomasti ilmestynyttä Stubbia katseltiin aluksi mietiskelevästi.
”Hän tuli siihen päämäärätietoisena, ja tuumailimme, että onkohan tuo kaveri hieman leuhka. Se osoittautui vääräksi arvioksi.”
Vaalas ja Stubb etenivät molemmat ensin junioreiden ja sitten miesten maajoukkueeseen, mutta eivät koskaan kilpailleet samoissa arvoturnauksissa.
”Mielestäni emme pelanneet edes samassa ryhmässä missään golfkisoissa. Se on yllättävää”, Vaalas sanoo.
Pitkän uran golfprona luonut Vaalas kertoo, että Stubb uskalsi sanoa tavoitteensa ääneen – toisin kuin monet muut sen aikaiset pelikaverit.
”’Tico’ halusi tulla hyväksi ammattilaispelaajaksi, mutta visio vaihtui collegessa ketterästi toisenlaisiin päämääriin.”
Tour-pelaaja lietsoi lyömään pitkälle
Vaalas muistaa vuosien takaa monia hauskoja yhteisiä kokemuksia, mutta yksi niistä on ylitse muiden.
Se oli niin koomisen näköinen tilanne, että Teräväinenkin hekotteli selällään maassa.
Taliin ilmestyi eräänä kesäisenä päivänä yhdysvaltalainen tour-pelaaja Peter Teräväinen, jolla on suomalaiset sukujuuret. Hän kyseli klubilla peliseuraa, ja kun selvisi, että kyseessä on kovan tason ammattilainen, lähtivät Vaalas ja Stubb vieraan kanssa empimättä kentälle.
”Teräväinen pelasi tietysti hyvin, ja kierroksella oli mukava tunnelma. Olimme puhuneet koko päivän pitkälle draivaamisesta, ja väylän 17. backtiillä kaikilla oli ’nyt täysillä’ -mentaliteetti”, Vaalas kertoo.
Stubb laittoi tiin tavallista korkeammalle, hyvä kun tikku pysyi pystyssä. Hänen tavoitteenaan oli korkean tiin myötävaikutuksella sivaltaa pallo persimmon-puusta tehdyllä draiverilla kauas, kunnes pian tapahtui jotain yllättävää.
”Backsvingin suunnanvaihtohetkellä tii ja pallo kaatuivat, ja hän löi hudin täydessä vauhdissa. Se oli niin koomisen näköinen tilanne, että Teräväinenkin hekotteli selällään maassa. Benny Hill -huumoria parhaasta päästä. Yleensä kun tii kaatuu tai pallo putoaa tiiltä, siihen ehtii vielä reagoimaan, mutta tässä oli täydellinen ajoitus”, Vaalas nauraa.
Teräväinen käväisi tuolloin myös Espoon Golfseuran kentällä, jossa hän osallistui muun muassa kaksinkertaisen major-voittajan Johnny Millerin kanssa näytöskisaan.
Presidentinvaalien alla suoratoistopalvelu Ruutuun ilmestyi Luokan edessä -sarja, jossa presidenttiehdokkaat kävivät alakoululaisten tentattavana. Stubb toi luokkaan mukanaan college-kisoissa käyttämänsä Pingin Zing-mallisen wedgen, jonka hoseliin on kaiverrettu hänen nimensä.
Vaalas näki kyseisen jakson.
”Hän svingasi wedgellä luokassa kerran, ja kyllä se läpimeno edelleen näytti samanlaiselta kuin silloin kilpavuosina.”
Energiaa ja positiivista levottomuutta
Stubb on Vaalaksen mielestä vuosien varrella osoittanut, että hän pystyy myöntämään omat virheensä poliitikoksi harvinaisen hyvin.
”Ihan sellaista nöyryyttä Ticossa ei silloin ilmennyt, kuin millaisena henkilönä hän on sittemmin tullut tunnetuksi. Hänestä huokui nuorena energiaa ja positiivista levottomuutta, mutta se on ajan kuluessa kanavoitunut ahkeruudeksi.”
En kuitenkaan olisi arvannut, että ekstrovertistä nuorukaisesta tulisi vielä joskus tohtorismies.
Suomen PGA:n toiminnanjohtaja Teemu Laakso vietti kentällä juniorina enemmän aikaa Alexander Stubbin pikkuveljen Nicholaksen kanssa.
”Olen Ticoa pari vuotta nuorempi, ja se oli silloin iso ikäero. Ehkä hän pelasi mieluummin vähän vanhempien poikien kanssa. Pelattiin toki välillä yhdessä, ja muistan jonain vuonna osallistuneeni hänen kanssaan ainoina talilaisina reikäpelin SM-kisoihin.”
Yhteys säilyi, ja Laakso pelasi Stubbin kanssa pitkään vuosittain yhden kierroksen, kunnes Stubb jäi pois Euroopan parlamentista ja nimitettiin Suomen ulkoministeriksi.
”Siinä vaiheessa triathlon-harrastus tuli niin vahvasti kuvaan, ettei golfille enää riittänyt aikaa”, Laakso sanoo.
Laakson mukaan Stubbilla oli lukion jälkeen selvät sävelet. Hän halusi saada golfin kautta stipendin collegeen, mikä myös toteutui. Sittemmin tärkeysjärjestys muuttui. Taso college-golfissa osoittautui niin vaativaksi, että Stubb jätti yliopistopelit, ja alkoi keskittyä täysillä opiskeluun Furman Universityssä.
”Vilkkaana persoonana häntä ei teininä koulu isommin innostanut, mutta sitten syttyi akateeminen liekki. En kuitenkaan olisi arvannut, että ekstrovertistä nuorukaisesta tulisi vielä joskus tohtorismies.”
Vanhat kaverit käyttävät alkuperäistä lempinimeä
Stubbia kutsuttiin 90-luvun alkuvuosiin saakka Ticoksi, jonka jälkeen hän siirtyi Alex-lempinimen käyttöön. Hän kertoo kirjassaan, että Tico kuulosti liian meksikolaiselta. Vanhat kaverit eivät kuitenkaan ole alkuperäisestä lempinimestä luopuneet.
Laakso ei osaa sanoa, mistä Stubbin lempinimi, Tico, juontaa juurensa.
”Ehkä se tulee siitä, kun hän oli poikavuosina sellainen tico-tico-tyyppi.”
Hämeenlinnalainen Jouni Vilmunen pelasi Stubbin kanssa Suomen joukkueessa Walesin EM-joukkuekilpailuissa ja Ruotsin PM-joukkuekilpailuissa vuonna 1989.
”Stubb oli pelivuosina iloinen veikko, huumorimies, joka keksi kaikenlaista mukavaa. Peliin hän suhtautui vakavasti, ja oli kaverina huomaavainen”, Vilmunen kertoo.
Tähtäyspallot singahtivat lavasta irti iskun voimasta.
Vilmunen muistaa erään kotimaisen arvokilpailun Talista, kun Stubb oli tuonut USA:sta erikoisen näköisen Tiger Shark -putterin.
”Siinä oli pitkulainen lapa, jonka sweet spotin takana oli metallilangan päällä kolme muovista tähtäyspalloa. Sanoin Ticolle puttigriinillä epäileväisenä, että ’mitenköhän pitkään nuo pallot mahtavat tuossa lavassa pysyä”’.
Kolmannella reiällä Vilmusen ennustus kävi toteen.
”Tico taisi ottaa kolmosella kolmannen kerran kolme puttia, minkä jälkeen hän piiskasi putterilla bägiään harmistuneena. Tähtäyspallot singahtivat lavasta irti iskun voimasta.”
Klassinen svingaaja
Erkko Trophyn voittajiin kuuluva Vilmunen sanoo Stubbin lyöneen palloa hyvällä rytmillä.
”Hän ei ollut mikään pallon rappaaja, vaikka rahkeet olisivat siihen riittäneet. Pikemminkin sellainen rauhallinen, klassinen svingaaja. Nähdäkseni lyönti näytti ensimmäisen yliopistovuoden jälkeen vielä paremmalta, mutta sittenhän mailat vaihtuivat kokonaan oppikirjoihin.”
Juttua muutettu 18.2.2024 klo 11.39. Toisin kuin jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin, Alexander Stubb edusti Suomea Walesin EM-kisoissa ja Ruotsin PM-kisoissa vuonna 1989.
Lue seuraavaksi: USA voitti Presidents Cupin yhdeksännen kerran peräkkäin
Nyt oli nopeasti kirjotettu artikkeli! Pointsit tästä!