Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Teknisten analysaattorien rooli kehityksessä
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jamasa kirjoitti: (2.12.2011 13:09:10)
Mutta tuota noin, et saa ts:ltä vastauksia tällä foorumilla.Ei haittaa. Kiitos ylläpidolle -:)
aakoo64 kirjoitti: (25.11.2011 15:48:04)
Itse asiassa kyse ei ole nykyisellä digitaaliaikakaudella kyse suljintekniikasta vaan siitä, miten kuva muodostetaan kamerassa pikseli kerrallaan. Todellisuudessa kaikki pikselit muodostuvat kuvaan hieman eri aikaan, ja tästä aikaerosta johtuu tuollainen harha kuvassa. Jos kamera olisi tuossa ollutkin ylösalaisin, maila näyttäisi olevan aivan hirmuisesti mutkalla toiseen suuntaan.Edit. Tarkemmin mietittyäni aakoo64 on sittenkin oikeassa myös tuon boldatun suhteen. Taipuma näyttää suurin piirtein samalta, mutta on toisinpäin, jos kamera käännetään ylösalaisin.Tekstistäni (viesti 140) tulisi poistaa virke ’Itse asiassa ylösalaisin olevalla kameralla otettu kuva näyttäisi edelleenkin varren etutaipumaa, joka tosin olisi paljon pienempi, kuin oikeinpäin otetussa kuvassa.’ Se on väärin. Sorry.
Jos unohdetaan tuo sekoilu kameroiden kanssa niin mihin suuntaan tuo varsi sinun mielestä oikeasti osumahetkellä taipuu, vai taipuuko mihinkään?
PG kirjoitti: (2.12.2011 14:29:35)
Jamasa kirjoitti: (2.12.2011 13:09:10)
Mutta tuota noin, et saa ts:ltä vastauksia tällä foorumilla.Ei haittaa. Kiitos ylläpidolle -:)
Onanoitko nyt itsesi kosteimpiin haaveuniisi?
PG kirjoitti: (2.12.2011 13:07:23)
Osumahetkeen keskittyvissä laskelmissani on pohjana satoja vuosia vanha tieto. Sen paikkansapitävyyttä ei ole kukaan voinut järkevällä tavalla kyseenalaistaa. Laskelmat ovat sopusoinnussa sekä Trackmanin mittaustulosten että muualla maailmalla esitettyjen laskelmien kanssa. Minkä totuuden kanssa ne ovat ristiriidassa?Samoin kai voisimme käyttää vielä tänäpäivänäkin vuosituhansien takaista riimukirjoitusta, vieläkin vanhempaa nuolenpääsellaista tahi pelkästään ilmaista itseämme alkeellisella örähtelyllä – niinkuin tässä ketjussa ainoa oikea ja hyväksytty tapa tuntuu olevan..
Tilpehööri kirjoitti: (2.12.2011 17:13:47)
PG kirjoitti: (2.12.2011 13:07:23)
Osumahetkeen keskittyvissä laskelmissani on pohjana satoja vuosia vanha tieto. Sen paikkansapitävyyttä ei ole kukaan voinut järkevällä tavalla kyseenalaistaa. Laskelmat ovat sopusoinnussa sekä Trackmanin mittaustulosten että muualla maailmalla esitettyjen laskelmien kanssa. Minkä totuuden kanssa ne ovat ristiriidassa?Samoin kai voisimme käyttää vielä tänäpäivänäkin vuosituhansien takaista riimukirjoitusta, vieläkin vanhempaa nuolenpääsellaista tahi pelkästään ilmaista itseämme alkeellisella örähtelyllä – niinkuin tässä ketjussa ainoa oikea ja hyväksytty tapa tuntuu olevan..
Samaa mieltä. En silti usko, että vuosituhansien takaiset riimu- tai nuolenpääkirjoitukset löisivät itseään Suomessa läpi. Sen verran muotitietoista kansaa olemme. Meille kelpaa vain moderni, vasta700- luvulla eaa kehittynyt latinalainen kirjaimisto – ja örähtely. Mielestäni edellinen on turhaa hienostelua ja muodin perässä juoksemista, mutta jälkimmäinen kuuluu asiaan. Onhan golf voimalaji…
duffeli kirjoitti: (2.12.2011 16:31:43)
mihin suuntaan tuo varsi sinun mielestä oikeasti osumahetkellä taipuu, vai taipuuko mihinkään?Lyöntitekniikasta riippuen varsi voi olla taipuneena eteenpäin, taaksepäin tai olla suorana juuri osumaan tultaessa. En ota kantaa siihen, mikä näistä on lyöntiteknisesti paras tai yleisin vaihtoehto.
Teoriassa varren jousienergia tulee maksimaalisesti hyödynnetyksi silloin, kun varren takataipuma oikenee juuri ennen osumaa. Tällöin varren jousienergia on muuttunut kokonaan lavan liike-energiaksi ja mailanpäällä on maksimaalinen vauhti. En tarkoita kuitenkaan sitä, että tällaiseen lyöntiin tulisi pyrkiä keinolla millä hyvänsä. Voihan olla niin, että tällaiseen lyöntiin vaadittava tekniikka syö mailanpään liike-energiaa jostain muualta. Olen jättänyt ja jätän edelleenkin erilaisten svingitekiikoiden ja niistä keskustelemisen muiden huolesi.
PG kirjoitti: (2.12.2011 20:34:32)
Teoriassa varren jousienergia tulee maksimaalisesti hyödynnetyksi silloin, kun varren takataipuma oikenee juuri ennen osumaa….Eikö kuitenkin samaan lopputulokseen, maksimaaliseen hyödyntämiseen jousienergia osalta, päästä myös silloin kun: Taipuma on maksimissaan osumassa, siis alkaa oikenemaan juuri osuman alussa?
Miten näet pallon ominaisuuksien vaikuttavan jousienergian hyödyntämiseen?
Näprääjä kirjoitti: (3.12.2011 10:16:44)
PG kirjoitti: (2.12.2011 20:34:32)
Teoriassa varren jousienergia tulee maksimaalisesti hyödynnetyksi silloin, kun varren takataipuma oikenee juuri ennen osumaa….Eikö kuitenkin samaan lopputulokseen, maksimaaliseen hyödyntämiseen jousienergia osalta, päästä myös silloin kun: Taipuma on maksimissaan osumassa, siis alkaa oikenemaan juuri osuman alussa?
Erittäin hyvä kysymys.
Ei päästä samaan lopputulokseen, sillä varren jousienergiasta pystytään hyödyntämään vain murto-osa, jos varren taaksepäin taipuminen on maksimissaan vasta osumaan tultaessa. Tämä johtuu osuman lyhytkestoisuudesta, joka on ainoastaan 0,0005 s luokkaa. Isokaan jousivoima ei ehtisi lisätä pallon lähtönopeutta kuin karvan verran näin lyhyessä ajassa, esim. 30 N vain noin 0,06 m/s. Tässä tapauksessa suurin osa jousienergiasta menee harakoille ja näkyy mailanpään osuman jälkeisenä kiihtymisenä. Osumassa mailanpään nopeus putoaa, mutta osuman jälkeen se taas kasvaa, kun jousienergia pääsee lopullisesti purkautumaan.
Jos taas downsvingissä 30 N voimalla taipuneena oleva varsi oikenee 0,04 s kuluessa, mailanpään nopeus kasvaa sen ansiosta peräti 3 m/s (keskimääräinen jousivoima 15 N). Vaikutus pallon lähtönopeuteen 8 – 10 mph smash factorista riippuen.
Näprääjä kirjoitti: (3.12.2011 10:16:44)
Miten näet pallon ominaisuuksien vaikuttavan jousienergian hyödyntämiseen?
Nähdäkseni pallon ominaisuuksilla ja varren jousienergialla ei ole yhteyttä keskenään. Kummallakin on oma vaikutuksensa pallon lähtönopeuteen. Lopputulos on vaikutusten algebrallinen summa
Keskustelumme näyttää menevän kovasti OT- puolelle. Ehkä tästä aiheesta ei enempää.
PG kirjoitti: (3.12.2011 13:50:35)
Jos taas downsvingissä 30 N voimalla taipuneena oleva varsi oikenee 0,04 s kuluessa, mailanpään nopeus kasvaa sen ansiosta peräti 3 m/s (keskimääräinen jousivoima 15 N). Vaikutus pallon lähtönopeuteen 8 – 10 mph smash factorista riippuen.
Näprääjä kirjoitti: (3.12.2011 10:16:44)
Miten näet pallon ominaisuuksien vaikuttavan jousienergian hyödyntämiseen?
Nähdäkseni pallon ominaisuuksilla ja varren jousienergialla ei ole yhteyttä keskenään. Kummallakin on oma vaikutuksensa pallon lähtönopeuteen. Lopputulos on vaikutusten algebrallinen summa
Keskustelumme näyttää menevän kovasti OT- puolelle. Ehkä tästä aiheesta ei enempää.
Taidettiin saavuttaa koko ketjun ydin. Teknisten aparaattien mittatulokset kuuluu väline ja hifistely puolelle. Varsinaisesti pelaajan/pelaamisen kehittämiseen niistä ei itsessään ole. Eli ketju on kokonaisuudessaan OT:ta Harjoittelu puolelle.
Nyt joutuu ts kameraostoksille 🙂
Parti kirjoitti: (16.12.2011 9:23:14)
Nyt joutuu ts kameraostoksille 🙂Siinä vaiheessa kun pystyt swingaamaan täsmälleen samalla tavalla miljoonia kertoja peräkkäin, niinkun tuo tekniikka vaatii, on tekniikka ainakin jo siltä osin oikein 🙂
Yani Tseng Golfworld-lehdessä Nov 2011: ’I´don´t practise on launch monitors. I don´t really understand them, and I don´t care about my numbers and specs.’
Rauhala puhuu asiaa. Liiallinen (vrt. TS) teknisen analyysin painottaminen ja nippelitiedosta väitteleminen ei tee kenestäkään huippupelaajaa. Vai missä nämä 4D:llä oppineet käsivarren supinaatio-rotaatio-release-blaablaa-bs -huiput ovat? Näistä asioista on väitelty jo vuosia tällä palstalla mutta yhtään esimerkkiä ei ole vaikka niitä piti olla tulossa…
Varmasti hyvästä kuvamateriaalista on apua kun swingiä kehitetään mutta golfissa menestyminen tulee ihan muista asioista kuin dynaamisen liikkeen palastelemisesta pieniin osa-alueisiin.
Slicer kirjoitti: (17.12.2011 9:36:22)
Yani Tseng Golfworld-lehdessä Nov 2011: ’I´don´t practise on launch monitors. I don´t really understand them, and I don´t care about my numbers and specs.’Rauhala puhuu asiaa. Liiallinen (vrt. TS) teknisen analyysin painottaminen ja nippelitiedosta väitteleminen ei tee kenestäkään huippupelaajaa. Vai missä nämä 4D:llä oppineet käsivarren supinaatio-rotaatio-release-blaablaa-bs -huiput ovat? Näistä asioista on väitelty jo vuosia tällä palstalla mutta yhtään esimerkkiä ei ole vaikka niitä piti olla tulossa…
Varmasti hyvästä kuvamateriaalista on apua kun swingiä kehitetään mutta golfissa menestyminen tulee ihan muista asioista kuin dynaamisen liikkeen palastelemisesta pieniin osa-alueisiin.
Tiedä sitten mikäköhän tuonkin viestin perimmäinen tarkoitus on, mutta kyllä nuo laitteet ovat erittäin hyödyllisiä valmentajalle. Siitä sitten voi olla montaa mieltä, että mitä pelaajan tarvitsee omasta tekemisestä tietää etc.. Ja ts on varsin avokätisesti jakanut itse keräämäänsä tietoa siitä, mitä pelaajat swingissä tekevät ja mitkä liikkeet tapahtuvat ja mihin suuntiin.
Monet liikkeet ja suunnat jäävät paljaalla silmällä näkemättä eikä hs-videokaan kerro kaikkea.
Juuri nuo pienet liikkeet ja suunnat ovat yllättävän merkittäviä koko lyöntitekniikan kannalta.
Ja vielä lopuksi on todettava, että itse lyöntitekniikka on vain pieni osa siitä työstä, mitä valmentaja huippupelaajien kanssa tekee.mesikämmen kirjoitti: (17.12.2011 11:34:40)
…, mutta kyllä nuo laitteet ovat erittäin hyödyllisiä valmentajalle. Siitä sitten voi olla montaa mieltä, että mitä pelaajan tarvitsee omasta tekemisestä tietää etc.. Ja ts on varsin avokätisesti jakanut itse keräämäänsä tietoa siitä, mitä pelaajat swingissä tekevät ja mitkä liikkeet tapahtuvat ja mihin suuntiin.Monet liikkeet ja suunnat jäävät paljaalla silmällä näkemättä eikä hs-videokaan kerro kaikkea.
Juuri nuo pienet liikkeet ja suunnat ovat yllättävän merkittäviä koko lyöntitekniikan kannalta.
Ja vielä lopuksi on todettava, että itse lyöntitekniikka on vain pieni osa siitä työstä, mitä valmentaja huippupelaajien kanssa tekee.+1
Näen tässä tietynlaisen ongelmavyyhden, joka korostuu ja kasvaa sitä isommaksi, mitä kehittyneempi harrastelija on. Kilpapelaajien kohdalla kai yleensä onkin pysyvä valmentajasuhde ja pelin parantaminen prosessi. Harrastelijoille tärkeintä olisi tässä-ja-nyt saada veto pysymään ladulla.
Monista näkee päältä rangella, saati kentällä, että tasaisesta hyvästä pelistä voi vain unelmoida. Bogivauhtiin neppailu onnistuu millaisella tekemisellä hyvänsä, kun noudattaa filosofiaa ’lähipeli ratkaisee’.
Vaikka osaamiseen ja huipulle ei ole oikotietä, niin osaavissa käsissä tekniset avut voi suoristaa pari ketunlenkkiä tekniikkaa harjoiteltaessa. Henkisen puolen vahvistamiseen ja parantamiseen ei paljonkaan teknisiä apuja ole, ’työkaluja’ kuitenkin löytyy, mutta nekin vaativat sitoutumista ja pidempiaikaista systematiikkaa tuottaakseen hedelmää.
Henkisessä valmentautumisessa työryhmän ulkopuolinen voi nähdä homman enemmän kusetuksena, mutta mm. uusien lääkkeiden sokkotestit osoittaa, että usko tuotteeseen ja sen vaikutukseen korjaa ainakin pikkuviat.
Tuossa valossa menetelmää tärkeämpi on vuorovaikutus valmentajan ja urheilijan välillä. Kun molemminpuolinen luottamus on syntynyt, voidaan yksin tuumin kriittisesti edetä kohti yhteistä päämäärää.
Lienee syytä erottaa harrastajat ja kilpapelaajat… Molempien kehitys tapahtuu eri periaatteilla ja
eri nopeudella ja edellytyksillä…Harrastepelaaja ei useinkaan voi hyödyntää valmennusta joten omatoimisuus ja itseopiskelu on tie jolla sitä voi korvata. Välineinä se simulaattori.. totta on että simulaattorin tuottama tieto olisi hyvä
nähdä orientoivana ja apuvälineenä joka voi korvata sitä valmentajaa, mutta simulaattorinkin hyödyntäminen vaatisi pidempää toistuvaa aikajaksoa jossa swing-mekaniikkaa voisi kehittää ja teknisiä virheitä poistaa.
Tapahtuuko tämä yksin sitten pelkän simulaattorin avulla vai vaatiiko vielä sen valmentajan opettajan joka myös seuraa edistystä ? Voiko simulaattoriswing olla keväällä se toimiva ?Nykyiset simulaattorit mittaavat lähinnä mailan osumaa, kulmaa, nopeutta ja sen mukaan pallon lentorataa… Swing on kyllä paljon muutakin… vartalotekniikkaa ja lihasten hallintaa, jota simulaattorit eivät kaiketi vielä tarkastele…
Selvää on että swing-periaatteiden oppiminen on pitkällinen asia, ja sisältää paljonkin hankalasti unohdettavien liiketapojen poisoppimista ja oikeiden omaksumista…
Pelin itsensä väline toistettava swing on, ja edellytys tuloksille sekä luottamusta itseensä tiukoissa paikoissa.Vahva epäilys kyllä on että simulaattorit eivät yksin tätä voi tuottaa, mutta ne ovat apuväline, jolla omasta liikemekaniikastaan saa tietoa, jolla oikeaan suuntaan voi edetä.
Se kaikki voidaan pukea turhankin pikkutarkaksi piiperrykseksi, mutta sekin lienee nykytekniikan vajavaisuutta…Meni visioinnin tilat enemmän tän aiheen pohdiskeluksi, niin lainaanpa tänne…
SideSpin kirjoitti: (28.12.2011 10:58:54)
Ei taida FlightScope korvata ulos lyömistä vaikka muuten ihan hyvää infoa antaakin. Vähän sama kun simulaattorilla yrittää korvata ulkona pelaamista. Ihan kivaa talvella, mutta aika turhaa kesällä…Antaako esim. siitä tietoa, missä järjestyksessä eri vartalon osia käytetään? Ja vaikkapa siitä, olisiko mailan maksiminopeus vasta tulossa osuman jälkeen, vaikka se osumassa hidastuukin.
putput kirjoitti: (22.12.2011 15:36:39)
Voiko simulaattoriswing olla keväällä se toimiva ?
Nykyiset simulaattorit mittaavat lähinnä mailan osumaa, kulmaa, nopeutta ja sen mukaan pallon lentorataa… Swing on kyllä paljon muutakin… vartalotekniikkaa ja lihasten hallintaa, jota simulaattorit eivät kaiketi vielä tarkastele…
Selvää on että swing-periaatteiden oppiminen on pitkällinen asia, ja sisältää paljonkin hankalasti unohdettavien liiketapojen poisoppimista ja oikeiden omaksumista…
Pelin itsensä väline toistettava swing on, ja edellytys tuloksille sekä luottamusta itseensä tiukoissa paikoissa.Vahva epäilys kyllä on että simulaattorit eivät yksin tätä voi tuottaa, mutta ne ovat apuväline, jolla omasta liikemekaniikastaan saa tietoa, jolla oikeaan suuntaan voi edetä.
Se kaikki voidaan pukea turhankin pikkutarkaksi piiperrykseksi, mutta sekin lienee nykytekniikan vajavaisuutta…Uuden taidon oppimisessa (swingin – ei golflyönnin) poisoppiminen on pitkä tie. Paljon pidempi, kuin oppia ja opetella uutta.
Ja siihen tarvitaan polku, jonka päässä on se hyvä swingi. Niin kauan kuin metsästää hyviä lukuja simulaattorin näytölle mm. mailanpään nopeuden suhteen, se polku on metsän toisella puolella tai ainakin suon kuivatusojan takana.
Itseoppinut harrastaja luulee helposti löytäneensä tien, mutta se ei yleensä ole oikea, vaan lavea ja päättyy suon laitaan. Paluu nilkat märkänä on raskas ja tie kivinen.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Teknisten analysaattorien rooli kehityksessä