Aihe: Tätä ei koskaan tapahdu, mutta…. - Golfpiste.com

7.2.–14.2. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[8][10]
KilpailuaSuomalaista

Tätä ei koskaan tapahdu, mutta….

Etusivu Foorumit Säännöt Tätä ei koskaan tapahdu, mutta….

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 168)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • PG

    KL kirjoitti: (11.2.2012 12:39:36)

    PG kirjoitti: (11.2.2012 12:06:21)

    KL kirjoitti: (10.2.2012 21:59:13)

    PG kirjoitti: (10.2.2012 17:43:41)
    Jos katsotaan, että molemmat ovat vielä lyönnin jälkeenkin pelaajan varusteita, niin asia ei ole sillä selvä. Pitää myös selvittää, aiheuttiko osuminen, hipaisu, koskettamien tms. pallon suunnan muutoksen tai pysähtymisen. Jos aiheutti eikä asiassa ei ole mitään epäselvää, rangaistus on sääntöjen mukaan aiheellinen.

    Jos pysähtymistä tai suunnan muutosta ei ollut havaittavissa, rangaistus ei ole aiheellinen. Mielestäni rangaistusta ei voi perustella sillä, että totta kai, jos kerran napsahdus kuuluu, suunnan täytyy muuttua. Uskon, että sääntöjen laatijat eivät vaadi viiden desimaalin tarkkuutta, vaan sellaista havaintoa, jossa suunnan todetaan käytännössä muuttuneen. Säännössä 19-2 ei puhuta koskettamisesta.

    Tämä ei ole enää todellista! Mistä sinä näitä keksit??

    Siis jos pelaajan pallo liikkuu niin kovaa, että se läpäisee pelaajan oman bägin ilman, että pallon suunta HAVAITTAVASTI muuttuu, niin rangaistusta ei seuraa, vaikka kaikki näkevät ja KUULEVAT pallon kulkeneen pelaajan bägin läpi siihen osuen ja siihen reiän tehden? Tulee ihan mieleen erään teekkarin teesi siitä, ettei ole olemassa yhdenaikaisia tapahtumia….

    Ei herran pieksut sentään… se siitä sääntöjen hengen oppimisesta….

    Ei tässä mitään keksimistä tarvita. Boldaamasi väite tulee suoraan säännöstä 19-2: Jos kilpailija itse, hänen joukkuetoverinsa tai jommankumman mailapoika tai varusteet aiheuttavat vahingossa kilpailijan pallon suunnan muutoksen tai pysähtymisen, saa pelaaja yhden lyönnin rangaistuksen. Tästä säännöstä lipeäminen on säännön väärinkäyttöä.

    On muistettava, että nyt puhutaan äärimmäisen erikoisen tapauksen erikoistapauksesta. Sitä ei ole syytä yhdistää toiseen äärimmäisyyteen, pallon lyömiseen oman bägin läpi. Sitä paitsi se on kilpailuissa lähes mahdoton tehtävä. Rinnastus on yhtä ontuva, kuin pelissä olevan pallon ja tiin rinnastaminen toisiinsa. Parempi on pysyä vain pallon osumisessa, hipaisemisessa, koskettamisessa jne. tiihin, jota edellisessä viestissä pohdiskelin. Pallon lyöminen tiin läpi on täysin mahdoton tehtävä, joten siitä läpilyömisestä ei sen enempää.

    Miten pitää tuomita tapaus, jossa puusta kimmonnut pallo vierii hitaasti rautamailalyönnissä maanpinnan tasolle painuneen tiin yli? Jokainen läsnäolija toteaa tämän, mutta kukaan ei havaitse pallon vauhdin vähenemistä tiin kohdalla. Jälkeenpäin tutkittaessa todetaan, että pallo ei voi kulkea tiin yli koskettamatta sitä, mutta mitään havaittavaa hidastumista ylityskohdassa ei esiinny. Pallo olisi päätynyt samaan kohtaan, mihin se päätyi, vaikka tiikosketusta ei olisi ollutkaan. Tuomio sääntöön 19-2 vedoten on väärä ratkaisu.

    Jos puusta kimmonnut pallo katkaisee pelaajan päässä olevan ainoa hiuksen, se on pelaajalle raju isku ja menetys on valtava. Toipuminen siitä vaatii todennäköisesti pitkän ajan. Löisitkö lyötyä antamalla tapahtumasta hänelle vielä kaiken lisäksi rankun? No totta kai, onhan se säännön 19-2 väärinkäytön mukaista. En minäkään armoa tunne, mutta sovellan sääntöä 19-2 oikealla tavalla. Rankkua ei minulta tule.

    Ei jumankauta….. taidat olla Pohjoisen Jugin reinkarnaatio, sen verran sfääreistä tämä viimeisin juttusi on…. eikä rankkua tietenkään tule siinäkään tapauksessa, jos osuu omiin silmälaseihin rikkoen ne, koska lasit olivat kalliit eikä pelaajalla ole rahaa ostaa uusia ja siksi pelaaminen loppuu, koska ei enää näe palloa, mailaa, pelikavereita tai edes nurmikkoa ja järkytys on suuri….

    Vedä nyt hyvä mies syvään henkeä ja herää!

    Yritetäänpäs nyt kuitenkin pysyä asialinjalla. Katsotaan, mistä juttu lähti:

    KL | 4.2.2012 11:33:
    Tulipa muuten mieleen, että mitäs jos pelaajan lyömä pallo kimpoaa puusta takaisin ja osuu siihen tiitikkuun, jonka päältä pelaaja pallonsa löi? Määritelmän mukaanhan tuo tikku on varuste. Jotenkin tuntuisi hassulta, että tuosta tulisi rangaistus, mutten ihan heti keksi mitään sääntöä, joka tuosta rangaistuksesta vapauttaisi, paitsi tietenkin 1-4.

    ——-
    Tapaus on varsin harvinainen. Voisi jopa sanoa, että aivan hullua on tällaista edes miettiä tai että kuka hullu tällaista edes viitsii kysyä. Lähdin kuitenkin miettimään, tuleehan siinä sääntöjä pohdittua. Tulin siihen tulokseen, että yksiselitteistä ratkaisua tapaukselle ei ole. Se vähän riippuu… Tuossa yritin saada sinutkin vakuuttuneeksi siitä, että se vähän riippuu…Taisi olla kovin paha asia. Valitan. Ei ollut tarkoitus järkyttää mielenrauhaasi…

    Mikä on sinun ratkaisusi näille kahdelle tapaukselle? Onko pelaajaa rangaistava, jos pelipallo koskettaa tiitä mainitulla tavalla? Onko pelaajaa rangaistava, jos pallo vain katkaisee hiuksen? Jos ei, niin mikä on se raja, jolloin aletaan rangaista?

    En ole ymmärtänyt kertaakaan vertauksiasi ja rinnastuksiasi tässä casessa. Mitä tällä kertaa tuolla silmälasijutulla yritit kertoa? Mihin se liittyi. En ole perustanut ratkaisujani reiluuteen enkä sääliin, jos säännöt ratkaisulle ovat olemassa. Jos et ymmärtänyt huumoriani, niin en sinua siitä moiti. Sinä siitä reiluudesta olit huolestunut. (KL 7.2.2012 14:57: Mene ja tiedä, reilulta rankaiseminen ei tunnu, KL 6.2.2012 11:54: Jotenkin vain tuntuu kohtuuttomalta rangaista pelaajaa moisesta). En moiti siitäkään.

    Tuo loppukaneettisi oli hyvä – koskien erityisesti sinua.

    KL

    Yritetäänpäs sitten taas…

    Siis, mielestäsi sääntö 19-2 ei koske tapausta, jossa pelaajan lyömä pallo osuu vaikkapa pelaajaan tai hänen varusteisiinsa, muttei muuta suuntaansa eikä pysähdy. Perustelet sen sillä, että

    PG kirjoitti: (10.2.2012 17:43:41)
    sääntöjen laatijat eivät vaadi viiden desimaalin tarkkuutta, vaan sellaista havaintoa, jossa suunnan todetaan käytännössä muuttuneen. Säännössä 19-2 ei puhuta koskettamisesta.

    On totta, ettei säännössä 19-2 puhuta koskettamisesta eikä viidestä desimaalistakaan. Tämä valtaisa puute johtuu siitä, että ilman niitäkin ko. säännön ajatus on kristallinkirkas: pallon osuessa pelaajaan jne. siitä tulee pelaajalle yhden lyönnin rangaistus. Osuman havaitsemiseen riittää mikä tahansa ihmisen aistihavainto eikä siinä todellakaan lähdetä kyselemään muuttiko pallo suuntaansa vai ei. Jos osuma havaitaan, rangaistus seuraa. Jos ei havaita, rangaistusta ei tule. Näin se nyt vain menee, halusitpa tai et.

    Tuo aiemmin mainitsemani teekkarijuttu juontaa juurensa 90-luvulle. Pesäpallossa pesäkilpa ratkaistaan sisäpelaajan eduksi, jos pelaajan saapuminen pesään ja pallon saapuminen ulkopelaajan haltuun ko. pesään on tapahtumana niin samanaikainen, ettei tuomari kykene erottamaan kumpi ehti ensin. Eräässä Kaisaniemen kentällä pelatussa pesäpallo-ottelussa muuan teekkari totesi, ettei ole olemassa samanaikaisia tapahtumia. Lienetkö ollut sinä tai joku sukulaisesi…?

    PG kirjoitti: (11.2.2012 12:06:21)
    Jos puusta kimmonnut pallo katkaisee pelaajan päässä olevan ainoa hiuksen, se on pelaajalle raju isku ja menetys on valtava. Toipuminen siitä vaatii todennäköisesti pitkän ajan. Löisitkö lyötyä antamalla tapahtumasta hänelle vielä kaiken lisäksi rankun? No totta kai, onhan se säännön 19-2 väärinkäytön mukaista. En minäkään armoa tunne, mutta sovellan sääntöä 19-2 oikealla tavalla. Rankkua ei minulta tule.

    Tässä olet siis soveltamassa sääntöjä siten, ettei pelaajalle tuomita rangaistusta, jos pelaajalla on jo valmiiksi paha mieli. Tajuat kai itsekin, miten järjettömältä tuo kuulostaa? Ei golfin säännöissä oteta kantaa siihen kuinka paha mieli kenellekin tulee jostakin epäonnistuneesta lyönnistä tai millainen menetys sen ainoan hiuksen katkeaminen on tai meneekö kentän ulkopuolella kotona tai työpaikalla hyvin tai huonosti. Yhtä hyvin voisit vapauttaa pelaajan rangaistuksesta hänen lyötyään pallon vain ihan vähän outtiin, koska pelaajaa alkaa moinen ’huono tuuri’ niin hurjasti harmittaa. Tähän järjettömään ajatuskulkuun viittasin kirjoittamallani (osin) kuvitteellisella silmälasijutulla, muttet sitäkään tainnut ymmärtää.

    Tähän en enää viitsi aikaa laittaa. Jos et asiaa käsitä, niin paremmin en osaa sitä sinulle selittää. Suosittelen osallistumista seurasi seuraavaan sääntökoulutusiltaan, jossa voit näitä kysymyksiä heitellä ilmaan. Kohtahan niitä iltoja aletaan järjestää, joten kerää kassi täyteen näitä elämää suurempia kysymyksiä ja väitteitäsi, kyllä se siitä.

    PG

    Hyvä, että pääsimme asialinjalle. Pari lainausta teksteistäni:

    PG 11.2.2012 12:06:”En minäkään armoa tunne, mutta sovellan sääntöä 19-2 oikealla tavalla. Rankkua ei minulta tule. ’

    PG 11.2.2012 14:01: ’En ole perustanut ratkaisujani reiluuteen enkä sääliin, jos säännöt ratkaisulle ovat olemassa. Jos et ymmärtänyt huumoriani, niin en sinua siitä moiti.’

    Sovellettava sääntö on olemassa. Se on 19-2. Et siis ymmärtänyt huumoriani. Pidän sanani, en siitä moiti.

    Kysymykset:

    1. Onko pelaajaa rangaistava, jos pelipallo koskettaa tiitä viestissä 124 mainitulla tavalla?
    2. Onko pelaajaa rangaistava, jos pallo vain katkaisee hiuksen?
    3. Jos ei, niin mikä on se raja, jolloin aletaan rangaista?

    Vastaukseni perusteluineen:

    1. Ei. Pallo ei pysähdy eikä muuta suuntaansa. Pallon lopullinen sijainti olisi sama riippumatta siitä, koskettiko pallo tiitä vai ei.
    2. Ei. Pallo ei pysähdy eikä muuta suuntaansa. Pallon lopullinen sijainti olisi sama riippumatta siitä, osuiko pallo hiukseen vai ei.
    3. Raja on se, kun tiedetään tai käytännössä on varmaa, että pallon sijainti olisi kosketuksella, hipaisulla tai osumalla eri kuin ilman sitä.

    Tämä on ollut näkemykseni koko ajan.

    Sinulla taisi olla eri ratkaisut. Jos hiuskin katkeaa, niin rankku tulee?

    Pari pointtia:
    sääntö voi silti olla selvä, vaikka joskus on vaikeata selvittää, mitä on tapahtunut, esim. pysäyttikö tiia pallon tai muutti sen suuntaa.
    kun sääntö rankaisee, jos pallo pysähtyy tai muuttaa suuntaa, pelkkä kosketus ei riitä.
    Tätä on kuitenkin äärimmäisen vaikea todeta, aina jää harmaa vyöhyke.Tämä harmaa ongelma on ratkaistu niin, että pelaaja kantaa riskin pienestäkin epävarmuudesta. Ks dec 19-5/4,

    lyödyn ja pudotetun pallon tilanne on ylltäen erilainen; varustetta koskettanut droppi on uusittava. Sääntö 20-5/4
    säännöt eivät anna anteeksi virheitä silloinkaan,kun pelaaja ei kohtuudella itse virhettä voi havaita; vain erikoiskameralla näkyvät virheet rangaistaan, vain diskauksesta voidaan tinkiä.

    PG

    vieraspelaaja kirjoitti: (11.2.2012 23:06:16)
    Ks dec 19-5/4

    Tuo oli hyvä löydös.

    Avainsanat sääntöä 19-2 sovellettaessa ovat deflect ja stop. Deflect- sanan suomennos ’aiheuttaa suunnan muutos’ ei liene paras mahdollinen. Se sisältää mielestäni myös vauhdin muutoksen, joka sekin ’poikkeuttaa’ pallon alkuperäiseltä radaltaan.

    KL

    PG kirjoitti: (12.2.2012 10:53:18)

    vieraspelaaja kirjoitti: (11.2.2012 23:06:16)
    Ks dec 19-5/4

    Tuo oli hyvä löydös.

    Avainsanat sääntöä 19-2 sovellettaessa ovat deflect ja stop. Deflect- sanan suomennos ’aiheuttaa suunnan muutos’ ei liene paras mahdollinen. Se sisältää mielestäni myös vauhdin muutoksen, joka sekin ’poikkeuttaa’ pallon alkuperäiseltä radaltaan.

    Täsmälleen. Pallon vauhdin hidastuminen kulkusuunnan muuttumatta on myös säännön tarkoittama ’deflection’.

    Tuo Dec 19-5/4 tapaus on muuten luultavasti vielä harvinaisempi kuin pallon osuminen omaan tiitikkuun. Siinähän siis pallon liike-energia loppuu juuri täsmälleen sillä hetkellä, kun se koskettaa toista palloa. Tämän tapahtuman todennäköisyys on aivan käsittämättömän pieni ottaen huomioon pallon dimppelit ja alustana olevan ruohon (joka siis ei ole täysin tasainen alusta). Käytännössä voidaan aina lähteä siitä, että tuo paikallaan oleva pallo on pysäyttänyt sen liikkuvan pallon ja nykyisillä kameratekniikoilla tuo olisi myös helposti todennettavissa. Siksi tuon deccarin loppukaneetti on erittäin aiheellinen.

    KL kirjoitti: (12.2.2012 14:16:59)

    PG kirjoitti: (12.2.2012 10:53:18)

    vieraspelaaja kirjoitti: (11.2.2012 23:06:16)
    Ks dec 19-5/4

    Tuo oli hyvä löydös.

    Avainsanat sääntöä 19-2 sovellettaessa ovat deflect ja stop. Deflect- sanan suomennos ’aiheuttaa suunnan muutos’ ei liene paras mahdollinen. Se sisältää mielestäni myös vauhdin muutoksen, joka sekin ’poikkeuttaa’ pallon alkuperäiseltä radaltaan.

    Täsmälleen. Pallon vauhdin hidastuminen kulkusuunnan muuttumatta on myös säännön tarkoittama ’deflection’.

    Tuo Dec 19-5/4 tapaus on muuten luultavasti vielä harvinaisempi kuin pallon osuminen omaan tiitikkuun. Siinähän siis pallon liike-energia loppuu juuri täsmälleen sillä hetkellä, kun se koskettaa toista palloa. Tämän tapahtuman todennäköisyys on aivan käsittämättömän pieni ottaen huomioon pallon dimppelit ja alustana olevan ruohon (joka siis ei ole täysin tasainen alusta). Käytännössä voidaan aina lähteä siitä, että tuo paikallaan oleva pallo on pysäyttänyt sen liikkuvan pallon ja nykyisillä kameratekniikoilla tuo olisi myös helposti todennettavissa. Siksi tuon deccarin loppukaneetti on erittäin aiheellinen.

    Liikuttamatta koskettaminen on käytännössä huomattavasti todennäköisempää kuin pallon kimpoaminen takaisin tiitikulle, tai ainakin sen yleisimmälle versiolle (pallot osuvat toisiinsa greenillä) annetaan mahdollisuus huomattavasti useammin. Jos pallo kerran kesässä avauksen jälkeen kimpoaa takaisin tiille, koko klubi kuulee tilanteesta koko loppuvuoden. Sen sijaan puttailu toisten pallojen ollessa greenillä on niin yleistä, että kukaan ei pidä sitä minään. Isot pojat on tietysti asia erikseen, mutta alemman tason kansallisissa kisoissa ja arkipäivän harjoituskierroksilla näkee järjestään putattavan, vaikka palloja on puttilinjalla ja reiän ympärillä kuin pujottelukeppejä. Jos neljän ryhmässä kukaan ei merkkaa ja kaikki puttaavat kahdella kuppiin greenille päästyään, montakohan mahdollisuutta palloilla on osua toisiinsa kierroksen aikana, jos jokainen ylimääräinen pallo greenillä on yksi mahdollisuus? Vastaus voi yllättää..

    KL

    vieraspelaaja kirjoitti: (12.2.2012 20:11:46)

    KL kirjoitti: (12.2.2012 14:16:59)

    PG kirjoitti: (12.2.2012 10:53:18)

    vieraspelaaja kirjoitti: (11.2.2012 23:06:16)
    Ks dec 19-5/4

    Tuo oli hyvä löydös.

    Avainsanat sääntöä 19-2 sovellettaessa ovat deflect ja stop. Deflect- sanan suomennos ’aiheuttaa suunnan muutos’ ei liene paras mahdollinen. Se sisältää mielestäni myös vauhdin muutoksen, joka sekin ’poikkeuttaa’ pallon alkuperäiseltä radaltaan.

    Täsmälleen. Pallon vauhdin hidastuminen kulkusuunnan muuttumatta on myös säännön tarkoittama ’deflection’.

    Tuo Dec 19-5/4 tapaus on muuten luultavasti vielä harvinaisempi kuin pallon osuminen omaan tiitikkuun. Siinähän siis pallon liike-energia loppuu juuri täsmälleen sillä hetkellä, kun se koskettaa toista palloa. Tämän tapahtuman todennäköisyys on aivan käsittämättömän pieni ottaen huomioon pallon dimppelit ja alustana olevan ruohon (joka siis ei ole täysin tasainen alusta). Käytännössä voidaan aina lähteä siitä, että tuo paikallaan oleva pallo on pysäyttänyt sen liikkuvan pallon ja nykyisillä kameratekniikoilla tuo olisi myös helposti todennettavissa. Siksi tuon deccarin loppukaneetti on erittäin aiheellinen.

    Liikuttamatta koskettaminen on käytännössä huomattavasti todennäköisempää kuin pallon kimpoaminen takaisin tiitikulle, tai ainakin sen yleisimmälle versiolle (pallot osuvat toisiinsa greenillä) annetaan mahdollisuus huomattavasti useammin. Jos pallo kerran kesässä avauksen jälkeen kimpoaa takaisin tiille, koko klubi kuulee tilanteesta koko loppuvuoden. Sen sijaan puttailu toisten pallojen ollessa greenillä on niin yleistä, että kukaan ei pidä sitä minään. Isot pojat on tietysti asia erikseen, mutta alemman tason kansallisissa kisoissa ja arkipäivän harjoituskierroksilla näkee järjestään putattavan, vaikka palloja on puttilinjalla ja reiän ympärillä kuin pujottelukeppejä. Jos neljän ryhmässä kukaan ei merkkaa ja kaikki puttaavat kahdella kuppiin greenille päästyään, montakohan mahdollisuutta palloilla on osua toisiinsa kierroksen aikana, jos jokainen ylimääräinen pallo greenillä on yksi mahdollisuus? Vastaus voi yllättää..

    Mahdollisuus on aivan eri asia kuin tapahtuman todennäköisyys. Useiden pallojen läsnäolo viheriöllä ei tee tuon deccarin tapauksesta millään muotoa todennäköistä.

    Joka on joskus katsellut snookeria tai jotain muuta vastaavaa peliä joko paikan päällä tai varsinkin televisiosta ymmärtää, kuinka harvinaista on pallon osuminen toiseen ilman tuon toisen pallon liikahtamista. Itse asiassa, se on käytännön tasolla lähestulkoon yhtä mahdollista kuin saada meteoriitista päähänsä.

    Uskon vilpittömästi, että tuo deccari 19-5/4 on syntynyt siten, että pelaajat eivät ole HAVAINNEET pallojen liikahtamista/pysähtymistä ja kysymys menettelystä on päätynyt viralliselle taholle. Kuten itse sanoit, kameran avulla voi helposti havaita asiat, jotka muutoin jäävät huomaamatta.

    KL kirjoitti: (13.2.2012 0:15:41)

    vieraspelaaja kirjoitti: (12.2.2012 20:11:46)

    KL kirjoitti: (12.2.2012 14:16:59)

    PG kirjoitti: (12.2.2012 10:53:18)

    vieraspelaaja kirjoitti: (11.2.2012 23:06:16)
    Ks dec 19-5/4

    Tuo oli hyvä löydös.

    Avainsanat sääntöä 19-2 sovellettaessa ovat deflect ja stop. Deflect- sanan suomennos ’aiheuttaa suunnan muutos’ ei liene paras mahdollinen. Se sisältää mielestäni myös vauhdin muutoksen, joka sekin ’poikkeuttaa’ pallon alkuperäiseltä radaltaan.

    Täsmälleen. Pallon vauhdin hidastuminen kulkusuunnan muuttumatta on myös säännön tarkoittama ’deflection’.

    Tuo Dec 19-5/4 tapaus on muuten luultavasti vielä harvinaisempi kuin pallon osuminen omaan tiitikkuun. Siinähän siis pallon liike-energia loppuu juuri täsmälleen sillä hetkellä, kun se koskettaa toista palloa. Tämän tapahtuman todennäköisyys on aivan käsittämättömän pieni ottaen huomioon pallon dimppelit ja alustana olevan ruohon (joka siis ei ole täysin tasainen alusta). Käytännössä voidaan aina lähteä siitä, että tuo paikallaan oleva pallo on pysäyttänyt sen liikkuvan pallon ja nykyisillä kameratekniikoilla tuo olisi myös helposti todennettavissa. Siksi tuon deccarin loppukaneetti on erittäin aiheellinen.

    Liikuttamatta koskettaminen on käytännössä huomattavasti todennäköisempää kuin pallon kimpoaminen takaisin tiitikulle, tai ainakin sen yleisimmälle versiolle (pallot osuvat toisiinsa greenillä) annetaan mahdollisuus huomattavasti useammin. Jos pallo kerran kesässä avauksen jälkeen kimpoaa takaisin tiille, koko klubi kuulee tilanteesta koko loppuvuoden. Sen sijaan puttailu toisten pallojen ollessa greenillä on niin yleistä, että kukaan ei pidä sitä minään. Isot pojat on tietysti asia erikseen, mutta alemman tason kansallisissa kisoissa ja arkipäivän harjoituskierroksilla näkee järjestään putattavan, vaikka palloja on puttilinjalla ja reiän ympärillä kuin pujottelukeppejä. Jos neljän ryhmässä kukaan ei merkkaa ja kaikki puttaavat kahdella kuppiin greenille päästyään, montakohan mahdollisuutta palloilla on osua toisiinsa kierroksen aikana, jos jokainen ylimääräinen pallo greenillä on yksi mahdollisuus? Vastaus voi yllättää..

    Mahdollisuus on aivan eri asia kuin tapahtuman todennäköisyys. Useiden pallojen läsnäolo viheriöllä ei tee tuon deccarin tapauksesta millään muotoa todennäköistä.

    Joka on joskus katsellut snookeria tai jotain muuta vastaavaa peliä joko paikan päällä tai varsinkin televisiosta ymmärtää, kuinka harvinaista on pallon osuminen toiseen ilman tuon toisen pallon liikahtamista. Itse asiassa, se on käytännön tasolla lähestulkoon yhtä mahdollista kuin saada meteoriitista päähänsä.

    Uskon vilpittömästi, että tuo deccari 19-5/4 on syntynyt siten, että pelaajat eivät ole HAVAINNEET pallojen liikahtamista/pysähtymistä ja kysymys menettelystä on päätynyt viralliselle taholle. Kuten itse sanoit, kameran avulla voi helposti havaita asiat, jotka muutoin jäävät huomaamatta.

    kahdesta epätodennäköisestä tapauksesta toteutuu todennäköisesti ensin se, jolle annetaan useammin mahdollisuus toteutua.

    Montako kertaa olet nähnyt tai edes kuullut, että avaus kimpoaa jostain takaisin tiimerkkien välistä ja pysähtyy edes kolmen metrin sisälle tiitikusta? Tahallaanko pelaaja silloin sitä yritti? Entä kuinka usein viime kesänä näit putattavan tilanteessa, jossa mailanmitan sisällä reiästä on pallo tai kaksi, jotka itse olisit vaatinut nostettavaksi, jos olisit itse puttaamassa? Peliseurasta riippuen voi olla vaikea laskea tapaukset edes per kierros.

    Niistä tapauksista, joissa pallot putatessa koskettavat, melkein kaikki ovat tietenkin sellaisia, että putattu pallo pysähtyy tai muuttaa suuntaa, mutta valtaosa puteista kuitenkin suuntautuvat ihan tarkoituksella jotensakin reikää (ja niitä muita palloja) kohti ja voimaa käytetään sen mukaan, että pallo oysähtyisi ihan itsekseen jonnekin reiän tietämille, ilman toisen pallon apua. Kun toistoja tulee tarpeeksi, myös lähes mahdottomat tilanteet voivat toteutua.

    Montako kertaa olet tuomarina päässyt tarkistamaan sääntötapauksen faktat hidastuskuvasta?

    KL

    vieraspelaaja kirjoitti: (13.2.2012 9:38:42)

    Montako kertaa olet nähnyt tai edes kuullut, että avaus kimpoaa jostain takaisin tiimerkkien välistä ja pysähtyy edes kolmen metrin sisälle tiitikusta?

    Olen itsekin kerran lyönyt sellaisen avauksen, että pallo kimposi puusta takaisin tiiauspaikalle. Se on siis todistettavasti mahdollista.

    vieraspelaaja kirjoitti: (13.2.2012 9:38:42)
    Niistä tapauksista, joissa pallot putatessa koskettavat, melkein kaikki ovat tietenkin sellaisia, että putattu pallo pysähtyy tai muuttaa suuntaa, mutta valtaosa puteista kuitenkin suuntautuvat ihan tarkoituksella jotensakin reikää (ja niitä muita palloja) kohti ja voimaa käytetään sen mukaan, että pallo oysähtyisi ihan itsekseen jonnekin reiän tietämille, ilman toisen pallon apua. Kun toistoja tulee tarpeeksi, myös lähes mahdottomat tilanteet voivat toteutua.

    Totta, suuri määrä toistoja voi saada aikaiseksi lähes mahdottoman tilanteen. Oletko joskus nähnyt tuon deccarin kuvaaman tilanteen? Minä en ole enkä jo viittaamassani toisessakaan lajissa vihreän veran äärellä koskaan ole sellaista nähnyt, vaikka siinä ihan tarkoituksella yritetään osua toiseen palloon ja ajoittain hyvinkin hiljaisella vauhdilla. Aina se kohdepallo liikahtaa, vaikkei siirtyisikään paikaltaan. Tuo verka ja pallot ovat muuten pirun paljon tasaisemmat pinnoiltaan kuin golfpallo ja viheriö, millä on iso merkitys tuon tapahtuman todennäköisyyden kanssa.

    vieraspelaaja kirjoitti: (13.2.2012 9:38:42)
    Montako kertaa olet tuomarina päässyt tarkistamaan sääntötapauksen faktat hidastuskuvasta?

    Siitähän ei tässä ole kyse, vaan siitä, että hidastuskuvilla kyetään vahvistamaan tapahtuneiksi sellaisia asioita, joita paljain silmin ei välttämättä havaita. Näiden jo vahvistettujen ja siten kokemusperäisten tietojen perusteella on paljon helpompi lähteä ratkomaan pulmallisia tilanteita, kuten tämä käsillä oleva. Itselläni käytettävissä olevien sekä teoreettisten että kokemusperäisten tietojen perusteella lähden siitä, että liikkuvan golfpallon törmätessä paikallaan olevaan golfpalloon tuo paikallaan oleva pallo poikkeuksetta liikkuu tai ainakin liikahtaa. Paljon pitää virrata vettä Tonavassa ennen kuin ryhdyn vakavissani mitään muuta edes harkitsemaan.

    PG

    PG kirjoitti: (12.2.2012 10:53:18)

    vieraspelaaja kirjoitti: (11.2.2012 23:06:16)
    Ks dec 19-5/4

    Tuo oli hyvä löytö.

    Miksi dec 19-5/4 on mielestäni hyvä? Siitä syystä, että se muistuttaa, minkä perusteen mukaan rangaistus tulee antaa tai jättää antamatta sääntöä 19 sovellettaessa. Perusteena rangaistukselle ei ole koskettaminen, hipaiseminen tai osuminen, vaan pelaajan lyömän pallon suunnan tai vauhdin muutos (defleckt) tai pysähtyminen pelaajan oman varusteen tai pelissä olevan toisen pelaajan pallon takia. Tapahtumien todennäköisyys on kiinnostava asia sinänsä, mutta sekään ei ole peruste, jolla rangaistus annetaan.

    Mielestäni ratkaisun tulee perustua havaintoon, joko paikan päällä tehtyyn tai jos tarkkoja ollaan, suurnopeusvideon hidastuskuvan perusteella tehtyyn. Sairaalloiseen hiusten halkomiseen mennään viimeistään silloin, jos kuvista aletaan laskennollisesti määrittää, oliko varusteella pallon hidastuvuuteen vaikutusta (esim. tapauksessa, jossa pallo vierii pelaajan varusteena olleen ja pelaajan maanpinnan tasalle junttaaman tiin yli).

    Tämä keskustelu on ollut akateemista pohdiskelua asioista, joita – Bulls Hitiä lainaten – ’ei koskaan tapahdu’. Silti niihin liittyvät sääntökysymykset ovat olleet kiinnostavia. Keskustelussa minua kiinnosti erityisesti se, onko koskettaminen peruste rankaisun antamiselle. On tullut selväksi, että ei ole. Kysymys ei kiinnosta enää.

    Toinen minua kiinnostanut asia oli voidaanko tiitä aina pitää varusteena. Tiiausalueelta löydettyä ja lyönnissä käytettyä tiinnysää voidaan perustellusti pitää varusteena, mutta onko se sitä enää lyönnin jälkeen? Onko ainakerrastapoikkipuutiitikkukin varuste vielä lyönnin jälkeen? Pelaajaa tiinkappaleet voivat kiinnostaa tiiausalueen siistinä pitämisen kannalta, mutta ei välttämättä muuten. Vioittunut maila ja käyttökelvotonkin tii ovat pelaajan varusteita niin kauan, kun hän niitä mukanaan kuljettaa, mutta ovatko silloinkin, jos ei kuljeta eikä käytä eikä ole tarkoituskaan kuljettaa eikä käyttää? Loppujen lopuksi varusteen määritelmä antaa kysymykseen selvän vastauksen, siksi tämäkään asia ei kiinnosta enää.

    KL

    PG kirjoitti: (13.2.2012 15:15:05)
    Miksi dec 19-5/4 on mielestäni hyvä? Siitä syystä, että se muistuttaa, minkä perusteen mukaan rangaistus tulee antaa tai jättää antamatta sääntöä 19 sovellettaessa. Perusteena rangaistukselle ei ole koskettaminen, hipaiseminen tai osuminen, vaan pelaajan lyömän pallon suunnan tai vauhdin muutos (defleckt) tai pysähtyminen pelaajan oman varusteen tai pelissä olevan toisen pelaajan pallon takia. Tapahtumien todennäköisyys on kiinnostava asia sinänsä, mutta sekään ei ole peruste, jolla rangaistus annetaan.

    Toivottavasti tuosta kukaan ei saa sellaista käsitystä, että esimerkiksi pelaajan lyömän pallon osuessa pelaajan omiin vaatteisiin rangaistukselta voisi välttyä väittämällä pallon vain hipaisseen vaatteita eikä pallon suunta lainkaan muuttunut. Jos joku tuolla tavoin ajattelee, on hän niin syvällä akateemisen vatuloinnin suossa, ettei sieltä turpeennostokoneellakaan saada häntä enää esiin kaivettua.

    Tuon Dec 19-5/4 tapahtuman todennäköisyys on häviävän pieni. Elävässä elämässä pallo aina muuttaa kulkuansa (= is deflected) osuttuaan johonkin. Toisin todistaminen on pelaajalle erittäin haastava tehtävä, siksi tuon deccarinkin loppukaneetti sälyttää todistustaakan nimenomaan pelaajalle.

    KL kirjoitti: (14.2.2012 14:59:04)

    PG kirjoitti: (13.2.2012 15:15:05)
    Miksi dec 19-5/4 on mielestäni hyvä? Siitä syystä, että se muistuttaa, minkä perusteen mukaan rangaistus tulee antaa tai jättää antamatta sääntöä 19 sovellettaessa. Perusteena rangaistukselle ei ole koskettaminen, hipaiseminen tai osuminen, vaan pelaajan lyömän pallon suunnan tai vauhdin muutos (defleckt) tai pysähtyminen pelaajan oman varusteen tai pelissä olevan toisen pelaajan pallon takia. Tapahtumien todennäköisyys on kiinnostava asia sinänsä, mutta sekään ei ole peruste, jolla rangaistus annetaan.

    Toivottavasti tuosta kukaan ei saa sellaista käsitystä, että esimerkiksi pelaajan lyömän pallon osuessa pelaajan omiin vaatteisiin rangaistukselta voisi välttyä väittämällä pallon vain hipaisseen vaatteita eikä pallon suunta lainkaan muuttunut. Jos joku tuolla tavoin ajattelee, on hän niin syvällä akateemisen vatuloinnin suossa, ettei sieltä turpeennostokoneellakaan saada häntä enää esiin kaivettua.

    Tuon Dec 19-5/4 tapahtuman todennäköisyys on häviävän pieni. Elävässä elämässä pallo aina muuttaa kulkuansa (= is deflected) osuttuaan johonkin. Toisin todistaminen on pelaajalle erittäin haastava tehtävä, siksi tuon deccarinkin loppukaneetti sälyttää todistustaakan nimenomaan pelaajalle.

    Niinpä eli juuri päinvastoin kuin PG yrittää todistella. ’Perusteena rangaistukselle ei ole koskettaminen, hipaiseminen tai osuminen, vaan…’ Siis käytännössähän tuo dumataan aina niin, että pallon koskettaessa, hipaistessa tai osuessa annetaan aina rankku.

    Dosto kirjoitti: (14.2.2012 15:43:56)

    KL kirjoitti: (14.2.2012 14:59:04)

    PG kirjoitti: (13.2.2012 15:15:05)
    Miksi dec 19-5/4 on mielestäni hyvä? Siitä syystä, että se muistuttaa, minkä perusteen mukaan rangaistus tulee antaa tai jättää antamatta sääntöä 19 sovellettaessa. Perusteena rangaistukselle ei ole koskettaminen, hipaiseminen tai osuminen, vaan pelaajan lyömän pallon suunnan tai vauhdin muutos (defleckt) tai pysähtyminen pelaajan oman varusteen tai pelissä olevan toisen pelaajan pallon takia. Tapahtumien todennäköisyys on kiinnostava asia sinänsä, mutta sekään ei ole peruste, jolla rangaistus annetaan.

    Toivottavasti tuosta kukaan ei saa sellaista käsitystä, että esimerkiksi pelaajan lyömän pallon osuessa pelaajan omiin vaatteisiin rangaistukselta voisi välttyä väittämällä pallon vain hipaisseen vaatteita eikä pallon suunta lainkaan muuttunut. Jos joku tuolla tavoin ajattelee, on hän niin syvällä akateemisen vatuloinnin suossa, ettei sieltä turpeennostokoneellakaan saada häntä enää esiin kaivettua.

    Tuon Dec 19-5/4 tapahtuman todennäköisyys on häviävän pieni. Elävässä elämässä pallo aina muuttaa kulkuansa (= is deflected) osuttuaan johonkin. Toisin todistaminen on pelaajalle erittäin haastava tehtävä, siksi tuon deccarinkin loppukaneetti sälyttää todistustaakan nimenomaan pelaajalle.

    Niinpä eli juuri päinvastoin kuin PG yrittää todistella. ’Perusteena rangaistukselle ei ole koskettaminen, hipaiseminen tai osuminen, vaan…’ Siis käytännössähän tuo dumataan aina niin, että pallon koskettaessa, hipaistessa tai osuessa annetaan aina rankku.

    Toisaalta, on siitä annettu deccarikin ja vielä niin päin, että rangaistusa ei tullut juuri sillä kertaa, vaikka useimmiten vastaavissa tilanteissa tulisikin, ja loordeilla on sellainenkin periaate, että deccareita ei anneta mielenkiintoisistakaan tilanteista, jos on koko lailla selvää, että vastaavaa ei tule ikinä enää tapahtumaan. Deccarille pitäisi olla käyttöä tulevaisuudessa, menneet ihmeet on menneitä..

    PG

    KL kirjoitti: (14.2.2012 14:59:04)
    Toivottavasti tuosta kukaan ei saa sellaista käsitystä, että esimerkiksi pelaajan lyömän pallon osuessa pelaajan omiin vaatteisiin rangaistukselta voisi välttyä väittämällä pallon vain hipaisseen vaatteita eikä pallon suunta lainkaan muuttunut. .

    Toivottavasti ei kovin moni. Saitko sinä sellaisen käsityksen? Jos sait, se on jälleen kerran väärä tulkinta. Halusin ainoastaan muistuttaa, että koskettaminen ei vielä tarkoita automaattisesti rangaistusta, kuten deccarista 19-5/4 käy ilmi.. Ratkaisu on tehtävä tapauskohtaisesti. Todennäköisyyksiin en ottanut kantaa.

    Miksi muuten säännöissä 19-2 ja 19-4 ei pysäyttämistä ja suunnan tai nopeuden muutosta ole korvattu koskettamisella?

    KL kirjoitti: (14.2.2012 14:59:04) Elävässä elämässä pallo aina muuttaa kulkuansa (= is deflected) osuttuaan johonkin.

    Mikä on sinun ratkaisusi näissä kahdessa tapauksessa?

    1. Kilpailijan lyömä pallo kimpoaa puusta ja osuu hänen hiukseensa (osuminen ihan varma asia, sama juttu kuin aiemmin). Tuleeko rangaistus?

    2. A puttaa viheriöllä. Pallo pysähtyy B:n pallon viereen viheriölle. Lähempi tarkastelu osoittaa, että A:n pallo koskettaa B:n palloa. A ja B ovat sitä mieltä, että A:n pallo pysähtyi B:n pallon viereen itsestään ja ehdottomasti B:n pallo ei estänyt A:n pallon etenemistä. C muisteli, että koskettamisesta rangaistaan aina, väittipä vielä niinkin, että kyllä se osuikin, sillä ilman osumista ei voi koskettaa. Tuomari kutsuttiin paikalle. A ja B pysyivät kannassaan: B:n pallo ei pysäyttänyt A:n palloa. Tuleeko rangaistus?

    KL

    vieraspelaaja kirjoitti: (14.2.2012 18:07:38)
    Toisaalta, on siitä annettu deccarikin ja vielä niin päin, että rangaistusa ei tullut juuri sillä kertaa, vaikka useimmiten vastaavissa tilanteissa tulisikin, ja loordeilla on sellainenkin periaate, että deccareita ei anneta mielenkiintoisistakaan tilanteista, jos on koko lailla selvää, että vastaavaa ei tule ikinä enää tapahtumaan. Deccarille pitäisi olla käyttöä tulevaisuudessa, menneet ihmeet on menneitä..

    Aivan oikein, on olemassa deccari tapauksesta, jossa viheriöltä lyöty liikkeessä oleva pallo osuu paikallaan olevaan palloon ilman, että tuo paikallaan oleva pallo liikahtaa lainkaan. Tätä tapausta pidän itse pienenä ihmeenä, joita tosin muitakin löytyy deccarikirjasta. Mutta löytyykö deccaria tai edes tosielämän kuvausta tilanteesta, jossa pelaajan lyömä pallo osuu häneen itseensä ja tuomari vapauttaa hänet säännön 19-2 rangaistuksesta siihen vedoten, ettei pallo muuttanut osumasta suuntaansa? Tai voitko lyödä pöytään minkä tahansa kilpailun mistä tahansa maailmankolkasta, jossa näin olisi menetelty? Uskon vilpittömästi, ettei kukaan tällä hetkellä elossa olevista suomalaisista golfin pelaajista tule koskaan näkemään sen paremmin livenä kuin televisiostakaan tuon deccarin mukaista tapausta ja sen alkuosion mukaista tuomarin päätöstä.

    Tämän PG:n ristiretken pahin mahdollinen seuraus on se, että tavalliset klubi- ja miksei jotkut kilpapelaajatkin yrittävät jatkossa luistaa rangaistuksesta väittämällä, ettei heidän pallonsa muuttanut suuntaansa osuessaan heidän varusteisiinsa. Toivottavasti olen väärässä ja jatkossakin pelaajaan itseensä tai hänen varusteisiinsa osunut pallo tuottaa asianmukaisen yhden lyönnin rangaistuksen. Näin tuo on tähän asti aina tuomittu ja tullaan jatkossakin tuomitsemaan.

    Näiden keskustelujen teemana on varsin usein melko teoreettiset tilanteet ja niihin olen itse osaltani syypää, joskin pidän niiden(kin) käsittelyä sääntöjen soveltamisen oppimisen kannalta erittäin hyödyllisinä, niin muille kuin myös ja kenties jopa eritoten itselleni. Teoreettiseltakin tuntuvan tilanteen ratkaiseminen ei kuitenkaan saa hämärtää arkipäivän realismia ja sitä kenellä kulloinkin on todistustaakka. Useimmissa asioissa sataprosenttista näyttöä ei vaadita, mutta pienikin epäilys riittää kallistamaan vaa’an suuntaan tai toiseen eikä sitä pidä unohtaa tässäkään tapauksessa.

    PG

    PG kirjoitti: (14.2.2012 19:27:00)
    Miksi muuten säännöissä 19-2 ja 19-4 ei pysäyttämistä ja suunnan tai nopeuden muutosta ole korvattu koskettamisella?

    Tarkoitin tietenkin ssääntöjä 19-2 ja 19-5.

    PG

    PG kirjoitti: (14.2.2012 19:45:31)

    PG kirjoitti: (14.2.2012 19:27:00)
    Miksi muuten säännöissä 19-2 ja 19-4 ei pysäyttämistä ja suunnan tai nopeuden muutosta ole korvattu koskettamisella?

    Tarkoitin tietenkin ssääntöjä 19-2 ja 19-5.

    En tietenkään tarkoittanut ssääntöjä vaan vääntöjä…ei kun sääntöjä %)

    KL

    PG kirjoitti: (14.2.2012 19:27:00)

    Miksi muuten säännöissä 19-2 ja 19-5 ei pysäyttämistä ja suunnan tai nopeuden muutosta ole korvattu koskettamisella?

    Mietipä sitä, ja mielellään pitkään ja hartaasti.

    KL

    PG kirjoitti: (14.2.2012 19:27:00)

    KL kirjoitti: (14.2.2012 14:59:04)
    Toivottavasti tuosta kukaan ei saa sellaista käsitystä, että esimerkiksi pelaajan lyömän pallon osuessa pelaajan omiin vaatteisiin rangaistukselta voisi välttyä väittämällä pallon vain hipaisseen vaatteita eikä pallon suunta lainkaan muuttunut. .

    Toivottavasti ei kovin moni. Saitko sinä sellaisen käsityksen? Jos sait, se on jälleen kerran väärä tulkinta.

    No tuota, tästä kirjoittamastasi on TODELLA vaikea vetää muuta johtopäätöstä:

    PG kirjoitti: (13.2.2012 15:15:05)
    Perusteena rangaistukselle ei ole koskettaminen, hipaiseminen tai osuminen, vaan pelaajan lyömän pallon suunnan tai vauhdin muutos (defleckt) tai pysähtyminen pelaajan oman varusteen tai pelissä olevan toisen pelaajan pallon takia.

    Voisitko jatkossa kirjoittaa sellaista tekstiä, josta ei voi vetää jatkuvia ja alati toistuvia ’vääriä tulkintoja’…?

    Btw, joko olet ilmoittautunut sinne seurasi sääntöiltaan…? Saanko tulla mukaan seuraamaan keskustelua, jos lupaan olla hiljaa?

    PG

    Dosto kirjoitti: (14.2.2012 15:43:56)
    käytännössähän tuo dumataan aina niin, että pallon koskettaessa, hipaistessa tai osuessa annetaan aina rankku.

    Näinhän se on, mutta valitettavasti duumarit duumaavat väärin perustein. Ei ole sääntöä, joka määräisi antamaan rangaistuksen siitä, että pallo koskettaa, hipaisee tai osuu varusteeseen. Säännön 19-2 mukaan rangaistus tulee vain silloin, jos pallo on ’ accidentally deflected or stopped’. Sitä olen tässä yrittänyt korostaa. Käytännössä koskettaminen, hipaisu tai osuminen aiheuttaa lähes aina myös pallon liiketilan muutoksen ja rangaistus on aiheellinen. Yleisimmat tapaukset ovat kuitenkin tavallaan OT -asia keskustelussa, jonka aiheena on ’ Tätä ei koskaan tapahdu, mutta….’.

    PG

    KL kirjoitti: (14.2.2012 23:42:46)
    Voisitko jatkossa kirjoittaa sellaista tekstiä, josta ei voi vetää jatkuvia ja alati toistuvia ’vääriä tulkintoja’…?

    Olen valitettavasti tullut siihen johtopäätökseen, että on vaikea kirjoittaa sellaista tekstiä, jonka KL voisi tulkita oikein. Monet KL:n tulkinnat, rinnastukset ja assosiaatiot teksteistäni ovat tässäkin ketjussa olleet hämmästyttävän kummallisia. Esim:

    PG viestissä 106: ’Pidän hyvin mahdollisena, että vedestä ongitusta pallosta ei välittömästi tule pelaajan varustetta.’

    KL:n tulkinta: ’Väitit viestissäsi 106, ettei vedestä nostetusta pallosta tule varustetta.’

    Tai

    PG: ’En ole perustanut ratkaisujani reiluuteen enkä sääliin./ En minäkään armoa tunne, mutta sovellan sääntöä 19-2 oikealla tavalla. Rankkua ei minulta tule.’

    KL:n tulkinta: ’Tässä olet siis soveltamassa sääntöjä siten, ettei pelaajalle tuomita rangaistusta, jos pelaajalla on jo valmiiksi paha mieli’

    Tai

    PG: Tuohon kaipaisin mielelläni sääntöjen laatijoiden tarkennusta. Ilman sitä tulkitsen määritelmät niin, että tiiausalueelta löydetty tiitikunpätkä ei ole varuste, mikäli sitä saman tien käytetään tiinä, vaan vain apuväline kuten pallon merkkinä käytetty tii.

    KL:n assosiaatio: ’Onko vesiesteeseen kadonneen pallon tilalle ko. esteestä ongittu ja peliin laitettu pallokin vain jokin apuväline vai onko se ihan oikeasti pelaajan pelissä oleva pallo?’ (Ikään kuin tiitikunpätkällä ja pelissä olevalla pallolla olisi jotain tekemistä toistensa kanssa).

    Tai

    PG: ’Pelissä oleva pallo ei ole apuväline eikä varuste. Pidän hyvin mahdollisena, että vedestä ongitusta pallosta ei välittömästi tule pelaajan varustetta.’

    KL:n rinnastus: ’Eikä pro shopista ostetusta pallostakaan tule varustetta ennen kuin tuuli on lennättänyt sen isolla rahalla ostetun pallopaketin ykkösväylälle, jossa naapurikentän pelaaja osuu siihen pallollaan ja paketin ostanut pelaaja vetelee naapurikentän pelaaja turpiin ko. palloon kajoamisesta omalla pallollaan, kö’. (Ikään kuin…Olkoon, sanat eivät riitä kertomaan).

    ja niin edelleen.

    KL, esitit tässä ketjussa kaksi pähkinää. Molemmat olivat otsikon mukaisesti tapauksia’. Tätä ei koskaan tapahdu, mutta….’. Oliko tarkoituskaan, että niitä joku miettii?

    PG

    KL, et ole vielä vastannut kysymyksiin:

    1. Kilpailijan lyömä pallo kimpoaa puusta ja osuu hänen hiukseensa (osuminen ihan varma asia, sama juttu kuin aiemmin). Tuleeko rangaistus? Jos ei tule, niin miksi ei? Jos ei tule, niin montako hiusta tarvitaan, jotta tulee?

    2. A puttaa viheriöllä. Pallo pysähtyy B:n pallon viereen viheriölle. Lähempi tarkastelu osoittaa, että A:n pallo koskettaa B:n palloa. A ja B ovat sitä mieltä, että A:n pallo pysähtyi B:n pallon viereen itsestään ja ehdottomasti B:n pallo ei estänyt A:n pallon etenemistä. C muisteli, että koskettamisesta rangaistaan aina, väittipä vielä niinkin, että kyllä se osuikin, sillä ilman osumista ei voi koskettaa. Tuomari kutsuttiin paikalle. A ja B pysyivät kannassaan: B:n pallo ei pysäyttänyt A:n palloa. Mikä on tuomiosi?

    Entä mikä on ratkaisusi näissä tapauksissa:

    3. Pelaajattaren pallo osuu puuhun, josta se kimpoaa korkealle yläilmoihin ja putoaa lähes kohtisuorasti alas sifongin päälle, joka lyönnin aikana on pudonnut pelaajattaren kaulasta maahan. Pallo jää omaan putoamisjälkeensä (osa sifongista jää pallon ja maan väliin). Osuiko pelaajan pallo pelaajan varusteeseen? Tuleeko rangaistus? Jos tulee, niin millä perusteella?

    4. Edellisen muunnelma: Pelaajan lyömä kivestä kimmonnut pallo hipaisee alas pudotessaan pelaajalta vahingossa maahan pudonnutta paperinenäliinan reunaa. Hipaisujälki näkyy selvästi nenäliinan kulmassa. Hipaisiko? Tuleeko rangaistus? Jos tulee, niin millä perusteella?

    Kysymykset kuuluvat sarjaan ’Tätä ei koskaan tapahdu, mutta….’ . Eivät siis mitään OT- juttuja…

    KL

    Esitä nuo kysymykset siellä seurasi sääntöillassa. Saat varmasti ansaitsemaasi huomiota 😉

    PG

    KL kirjoitti: (15.2.2012 19:00:31)
    Esitä nuo kysymykset siellä seurasi sääntöillassa. Saat varmasti ansaitsemaasi huomiota 😉

    Huomasin, että olit jo vastannut. KL viestissä 141: ’Varusteisiinsa osunut pallo tuottaa pelaajalle asianmukaisen yhden lyönnin rangaistuksen. Näin tuo on tähän asti aina tuomittu ja tullaan jatkossakin tuomitsemaan.’

    Eli säännöistä viis, tehdään niin kuin ennenkin. Esittämällä tämä kantasi sääntöillassa saisin varmasti huomiota. Houkutteleva ajatus. Toisenlaiseen ratkaisuun päädytään, jos vain yksinkertaisesti sovelletaan sääntöä 19-4, kuten loordit deccareissaan ml. decc19-5/4.

    1. Vaikka pallo osuu pelaajaan, se ei aiheuta muutosta pallon liiketilaan (pallon suunta ja vauhti eivät muutu osuman takia). Ei rangaistusta.
    2. Vaikka A:n puttaama pallo koskettaa B:n pelissä olevaa palloa, se ei aiheuta rangaistusta ’Since A’s ball was not deflected or stopped by B’s ball’. Decc 19-5/4.
    3. Vaikka pelaajan lyömä pallo osuu hänen varusteeseensa, siitä ei tule rangaista, koska varuste ei ole pallon liiketilan muutoksen aiheuttaja.
    4. Vaikka pelaajan lyömä pallo hipaisee hänen varustettaan, siitä ei tule rangaista, koska varuste ei aiheuta pallon liiketilan muutosta.

    ‘If a player’s ball is accidentally deflected or stopped by himself, his partner or either of their caddies or equipment, the player incurs a penalty of one stroke’, muussa tapauksessa ei tule rangaistusta. Ei sen ihmeempää.

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 168)
Vastaa aiheeseen: Tätä ei koskaan tapahdu, mutta….

Etusivu Foorumit Säännöt Tätä ei koskaan tapahdu, mutta….