Aihe: Re: Sisällä vai ulkona? - Golfpiste.com

20.–27.9. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[13][25]
KilpailuaSuomalaista

Re: Sisällä vai ulkona?

Etusivu Foorumit Säännöt Re: Sisällä vai ulkona?

Esillä 25 viestiä, 401 - 425 (kaikkiaan 536)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #268639 Ilmoita asiaton viesti

    tiikeri metsä kirjoitti: (11.12.2015 3:32:19)
    Vastaapa Tuuppari yhteen kysymykseen. Kun olet lyönyt pallosi ulos, missä sinun pelipallosi on?

    Noinkin lyhyessä kysymyksenasettelussa on kaksi virhettä, joista ensimmäinen on se että minä olisin lyönyt pallon ulos

    #268640 Ilmoita asiaton viesti

    tiikeri metsä kirjoitti: (11.12.2015 6:07:50)

    PG kirjoitti: (5.12.2015 11:54:06)

    Ärjy kirjoitti: (5.12.2015 1:08:54)
    Sanotaan, että tällainen (sivu)vesiesteen ja outin yhteinen rajatapaus on harvinainen. Kotikentälläni, joka on ihan tavallinen suomalainen kenttä, on tälläistä rajaa seitsemällä väylällä, yhteensä satoja metrejä. Osittain väylien sivuilla, osittain griinien takana. Olisi kiva tietää lordien tarkoittama tulkinta rajatapauksessa ilman, että paikalle haetaan tuomaria, jota pienemmissä kisoissa ei oikeasti löydykään.

    Jos ulkona -määritelmä on jäänyt jollekulle sivuamisen osalta hämäräksi, vaihtoehdoista kannattaa valita se, joka Ärjyn esittämässä ongelmassa on sopusoinnussa muiden sääntöjen kanssa. Valittu vaihtoehto on todennäköisesti juuri se, mitä lordit ovat tarkoittaneet.

    Joskus lordien tarkoittama tulkinta löytyy vain rivien välistä. Mielestäni samoin on myös tässä tapauksessa. Vesiestepaaluun nojaava pallo on vesiesteessä. Rivien välistä luettuna vesiesteen rajaa sivuava pallo on siten vesiesteessä. Sellaista rievien väliä olekaan, josta voisi lukea, että vesiesteessä oleva pallo on ulkona.

    Mikä ihmeen ristiriita on siinä, että kokonaan ulkona oleva pallo on ulkona? Mikä ristiriita on siinä, että ulkona oleva pallo ei ole enää pelissä eikä voi siten olla vesiesteessä?
    Jos pelissä olematon pallo on esteessä sitä koskettaessaan, voin yhtä hyvin ottaa taskustani pallon, asettaa sen koskettamaan vesiestettä ja väittää sen olevan esteessä.

    Omasta mielestäsi tuo todistelu on varmaan ihan loogisen näköistä. Ongelma on kuitenkin siinä, että oma tulkintasi säännöistä ajaa sinut tuohon ristiriita tilanteeseen. Ei tuupparin maailmassa ole tuota samaa ongelmaa. Ulkona oleva pallo on yhtä aikaa sisällä vain sen vuoksi, että itse määrittelet sen niin. Jos tarkastelaan tilannetta siten, että pallo on ulkona vasta silloin kun se ei kosketa kenttää (eli on kokonaan ulkona, beyond the boundaries), ei vastaavaa ahdistusta aiheuttavaa tilannetta synny. Ja mitä tämä aiheuttaa käytännössä. No eipä juuri mitään. Siinä poikkeuksellisessa tilanteessa, että se pallo tosiaan nojaisi outin reunalle jostain syystä tökättyyn vesiestepaaluun, voitaisiin sanoa pallon olevan esteessä. Pallon lojuessa rajalla vapaasti, tilanne tulkittaisiin joko tai, ihan kuin aiemminkin. Jos tuo ajatusmalli vaikuttaa asenteen kautta tulkitsijan päätökseen, voisi muutos olla esim. millin sadasosan verran. Mielenkiintoista nähdä onko tuo matka sinulle niin suuri, ettet sitä kykene kulkemaan. Jos näin on, on varmaan vaan tuupparillekin helpointa todeta, että tiikeri on ulkona koska hän on kokonaan ulkona.

    #268641 Ilmoita asiaton viesti

    Tasamaan tuuppari kirjoitti: (11.12.2015 9:26:39)

    tiikeri metsä kirjoitti: (11.12.2015 3:32:19)
    Vastaapa Tuuppari yhteen kysymykseen. Kun olet lyönyt pallosi ulos, missä sinun pelipallosi on?

    Noinkin lyhyessä kysymyksenasettelussa on kaksi virhettä, joista ensimmäinen on se että minä olisin lyönyt pallon ulos

    Ok. Itse itselleni vastaten. Kun olen lyönyt palloni ulos, ei minulla ole pelipalloa missään. Siten minulla ei voi olla myöskään vesiestettä koskettavaa pelipalloa. ’Onko kokonaan ulkona oleva vesiestettä sivuava pallo vesiesteessä oleva pelipallo?’ on yhtä järkevä kuin ’Onko sininen vesiestettä sivuava pallo vesiesteessä oleva punainen pallo?’
    Muutaman muun asian ohella ihmettelen kauhiasti edelleen sitä vaatimusta, että pallon pitäisi olla irti rajasta ollakseen ulkona. Miksi ulkorajapaalu on kokonaan ulkona, vaikka se on rajassa kiinni? Missä sääntökohdassa pallon kokonaan ulkona oleminen on määritelty eri tavalla? Ulkorajan ja irti olevan pallon väliin jäävä suojavyöhyke ei ole sen paremmin ulkona kuin sisälläkään, mitä aluetta tämä mystinen vyöhyke on? Ei ole vastauksia näihin kuulunut.

    #268642 Ilmoita asiaton viesti

    KL kirjoitti: (9.12.2015 23:27:47)
    Jos se ketään yhtään lohduttaa, niin viime kuukausien saldona tämän asian tiimoilta kukaan golfin sääntöihin oikeasti vihkiytynyt ei ole kyennyt sanomaan mikä olisi se ainoa oikea ratkaisu ja miksi (olen meinaan kysellyt aika monelta…).

    No nyt on löytynyt ensimmäinen.

    Edit: Anteeksi, olinkin väärässä. Luin tekstisi huolimattomasti.

    #268643 Ilmoita asiaton viesti

    PG:n todistelun mukaan ulkorajaa merkitsevä paalu ei voi olla ulkona, sillähän on peräti ääretön määrä yhteisiä pisteitä rajan kanssa. Loordit ovat siis erehtyneet määritellessään paalun olevan ulkona. Tai sitten nollaulotteisilla pisteillä ei ole mitään merkitystä, vaan alue ’beyond the border’ alkaa välittömästi rajasta ilman mitään rakoa.

    #268644 Ilmoita asiaton viesti
    KL

    duffeli kirjoitti: (11.12.2015 11:08:02)
    Ongelma on kuitenkin siinä, että oma tulkintasi säännöistä ajaa sinut tuohon ristiriita tilanteeseen.
    ….

    Jos tarkastellaan tilannetta siten, että pallo on ulkona vasta silloin kun se ei kosketa kenttää (eli on kokonaan ulkona, beyond the boundaries),

    Sen verran sotken pakkaa, että myös tuo on sinun ihka oma tulkintasi, mutta toisaalta tuohon koko dilemma kulminoituu. Onko pallo ulkona, jos se koskettaa muttei leikkaa kentän ulkorajaa?

    Tähän kysymykseen toiset vastaavat ei ja jotkut toiset kyllä, ja siitä se tulkintojen ristiriita syntyy.

    #268645 Ilmoita asiaton viesti

    tiikeri metsä kirjoitti: (11.12.2015 14:41:17)
    PG:n todistelun mukaan ulkorajaa merkitsevä paalu ei voi olla ulkona, sillähän on peräti ääretön määrä yhteisiä pisteitä rajan kanssa. Loordit ovat siis erehtyneet määritellessään paalun olevan ulkona. Tai sitten nollaulotteisilla pisteillä ei ole mitään merkitystä, vaan alue ’beyond the border’ alkaa välittömästi rajasta ilman mitään rakoa.

    Tarkoitatko nyt varsinaista paalua vai sen ulkopinnalla olevaa maalikerrosta? Tällähän on kymmenien, ellei satojen mikrometrien merkitys.

    Ajatte kuinka paljon maailmassa on väärin tuomittuja kierroksia. Kuinka moni meistä rapsuttaa maalikerroksen, ja vain maalikerroksen, pois mitatakseen oikein?

    #268646 Ilmoita asiaton viesti

    KL kirjoitti: (11.12.2015 15:30:23)

    duffeli kirjoitti: (11.12.2015 11:08:02)
    Ongelma on kuitenkin siinä, että oma tulkintasi säännöistä ajaa sinut tuohon ristiriita tilanteeseen.
    ….

    Jos tarkastellaan tilannetta siten, että pallo on ulkona vasta silloin kun se ei kosketa kenttää (eli on kokonaan ulkona, beyond the boundaries),

    Sen verran sotken pakkaa, että myös tuo on sinun ihka oma tulkintasi, mutta toisaalta tuohon koko dilemma kulminoituu. Onko pallo ulkona, jos se koskettaa muttei leikkaa kentän ulkorajaa?

    Tähän kysymykseen toiset vastaavat ei ja jotkut toiset kyllä, ja siitä se tulkintojen ristiriita syntyy.

    Aivan. Oma tulkintani perustuu siihen, että missään kohdassa sääntöjä ei sanota, että pelialuetta koskettava pallo on pelialueella. Ja siihen, että ulkorajaa osoittavat paalut ja viivat ovat määritelmän mukaan kokonaan ulkona,siis beyond the border, vaikka ne sivuavat rajaa. Beyond the border täytyy tarkoittaa välittömästi rajasta alkavaa aluetta ilman mitään hajurakoa. Muutenhan paalujen lentänpuoleinen osa olisi hajuraossa ja siten kentällä.

    #268647 Ilmoita asiaton viesti

    Tiikeri Metsän osuus 15 viimeisimmästä viestistä on 9/15. Näissä toistuu hänen ’oma tulkintansa’. Minun lopullinen oma tulkintani on sama kuin mitä KL kirjoitti viestissä 393:

    ’Säännöistä ei tähän löydy aukotonta ratkaisua.’

    #268648 Ilmoita asiaton viesti

    Kyllä säännöistä löytyy selvä ratkaisu:’Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.’ Jos vain hyväksyy sen asian, että’ulkona’ alkaa heti ulkorajasta, ja siitähän tässä on väitelty kahden viestiketjun ja muutaman sadan viestin ajan. Ja jos hyväksyy sen tosiasian, että ulkona oleva pallo ei ole pelissä eikä siten myöskään voi olla sääntöjen tarkoittamalla tavalla vesiesteessä.

    #268649 Ilmoita asiaton viesti

    tiikeri metsä kirjoitti: (14.12.2015 3:30:14)
    Kyllä säännöistä löytyy selvä ratkaisu:’Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.’ Jos vain hyväksyy sen asian, että’ulkona’ alkaa heti ulkorajasta, ja siitähän tässä on väitelty kahden viestiketjun ja muutaman sadan viestin ajan. Ja jos hyväksyy sen tosiasian, että ulkona oleva pallo ei ole pelissä eikä siten myöskään voi olla sääntöjen tarkoittamalla tavalla vesiesteessä.

    Mitä mieltä olet deccarista 26/1.5?

    Entäpä KL:n

    KL kirjoitti: (9.12.2015 23:27:47)
    Jos se ketään yhtään lohduttaa, niin viime kuukausien saldona tämän asian tiimoilta kukaan golfin sääntöihin oikeasti vihkiytynyt ei ole kyennyt sanomaan mikä olisi se ainoa oikea ratkaisu ja miksi (olen meinaan kysellyt aika monelta…).

    tai nimimerkin J-PS toisaalla esittämästä ?

    J-PS@muualla: (Joulukuu 05, 2015, 22:17:42 )
    Loppu on tuomarista kiinni, ihan kumpaan tulkintaan kyseinen pillipiipari katsoo hyväksi kallistua. Sääntökirjasta tuohon ei enempää apuja löydy.

    #268650 Ilmoita asiaton viesti
    KL

    Tasamaan tuuppari kirjoitti: (14.12.2015 9:17:31)
    Mitä mieltä olet deccarista 26/1.5?

    Tuosta deccarista sen verran, että siinä puhutaan maahan maalatusta rajaviivasta (’line’) eikä näkymättömästä/kuvitteellisesta pystysuorasta esteen rajaa määrittävästä seinämästä. Tilanne ei siksi ole kovin hyvin verrattavissa käsiteltävään ongelmaan.

    #268651 Ilmoita asiaton viesti

    KL kirjoitti: (14.12.2015 12:04:58)

    Tasamaan tuuppari kirjoitti: (14.12.2015 9:17:31)
    Mitä mieltä olet deccarista 26/1.5?

    Tuosta deccarista sen verran, että siinä puhutaan maahan maalatusta rajaviivasta (’line’) eikä näkymättömästä/kuvitteellisesta pystysuorasta esteen rajaa määrittävästä seinämästä. Tilanne ei siksi ole kovin hyvin verrattavissa käsiteltävään ongelmaan.

    Raja kuin raja, mä en näe eroa vaikka yritän. Toki siis sillä olettamuksella, että rajaan kosketaan, esim. nojaa paaluun.

    Ja edelleenkin, en väitä tämän olevan ainoa tulkinta.

    #268652 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    KL kirjoitti: (14.12.2015 12:04:58)

    Tasamaan tuuppari kirjoitti: (14.12.2015 9:17:31)
    Mitä mieltä olet deccarista 26/1.5?

    Tuosta deccarista sen verran, että siinä puhutaan maahan maalatusta rajaviivasta (’line’) eikä näkymättömästä/kuvitteellisesta pystysuorasta esteen rajaa määrittävästä seinämästä. Tilanne ei siksi ole kovin hyvin verrattavissa käsiteltävään ongelmaan.

    Eihän tuo sanamuoto todellisuudessa sitä esittämälläsi tavalla rajaa. Englannin kielen line kun voi yhtä hyvin kuvata linjaa joka kulkee ilmassa ja on siis kuvitteellinen.

    Kyllä deccarin olennainen osa on se että kun pallo koskettaa vesiesteen rajaa, sen tulkitaan olevan vesiesteessä, vaikka sen samalla voisi tulkita olevan ihan saman periaatteen mukaisesti bunkkerissa tai viheriöllä ’any part touches’

    Mulle ainakin tämä deccari antaa riittävän selkänojan ratkaista tämä kiistelty tapaus vesiesteen hyväksi. Seuraavan tuhannen vuoden aikanahan tuo voi jollekin jopa sattua niin hyvä olla varautunut 🙂

    #268653 Ilmoita asiaton viesti

    ts kirjoitti: (14.12.2015 12:52:46)
    Seuraavan tuhannen vuoden aikanahan tuo voi jollekin jopa sattua niin hyvä olla varautunut 🙂

    Sanopa muuta. Varsinkin kun epäreiluus-pykälähän tulisi vasta sitten voimaan, jos saman kilpailun aikana tilanne tapahtuisi useammin kuin kerran ja ne tuomittaisiin eri tavalla.

    Voitais avata äänestys kumpi tapahtuu ensin; Suomi jalkapallon arvoturnaukseen vai pallo rajalla 😀

    #268654 Ilmoita asiaton viesti

    Pallo on joka tapauksessa kentän rajojen sisäpuolella tuossa deccarissa, mutta yhteistä on että säännöistä löytyy tässäkin tapauksessa kaksi vastakkaista lausumaa. Deccarissa kerrotaan, miten kyseinen tilanne tulee tuossa tapauksessa ratkaista. Tätä ulkorajakeissiä voidaan tulkita mielestäni kahdella tavalla. Ensimmäisen mukaan tilanne on täysin verrannoillinen tuon edellisen kanssa siten, että on olemassa kaksi vastakkaista sääntökohtaa. Toinen määrittelee pallon olevan vesiesteessä ja toinen kertoo pallon olevan ulkona. Ja ei, tuosta aiemmasta deccarista ei voi päätellä, että vesiestemääritelmä olisi jotenkin etusijalla. Tässä tulkintavaihtoehdossa ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin saada uusi deccari, jossa oikea toimintatapa kerrotaan. Toinen näkemys on se, että tuota vastakkaisuutta ei ole. Tällöin ulkorajan määrittely itsessään olisi sellainen, joka antaa vastauksen ongelmaan. Beyond the… tarkoittaisi, että rajaa koskettava pallo olisi siis aina sisällä. Ainut tietämäni deccari, jonka voisi liittää jollain lailla perusteluksi tähän on 27/19. Siinä sanotaan, että paalujen paksuuden ollessa suurempi- huom! ei suurempi tai yhtäsuuri kuin pallon halkaisija, on pallon katsottava olevan ulkona. No tähänkin löytyy varmaan monenlaista vääntöä, joten on ehkä helpointa sanoa että ilman loordien nuijanlyöntiä tilanne pysyy avoimena. Jotenkin vaan on kiva ajatella, että loordit on olleet jumalallisia aiemmassa työssään ja kaikki totuus sisältyy jo tuohon pyhään kirjaan.

    #268655 Ilmoita asiaton viesti

    duffeli kirjoitti: (14.12.2015 13:05:50)
    Ainut tietämäni deccari, jonka voisi liittää jollain lailla perusteluksi tähän on 27/19.

    Tämä kyseinen on kyllä turhin ja tyhmin deccari mihin oon törmänny. ’Jos pallo on kolmen kilometrin päässä out-paaluista ulkopuolella, onko oikein sanoa että pallo on ulkona?’
    (mitta liioiteltu)

    #268656 Ilmoita asiaton viesti
    KL

    ts kirjoitti: (14.12.2015 12:52:46)

    KL kirjoitti: (14.12.2015 12:04:58)

    Tasamaan tuuppari kirjoitti: (14.12.2015 9:17:31)
    Mitä mieltä olet deccarista 26/1.5?

    Tuosta deccarista sen verran, että siinä puhutaan maahan maalatusta rajaviivasta (’line’) eikä näkymättömästä/kuvitteellisesta pystysuorasta esteen rajaa määrittävästä seinämästä. Tilanne ei siksi ole kovin hyvin verrattavissa käsiteltävään ongelmaan.

    Eihän tuo sanamuoto todellisuudessa sitä esittämälläsi tavalla rajaa. Englannin kielen line kun voi yhtä hyvin kuvata linjaa joka kulkee ilmassa ja on siis kuvitteellinen.

    D26/1.5:stä poimittu pätkä:

    ’A player’s ball touches the line defining the margin of a water hazard …’

    Määritelmästä luettua:

    ’When both stakes and lines are used to indicate a lateral water hazard, the stakes identify the hazard and the lines define the hazard margin.’

    Nuo määritelmän ’lines’ siis ovat maahan maalattuja (raja)viivoja.

    Lisäksi D26/1 kertoo seuraavaa:

    Q. Is a ball in a water hazard when some part of the ball breaks the plane
    that extends vertically upwards from the margin of the hazard even though
    the ball does not touch the ground or grass inside the hazard?
    A. Yes, since the Definition of “Water Hazard” provides that “the margin of
    a water hazard
    extends vertically upwards and downwards”.

    Vaikea tuosta on päätyä esittämääsi tulkintaan.

    Mielenkiintoista muuten on, että vesiesteen määritelmässä käytetään nimenomaan termiä ’margin’ kuvaamaan tuota kuvitteellista rajaa, kun taas OB-määritelmässä käytetään termiä ’line’ samassa merkityksessä. Ristiin noita en ole huomannut käytettävän enkä deccarikirjan hakutoiminnollakaan äkkiä löytänyt sellaista.

    #268657 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    KL kirjoitti: (14.12.2015 13:44:54)

    ts kirjoitti: (14.12.2015 12:52:46)

    KL kirjoitti: (14.12.2015 12:04:58)

    Tasamaan tuuppari kirjoitti: (14.12.2015 9:17:31)
    Mitä mieltä olet deccarista 26/1.5?

    Tuosta deccarista sen verran, että siinä puhutaan maahan maalatusta rajaviivasta (’line’) eikä näkymättömästä/kuvitteellisesta pystysuorasta esteen rajaa määrittävästä seinämästä. Tilanne ei siksi ole kovin hyvin verrattavissa käsiteltävään ongelmaan.

    Eihän tuo sanamuoto todellisuudessa sitä esittämälläsi tavalla rajaa. Englannin kielen line kun voi yhtä hyvin kuvata linjaa joka kulkee ilmassa ja on siis kuvitteellinen.

    D26/1.5:stä poimittu pätkä:

    ’A player’s ball touches the line defining the margin of a water hazard …’

    Määritelmästä luettua:

    ’When both stakes and lines are used to indicate a lateral water hazard, the stakes identify the hazard and the lines define the hazard margin.’

    Nuo määritelmän ’lines’ siis ovat maahan maalattuja (raja)viivoja.

    Lisäksi D26/1 kertoo seuraavaa:

    Q. Is a ball in a water hazard when some part of the ball breaks the plane
    that extends vertically upwards from the margin of the hazard even though
    the ball does not touch the ground or grass inside the hazard?
    A. Yes, since the Definition of “Water Hazard” provides that “the margin of
    a water hazard
    extends vertically upwards and downwards”.

    Vaikea tuosta on päätyä esittämääsi tulkintaan.

    Mielenkiintoista muuten on, että vesiesteen määritelmässä käytetään nimenomaan termiä ’margin’ kuvaamaan tuota kuvitteellista rajaa, kun taas OB-määritelmässä käytetään termiä ’line’ samassa merkityksessä. Ristiin noita en ole huomannut käytettävän enkä deccarikirjan hakutoiminnollakaan äkkiä löytänyt sellaista.

    Mun taas on helppo päätyä siihen, koska en jumitu kirjoitettuun tekstiin ja sanamuotoihin vaan ajattelen todellista tilannetta. Tuo deccari kun pätee silloinkin ytimeltään vaikka linja olisi ilmassa leijuva ja kuviteltu. Tiedä vaikka tuokin deccari olisi kirjoitettu jo ennen maalin keksimistä 🙂

    Kukaan ei varmaan ole sitä mieltä että tulkinta muuttuisi sen mukaan onko maahan piirretty viiva vai ei. Varsinkaan kun tuo koskettaminen ei ole deccarin olennainen osa vaan siinä kerrotaan kumpaan suuntaan rajatapauksessa kallistutaan. Vallan mainio löydös siis juuri tähän tapaukseen.

    #268658 Ilmoita asiaton viesti
    KL

    ts kirjoitti: (14.12.2015 13:58:16)

    KL kirjoitti: (14.12.2015 13:44:54)

    ts kirjoitti: (14.12.2015 12:52:46)

    KL kirjoitti: (14.12.2015 12:04:58)

    Tasamaan tuuppari kirjoitti: (14.12.2015 9:17:31)
    Mitä mieltä olet deccarista 26/1.5?

    Tuosta deccarista sen verran, että siinä puhutaan maahan maalatusta rajaviivasta (’line’) eikä näkymättömästä/kuvitteellisesta pystysuorasta esteen rajaa määrittävästä seinämästä. Tilanne ei siksi ole kovin hyvin verrattavissa käsiteltävään ongelmaan.

    Eihän tuo sanamuoto todellisuudessa sitä esittämälläsi tavalla rajaa. Englannin kielen line kun voi yhtä hyvin kuvata linjaa joka kulkee ilmassa ja on siis kuvitteellinen.

    D26/1.5:stä poimittu pätkä:

    ’A player’s ball touches the line defining the margin of a water hazard …’

    Määritelmästä luettua:

    ’When both stakes and lines are used to indicate a lateral water hazard, the stakes identify the hazard and the lines define the hazard margin.’

    Nuo määritelmän ’lines’ siis ovat maahan maalattuja (raja)viivoja.

    Lisäksi D26/1 kertoo seuraavaa:

    Q. Is a ball in a water hazard when some part of the ball breaks the plane
    that extends vertically upwards from the margin of the hazard even though
    the ball does not touch the ground or grass inside the hazard?
    A. Yes, since the Definition of “Water Hazard” provides that “the margin of
    a water hazard
    extends vertically upwards and downwards”.

    Vaikea tuosta on päätyä esittämääsi tulkintaan.

    Mielenkiintoista muuten on, että vesiesteen määritelmässä käytetään nimenomaan termiä ’margin’ kuvaamaan tuota kuvitteellista rajaa, kun taas OB-määritelmässä käytetään termiä ’line’ samassa merkityksessä. Ristiin noita en ole huomannut käytettävän enkä deccarikirjan hakutoiminnollakaan äkkiä löytänyt sellaista.

    Mun taas on helppo päätyä siihen, koska en jumitu kirjoitettuun tekstiin ja sanamuotoihin vaan ajattelen todellista tilannetta. Tuo deccari kun pätee silloinkin ytimeltään vaikka linja olisi ilmassa leijuva ja kuviteltu. Tiedä vaikka tuokin deccari olisi kirjoitettu jo ennen maalin keksimistä 🙂

    Kukaan ei varmaan ole sitä mieltä että tulkinta muuttuisi sen mukaan onko maahan piirretty viiva vai ei. Varsinkaan kun tuo koskettaminen ei ole deccarin olennainen osa vaan siinä kerrotaan kumpaan suuntaan rajatapauksessa kallistutaan. Vallan mainio löydös siis juuri tähän tapaukseen.

    Itse asiasta ja sen tulkinnasta olen samaa mieltä, sen sijaan eri mieltä siitä mitä tuo D26/1.5 kertoo. Siitä voi halutessaan vetää yhtä lailla rivien välisen tulkinnan kuin tuosta D26/1:stäkin. Kumpikaan ei yksiselitteisesti kerro onko vesiesteen pystysuoraa rajaa (margin) koskettava, vaan ei leikkaava pallo vesiesteessä vai ei. Asian tulkinta kuitenkin lienee kaikilla sama, toisin sanoen sellainen pallo on vesiesteessä (paitsi tietenkin, jos pallo on samalla ulkona, jolloin tulkintoja on tasan kaksi erilaista…).

    Sitä voi sitten pohtia erikseen miksi tuo 1.5 on ylipäätään kirjoitettu, koska asia on ilman mitään tulkinnan mahdollisuutta kerrottu jo vesiesteen määritelmässä. Myös voi pohtia miksi tuossa 26/1:ssä lukee ’breaks the plane’ eikä ’touches the plane’ tai ’touches or breaks the plane’, joista viimeisin olisi täysin yksiselitteinen ja poistaisi kaikki viimeisetkin tulkinnanrippeet.

    #268659 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    KL kirjoitti: (14.12.2015 14:38:01)

    Sitä voi sitten pohtia erikseen miksi tuo 1.5 on ylipäätään kirjoitettu, koska asia on ilman mitään tulkinnan mahdollisuutta kerrottu jo vesiesteen määritelmässä. Myös voi pohtia miksi tuossa 26/1:ssä lukee ’breaks the plane’ eikä ’touches the plane’ tai ’touches or breaks the plane’, joista viimeisin olisi täysin yksiselitteinen ja poistaisi kaikki viimeisetkin tulkinnanrippeet.

    Johan minä sen tuossa aiemmin kerroin. Se ratkaisee juuri tuossa käsitellyt rajatapaukset, jossa pallo määritelmien mukaan on kahdessa tilassa samaan aikaan.

    Siis: Pallon katsotaan olevan viheriöllä kun osakin siitä koskettaa viheriön pintaa. Samoin pallon katsotaan olevan vesiesteessä kun osakin siitä koskettaa esteen rajaa. Tuo deccari ratkaisee kiistan siitä kumman mukaan tuossa tulkitaan jos molemmat toteutuvat ja siten osuu juuri tähän tapaukseen.

    Deccarin viesti on siis hyvin yksinkertainen eikä siihen tarvitse sotkea sanaleikkejä tai termien tulkintoja.

    #268660 Ilmoita asiaton viesti

    Kun pohditaan bunkkerin ja vesiesteen rajalla olevan pallon statusta, pohdittava pallo on kuitenkin varmuudella pelipallo, ball in play.
    Jos pohditaan sitä, onko kokonaan ulkona oleva pelipallo, joka koskettaa vesiestettä, esteessä vai ei, täytyy miettiä, voiko kokonaan ulkona olevaa pelipalloa olla olemassakaan. Minusta ei voi.

    #268661 Ilmoita asiaton viesti
    ts

    tiikeri metsä kirjoitti: (14.12.2015 15:38:38)
    Kun pohditaan bunkkerin ja vesiesteen rajalla olevan pallon statusta, pohdittava pallo on kuitenkin varmuudella pelipallo, ball in play.
    Jos pohditaan sitä, onko kokonaan ulkona oleva pelipallo, joka koskettaa vesiestettä, esteessä vai ei, täytyy miettiä, voiko kokonaan ulkona olevaa pelipalloa olla olemassakaan. Minusta ei voi.

    Ei voikaan. Tosin pallo joka koskettaa vesiestettä ei ole kokonaan ulkona, joten siihen kaatuu tuo päätelmä.

    Asiastahan voidaan sen tuhannen vuotta vääntää, kuten olette täällä tehneetkin, mutta esim mulle riittää tuo deccari tilanteen ratkaisemiseksi jos sellainen vastaan tulee. Siten ehkä kannattaa ymmärtää että saman lauseen toistaminen ei tule tätä casea ratkaisemaan hyväksesi, koska toinen kanta on aivan yhtä pätevä.

    #268662 Ilmoita asiaton viesti

    Kun pohditaan bunkkerin ja vesiesteen rajalla olevan pallon statusta, pohdittava pallo on kuitenkin varmuudella pelipallo, ball in play.
    Jos pohditaan sitä, onko kokonaan ulkona oleva pelipallo, joka koskettaa vesiestettä, esteessä vai ei, täytyy miettiä, voiko kokonaan ulkona olevaa pelipalloa olla olemassakaan. Minusta ei voi.

    #268663 Ilmoita asiaton viesti

    Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää. Jos otetaan sen verran rohkea reunaehto, että termillä ’pallo’ tarkoitetaan vain pelissä olevaa palloa, ei ulkona oleva pallo ole enää ’pallo’. Siten ko. ongelmassa ei ole olemassakaan mitään ’palloa’, joka voisi koskettaa estettä.
    Kysymys siis todellakin vastaa lasten kompaa:’Kun ilmassa oleva sininen pallo makaa punaisena maassa…’

Esillä 25 viestiä, 401 - 425 (kaikkiaan 536)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit Säännöt Re: Sisällä vai ulkona?