16.4.–23.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][17]
KilpailuaSuomalaista

Peliaikojen varausoikeudet

Etusivu Foorumit Yleistä Peliaikojen varausoikeudet

Esillä 25 viestiä, 251 - 275 (kaikkiaan 623)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Heh, tässä tullaan vahvasti käsitteiden maailmaan. Olihan jo 70-luvulla harvoja ja valittuja yrityksen sisäisiä verkkoja, mutta niitä tuskin tänään kutsuttaisiin termillä netti.

    No minun käsitteistössäni ”netti” on internet alkaen 80-luku ja ”webbi” selainpohjainen maailma alkaen 90-luku. ”Webbi” on ”netin” yksi osa-alue. Ja tässä käsitteistössä ne mainitut usenetin keskusteluryhmät toimivat netissä 😉

    Mutta se nörtteilystä, homeista historiaahan tuo on, koska kukaan ei enää puhu webistä, vaan se käsite on jäänyt tarpeettomaksi ja netti tarkoittaa nykyään kaikkea mitä ruudulla näkyy.

    PG

    Jiiär

    kyllä minäkin olen nettikeskustelut aloittanut vuonna -89 usenetin keskusteluryhmissä, kun aloitin opinnot Polilla. ”Webbiä” tai selainta toki tuolloin ei vielä oltu keksitty, mutta keskustelu kävi kyllä kuumana silloinkin.

    Keskustelitteko koskaan siitä, miksi ihmeessä tuota Algolia, Fortrania ja Coboliakin pitää vielä opiskella, vaikka eletään jo nettiaikaa?

    ’Offtopic, mutta oli nyt pakko takertua tähän, koska’ ”en ollut enää siellä silloin”.

    Jo 1980-luvun alussa rakenneltiin ja käytettiin erilaisia BBS-järjestelmiä (Bulletin Board Systems) joiden siirtojärjestelmänä oli sen aikaiset modemit ja puhelinverkot. Näissä oli laitealustoina ensimmäiset CP/M mikrotietokoneet, ja myöhemmän myös MS-DOS laitteet. Jossain vaiheessa ylläpidin otona myös omaa ”BBS boxia”.

    Ohjelmistot värkättiin itse ja/tai erilaisista lähdekoodeista l. ”sorsista” (=source) assemblerilla jne. Näillä palveluilla oli omat aktiiviser käyttäjänsä jo siihen aikaan. Tokihan silloin tehtiin jo paljon muutakia. Myöhemmin tuli yliopistojen kautta ja parempien siirtojärjelmien myötä Internet joka käytännössä osittain uudisti/korvasi tällaiset, voisiko sanoa ”ensimmäisen sukupolven julkiset keskustelu- ja email-järjestelmät”.

    Mukava näitäkin on muistella kun klubin terassille sattuu osumaan vanhoja kavereita..

    Palataan sitten takaisin oikeaan aiheeseen..

    KL1: Juu, siitä vain, mutta Villan lausunnon perusteella tuohon muutokseen tarvitaan JOKAISEN osakkeenomistajan suostumus, koska se heikentää osakkaiden / osakkeiden yhdenvertaisuutta.

    Villan lausunto on vain ”lausunto muiden joukossa”. Se on vähintäänkin tulkinnanvarainen. Itse sivullisena ja maallikkona ymmärrän asian niin että Villa on Talman toimeksiannon pohjalta löytänyt yllättäen rakenteellisen ”loukkauksen osakkaiden yhdenvertaisuudessa” koskien pelioikeuden sisältämää varausoikeutta ja ehkä muutakin.
    – yhtiössä jo ikiaikoja ollut epäkohta tulee korjata, koska sitä ei ole mainittu YJ:ssä.
    – mutta onko asia näin? Sitä minä en tiedä…eikä sitä tiedä varmuudella kukaan muukaan.
    – se että käytäntö muuttuu (on muuttunut?) jääköön osakkaiden keskinäiseen käsittelyyn.

    Mutta, yleisesti ottaen asia ei mene noin kuten KL1 yllä kirjoittaa.

    Ensinnäkin on jo lähtökohtaisestui epäselvää mikä seikka nimenomaisesti ”heikentää osakkaiden yhdenvertaisuutta”.
    – jos päätös ei vaikuta millään tavoin osakkeiden keskinäiseen yhdenvertaisuuten niin silloin ei tarvita keneltäkään mitään suostumuksia,

    Toisekseen vaikka päätettäisiin siten että osakkaiden keskinäiset edut muuttuvat niin tarvitaan niiden osakkeenomistajien suotumus joiden edut päätöksen johdosta heikkenee.
    – ja heikentymisestä pitää olla/löytyä jonkinlainen konkreettinen ja todistettava ilmentymä..
    – viimekädessä yhtiön päätöstä voidaan joutua moittimaan (ja vastaavasti puolustamaan) välimieskäsittelyssä tai oikeudessa.

    Kun yhtiön jokaisella osakkaailla on mahdollisuus valita vaihtoehtoisia mutta erilaisia tapoja hyödyntää osakkeen pelioikeutta, se ei suinkaan tarkoita etteikö osakkeenomistajat olisi yhdenvertaisia keskenään.

    Vaihtoehtojen tarkoituksena on nimenomaan tarjota erilaisia mahdollisuuksia pelioikeuden käyttöön.
    – niihin sisältyy toisiinsa nähden erilaisia etuja sekä toisaalta ja vastaavasti myös rajoitteita.

    Me kaikki tiedämme minkälaisia pelioikeuden valinnaiset käyttötavat ovat olleet yhtiön perustamisesta lähtien.
    Yhtä hyvin voidaan kysyä saako osakeyhtiön hallitus heikentää oman osakkeensa pelioikeudella pelaavan varausoikeuksia?
    – eikö siihenkin heikennykseen pitäisi olla niiden osakkeenomistajien suostumus joiden oikeudet heikkenee suhteessa ulkopuolisen käytössä olevaan varausoikeuteen?

    Otanpa tähän vielä hypoteettisen esimerkin siitä jos osakkeenomistajien vaihtoehtoja pelioikeudn osalta lisättäisiin:

    Lisäys yhtiöjärjestykseen:
    ”Osakkeenomistaja voi halutessaan luovuttaa osakkeensa pelioikeuden golfoskeyhtiön käyttöön. Tässä tapauksessa osakkeenomistajalle palautetaan tai hyvitetään 80%:ia hänen yhtiölle maksamistaan vastikkeista.”
    – tämä nyt vain esimerkkinä siitä miten golfosakeyhtiö voisi toteuttaa osittaisen ”vastikevapautuksen”.
    – nimittäin tällaisellekin vaihtoehdolle voisi olla tarvetta ja kysyntää, ainakin tilapäisesti.
    – tällainen oikeus voisi mahdollisesti olla rajoitettu enintään 3 vuoden ajalle.

    Loukkaisiko tällainen vaihtoehto osakkaiden keskinäistä yhdenvertaisuutta?
    – se antaisi yhtiölle mahdollisuuden hyöduntää ja jalostaa ko. osakkeen pelioikeutta
    – tottakai se voi ainakin teoriassa johtaa siihen että muut joutuisivat korvaamaan yhtiöltä saamatta jääneen osauuden vastikkeesta. (siis lisäisi osakkaiden maksuosuutta?)
    – mutta todellisuudessa kävisi niin että yhtiö saa enemmän rahaa ko. pelioikeudesta.
    – joka tapauksessa yhtiökokous voi päättää tällaisesta muutoksesta yhtiöjärjestykseen.
    – päätös itsessään voi olla moitteenvarainen tai jopa mitätön, mutta se on validi ainakin siinä tapauksessa ja siihen asti jollei siihen kohdistu moitteita.

    Mutta keskustelu jatkukoon…ja loppuviimeksi tässä on kysymys Talman ajanvarauksista joiden kohtalosta ko. yhtiön osakkaat voivat päättää juuri niin kuin itse haluavat.

    PG:

    Keskustelitteko koskaan siitä, miksi ihmeessä tuota Algolia, Fortrania ja Coboliakin pitää vielä opiskella, vaikka eletään jo nettiaikaa?

    No, kerta kiellon päälle nörtteilyä… Ehei, yhtäkään noista en ole opiskellut missään vaiheessa uraa. Olin ensimmäistä vuosikurssia, jonka ohjelmoinnin opetus alkoi Schemellä, ja aika paljon tehtiin sitten systeemitason koodausta C:llä tai C++:lla eri kursseilla ja projekteissa, Java tuli opintojen loppupuolella kuvioihin mukaan (opintoni kestivät pitkään…)

    Ja juu, kyllä siellä aika alkuvaiheessa tehtiin jo nettiohjelmointia, sillä tasolla kun sitä siihen aikaan ylipäänsä tehtiin. Koen hyvinkin olevani omalla alallani likipitäen ensimmäistä aidosti ”nettinatiivia” sukupolvea, joka on alusta asti lähtenyt siitä ajatuksesta, että tietokoneet ovat verkottuneita ja että se on mullistava juttu. Kuten sanottu, Suomi liittyi internetiin vuonna 1988, noin vuotta ennen kuin opintoni aloitin.

    Keskustelitteko koskaan siitä, miksi ihmeessä tuota Algolia, Fortrania ja Coboliakin pitää vielä opiskella, vaikka eletään jo nettiaikaa?

    Pankki- ja vakuutusalalla tietyt perusjärjestelmät on aikanaan koodattu esim. Cobolilla. Yhtiöt kipuilevat edelleen niistä eroon pääsemiseksi, mutta järjestelmien uusimisessa on kyseessä valtavat investoinnit. Ongelma on ihan globaali. Pitäisiköhän kaivaa esiin vanhat oppikirjat ja uudelleen kouluttautua koodariksi? Jopa yli kuuskymppisillekin on kysyntää.

    KL: Juu, siitä vain, mutta Villan lausunnon perusteella tuohon muutokseen tarvitaan JOKAISEN osakkeenomistajan suostumus, koska se heikentää osakkaiden / osakkeiden yhdenvertaisuutta.

    gloffare: Mutta, yleisesti ottaen asia ei mene noin kuten KL1 yllä kirjoittaa.

    KL:n näkemys perustuu kyllä ihan OYL:iin:

    OYL 5.luku 29 § Osakkeenomistajan suostumus
    Osakkeenomistajalta on saatava suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, kun:

    8) samanlajisten osakkeiden tuottamien oikeuksien keskinäistä suhdetta muutetaan ja muutos koskee hänen osakkeitaan.

    gloffare: Villan lausunto on vain ”lausunto muiden joukossa”.

    Ei nyt ihan noinkaan ja luotan Villan lausuntoon enemmän kuin esim. maallikko-gloffaren tarinoihin. Se on kuitenkin otettava huomioon, että yleispätevä se on vain samanlaisissa tapauksissa ja lausunto koski nimenomaan esitettyjä kysymyksiä.

    No, muuttuuko em. osakkaiden keskinäiset suhteet?
    – osakkailla on edelleen samanlaiset mahdollisuudet valita se kuinka pelioikeutta käytetään/hyödynnetään.
    – ja tottakai vaihtoehtojen tarjoamat erilaisuudet (edut ja rajoitteet) koskevat kaikkia osakkaita täsmälleen samalla tavalla.

    Mutta, saattaa olla että joku kokee ja pystyy jopa perustelemaan että muutos koskee juuri hänen osakkeitaan.
    – silloin häneltä pitäisi saada suostumus muutokseen.
    – mutta toisaalta jos näin olisi, niin voiko toimari tai hallitus päättää heikentää osakkeenomistajan omassa käytössä olevan pelioikeuden varausetuja suhteessa vieraspelaajien varausoikeuteen, ilman osakkeenomistajan sustumusta?

    Osakkeenomistajana (en Talman) olen taipuvainen näkemään tässä asiassa niin että pelaavan omistajan edut heikkenee samalla kun vuokralaisen varausoikeudet paranee.
    Pelioikeuttaan ulos vuokraavan osalta vuokralaiselle nimetyn pelioikeuden parempi ajanvarausetu voi toimia vuokrahintaa nostattavana argumenttina. Tottai se voi olla jonkinlainen business-etu.
    – toisaalta se saattaa samanaikaisesti heikentää osakkeen jm-kysyntää jos/kun vuokraamalla saa samanlaiset varausmahdollisuudet kuin omistajana.
    – mutta, ehkä esim. GoGolf voisi nähdä tässä kokonaisuudessa jonkinlaisen positiivisen efektin/mahdollisuuden (Talman osakkeiden kysyntä=hinta halpenee vs. pelioikeuden vuokratuotot samalla lisääntyy). Bueno – vai mitä ajattelee Talman pelaavat osakkaat?

    Mutta palataan taas laillisuuden spekulointiin..

    Ymmärtääkseni tuosta suostumusvaatimuksesta huolimatta yhtiökokous voi tehdä päätöksen asiasta. Mitä siitä seuraa? Voisiko mennä ävaikka näin:
    – yhtiökokouksen päätös on validi ja voimassa jollei joku moiti ko. päätöstä.
    – jää sitten oikeuden harkittavaksi onko moitteelle riittävät perusteet.
    – moitteiden osalta löytyy omat säädäksensä samasta OY-laista (muistaakseni 29. luvussa).

    En minä suinkaan tiedä miten kaikki lainkiemurat toteutuu päätöksenteossa ja vielä vähemmän miten niitä arvioidaan oikeudessa.
    – tottakai ammatillaiset osaa ja ymmärtää paremmin..mutta olen vain päässyt näkemään että heilläkin on asioista erilaisia näkemyksiä.
    – joten miksei erilaisia näkemylsiä voisi olla myös maallikoiden kesken.

    gloffare: niin voiko toimari tai hallitus päättää heikentää osakkeenomistajan omassa käytössä olevan pelioikeuden varausetuja suhteessa vieraspelaajien varausoikeuteen, ilman osakkeenomistajan sustumusta?

    7§ koskee kaikkia toimielimiä: yhtiökokousta, hallitusta ja tj:tä

    Mitä siitä seuraa? Voisiko mennä ävaikka näin:
    – yhtiökokouksen päätös on validi ja voimassa jollei joku moiti ko. päätöstä.

    Osakas voi moittia päätöstä ja hakea tuomioistuimelta päätöksen kumoamista. Mutta se voi olla myös mitätön, jolloin sitä ei saa toimeenpanna eikä aikarajat rajoita: Yhtiökokouksen päätös voi olla mitätön, jos tehtyyn päätökseen olisi osakeyhtiölain mukaan vaadittu sellainen osakkeenomistajan suostumus, jota ei ole saatu. Useimmiten osakkeenomistajan etujen huonontaminen osakeyhtiössä vaatii osakkeenomistajan suostumuksen, eikä pelkkä enemmistö tai määräenemmistöpäätös riitä.

    Putti- Possu: Yhtiökokouksen päätös voi olla mitätön, jos tehtyyn päätökseen olisi osakeyhtiölain mukaan vaadittu sellainen osakkeenomistajan suostumus, jota ei ole saatu.

    Tarkistaisiko vielä ne OY-lain 29. luvussa mainitut mitättömän päätöksen momentit, muistaaksni 1. ja 2. jotka vaikuttaa osaltaan päätöksen mitättömyyteen. Niistä on muutenkin tarkat edellytykset. Keskeistä on todellakin myös osakkaiden yhdenvertaisuus, sekin taidetaan siinä mainita.

    Moitekanteella on 3 kk:en määräaika..Mitättömän päätöksen kohdalla ei ole aikarajoja. Toisaalta mittätömyyden edellytykset ovat jonkin verran ”tiukempia” kuin moitteenalaisuuden edellytys.

    Ja itseasiassa se mitätönkin päätös on validi jollei sitä moitita..tavalla tai toisella. Ero on siinä ettei mitättömän päätöksen kohdalla ole määräaikaa moitteen osalta.
    – näihin liittyy vielä muitakin käytännön seikkoja joita en jaksa lähteä selvittämään.. Ja, tyhmänä maallikkona saatan olla pahasti väärässäkin.

    gloffare: niin voiko toimari tai hallitus päättää heikentää osakkeenomistajan omassa käytössä olevan pelioikeuden varausetuja suhteessa vieraspelaajien varausoikeuteen, ilman osakkeenomistajan sustumusta?

    7§ koskee kaikkia toimielimiä: yhtiökokousta, hallitusta ja tj:tä

    Tässä tarkoitin nimenomaan sitä mitä Talmassa on jo päätetty. Professorin ja toimarin (oliko myös hallitus?) päätöksellä..
    – miksei tässä tapauksessa vaadittu suostumusta jos kerran sellainen on pakko saada.

    Jos/kun yhtiössä on aikojen alusta lähtien ollut voimassa päätös jossa *osakkaan käytössä vs. vuokraajan käytössä* olevalla pelioikeudella on erilaiset ajanvarausoikeudet, niin voiko niitä muuttaa ilman yhtiökokouksen päätöstä tmv.
    – siis kuka ja mikä yhtiän toimielin on joskus aikoinaan päättänyt tällaisesta varausoikeuksien eroavaisuudesta?
    – miten sitä on mahdollisesti perustultu tuonaikaisen päätöksen yhteydessä jne.

    Muttä, ei tämä ole minun asiani..Talman osakkailla on mahdollisuus itse hoitaa asioitaan..meni sitten syteen tai saveen.

    Jos/kun yhtiössä on aikojen alusta lähtien ollut voimassa päätös jossa *osakkaan käytössä vs. vuokraajan käytössä* olevalla pelioikeudella on erilaiset ajanvarausoikeudet, niin voiko niitä muuttaa ilman yhtiökokouksen päätöstä tmv.

    Tämä yhdenvertaisuus on käsittääkseni mitättömyysperuste mm. sen johdosta, että yhdenvertaisuuden vastainen päätös (yhtiökouksen, hallituksen tai tj:n) ei muutu päteväksi 3kk:n jälkeen, vaan siihen voi vedota koska tahansa. Eli vaikka 10 vuotta olisi noudatettu jotain yhdenvertaisuuden vastaista menettelytapaa, se voidaan kyseenalaistaa koska tahansa.

    Vielä muistuttaisin siitä motiivista, miksi erityyppisessa tilanteissa oleville osakkaille haluttaisiin antaan erilaiset varausoikeudet (siis useimmiten omalla osakkeella pelaavalla paremmat oikeudet suhteessa muihin). Päätöksen tavoite on nimenomaan suosia jotain osakasryhmää toisten kustannuksella. Tämän johdosta on hieman erikoista, että asiaa edes kyseenalaistetaan.

    KL1

    Tässä tarkoitin nimenomaan sitä mitä Talmassa on jo päätetty. Professorin ja toimarin (oliko myös hallitus?) päätöksellä..
    – miksei tässä tapauksessa vaadittu suostumusta jos kerran sellainen on pakko saada.

    Mitähän se gloffare nyt oikein jorisee? Kerrotko mitä siellä on päätetty ja sen jälkeen vielä keneltä siihen on/olisi pitänyt saada suostumus? Kerrotko myös missä roolissa prof Villa päättää jotakin Golf Talmassa?

    VPutti-Possu: vielä muistuttaisin siitä motiivista, miksi erityyppisessa tilanteissa oleville osakkaille haluttaisiin antaan erilaiset varausoikeudet (siis useimmiten omalla osakkeella pelaavalla paremmat oikeudet suhteessa muihin). Päätöksen tavoite on nimenomaan suosia jotain osakasryhmää toisten kustannuksella. Tämän johdosta on hieman erikoista, että asiaa edes kyseenalaistetaan.

    Ehkä me näemme motiivimme erilaisista lähtökodista ja erilaisena..Minä en missään tapauksessa halua loukata toisen osakkeenomistajan etua. En todellakaan, enkä millään tavoin.
    – toisekseen itsellänikin on useampia osakkeita joiden pelioikeuksia käytän erilaisilla tavoilla.
    – näen että kysymys on pelkästään osakkeenomistajan vaihtoehtoisista mahdollisuukssta hyödyntää ja käyttää omistamansa osakkeen pelioikeutta.(piste).

    KL1: Mitähän se gloffare nyt oikein jorisee? Kerrotko mitä siellä on päätetty ja sen jälkeen vielä keneltä siihen on/olisi pitänyt saada suostumus? Kerrotko myös missä roolissa prof Villa päättää jotakin Golf Talmassa?

    – en tiedä muuta kuin mitä tässä keskustelussa on tullut esille..
    – olen saanut sellaisen käsityksen että professori Villa pelaa Talmassa vuokrapelioikeudella ja ilmeisesti vetänyt ns. ”hernettä nenäänsä” vuokralaisten muita huonommasta oikeudesta ajanvaraukseen.
    – sitä en tiedä vaikka hänet olisi valittu jo Talman hallitukseen tai ainakin hallituksen neuvonantajaksi.

    Mutta jos Sinulla KL1, on parempaa tietoa niin voisitko ystävällisesti jakaa sitä meillekin.

    Arvoisa Gloffare, parempi tieto löytyy ihan helposti:

    Peliaikojen saatavuus ja varausoikeudet

    Tuossa Talman tiedotteessa oli myös mielenkiintoinen kohta, eli lähtövälin lyhentäminen 9 minuuttiin. Tämä vaikuttaa myös olevan toimenpide, jolla lähtöaikojen varaamiseen on vaikutettu niitä lisäämällä.

    Aloitin itse pelaamisen 1980-luvulla, jolloin tyypillinen lähtöväli oli 7/8 minuuttia. Sittemmin useilla kentilla on siirrytty 10 minuutin tai jopa pidempään lähtöväliin. Tavoitteena on ollut pelin sujuvuuden lisääminen ja kierrosaikojen lyhentäminen. Asiasta on myös tehty erilaisia tutkimuksia, joilla on haettu optimaalista suhdetta lähtövälin ja lähtöaikojen määrän suhteen. Lähtöväliä pidentämällä kierrosajat lyhenevät, mutta jossain tulee raja vastaaan, minkä jälkeen päivittäinen kierrosmäärä laskee. Erityisesti tällä on ollut merkitystä paikoissa, joissa ilta pimenee Suomen kesää aikaisemmin ja sillä on merkitystä kuinka myöhään vielä voi täyden kierroksen pelata. Tämä on tärkeä asia greenfee pelaajista riipuvaisilla kentillö.

    Talmassa ilmeisesti lähtöaikojen saatavuus on koettu niin tärkeäksi asiaksi, että niitä on lisätty, vaikka kääntöpuolena on todennäköisesti kierrosaikojen pidentyminen.

    KL1

    1) – en tiedä muuta kuin mitä tässä keskustelussa on tullut esille..
    2) – olen saanut sellaisen käsityksen että professori Villa pelaa Talmassa vuokrapelioikeudella ja ilmeisesti vetänyt ns. ”hernettä nenäänsä” vuokralaisten muita huonommasta oikeudesta ajanvaraukseen.
    3) – sitä en tiedä vaikka hänet olisi valittu jo Talman hallitukseen tai ainakin hallituksen neuvonantajaksi.

    1) Et näköjään tiedä sitäkään, koska…
    2) .. käsityksesi on kummunnut omista unistasi eikä mistään tässä ketjussa esille tuodusta. Jos olisit viitsinyt lukea tuon koko ketjun perustana olevan tekstin Talman sivuilta (jonka Lucky Bounce ystävällisesti postasi sinua varten ja jonka on ketjussa postattu aiemminkin ainakin kahdesti), niin tietäisit enemmän ja luulisit vähemmän.
    3) Niin, tai vaikkapa keskustan seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi. Talmaan valittiin uusi hallitus maaliskuussa eikä Villan nimeä näkynyt sen jäsenten joukossa. Sekin on ihan julkista tietoa, jos vain viitsii katsoa.

    KL1: käsityksesi on kummunnut omista unistasi eikä mistään tässä ketjussa esille tuodusta. Jos olisit viitsinyt lukea tuon koko ketjun perustana olevan tekstin Talman sivuilta (jonka Lucky Bounce ystävällisesti postasi sinua varten ja jonka on ketjussa postattu aiemminkin ainakin kahdesti), niin tietäisit enemmän ja luulisit vähemmän.

    NO, hyvä että asiat ovat kunnossa ja kaikki tyytyväisiä..Topic’issa kuitenkin riitti keskustelua ja mielipiteitä moneen suuntaan. Se lienee tämän foorumin tarkoituskin..Kävin muuten lukemassa tuon uutisen Talman sivuilta.

    Hyvä näin. Kiitokset myös KL1:lle..”Paljon porua ja vähän Villoja!” Mukavaa kesää kaikille.

    Nopasti saatiin vastine Villan lausuntoon: Suomen Golfkentät ry:n tilaama lausunto

    Ei kovinkaan yllättävän sisältöinen eikä omasta mielestäni kovin vakuuttava mutta riittänee siihen että nykyinen status quo (=kentittäin vaihtelevat erilaiset käytännöt varausoikeuden osalta) jatkunee, lähinnä koska sen verran kivikkoinen ja riskialtis tie olisi yksittäisen kentän, esim. Talman osakkaiden lähteä oikeusteitse hakemaan ratkaisua asiaan, joten tuskin tuohon lähtijöitä on.

    KL1

    Tuo Henrikssonin lausunto näyttää kokonaan pohjautuvan erilaisiin yhtiöjärjestyksiin eikä se nähdäkseni sen osalta mitenkään poikkea Villan lausunnosta. Jos yhtiössä on peliaikojen varaamisen suhteen soveltuva yhtiöjärjestys, niin mikään ei estä osakkaiden/osakkeiden eriarvoistamista, koska osakkaat ovat sen aikanaan hyväksyneet.

    Vaaravyöhykkeellä ovat siis sellaiset yhtiöt, joiden yhtiöjärjestys ei tue osakkeiden eriarvoisuutta ajanvarausoikeuden suhteen. Tuskin asiain tila tästä kuitenkaan suuresti muuttuu, vuokrapelaajat äänestävät jaloillaan, jos järjestelyt eivät ole mieluiset, näin uskon.

    KL1:

    Tuo Henrikssonin lausunto näyttää kokonaan pohjautuvan erilaisiin yhtiöjärjestyksiin eikä se nähdäkseni sen osalta mitenkään poikkea Villan lausunnosta. Jos yhtiössä on peliaikojen varaamisen suhteen soveltuva yhtiöjärjestys, niin mikään ei estä osakkaiden/osakkeiden eriarvoistamista, koska osakkaat ovat sen aikanaan hyväksyneet. Vaaravyöhykkeellä ovat siis sellaiset yhtiöt, joiden yhtiöjärjestys ei tue osakkeiden eriarvoisuutta ajanvarausoikeuden suhteen. Tuskin asiain tila tästä kuitenkaan suuresti muuttuu, vuokrapelaajat äänestävät jaloillaan, jos järjestelyt eivät ole mieluiset, näin uskon.

    Samaa mieltä, mutta kuten edellä mainitsin en oikein usko että johtaa haasteisiin tai käytäntöjen muutoksiin kentillä. Eipä muuten ole tullut vastaan sellaista yhtiöjärjestystä jossa explisiittisesti määritettäisiin osakkeenomistajapelaajille ja pelioikeuden vuokraajille eriarvoiset varausaikamahdollisuudet, no ehkä sellaisiakin löytyy.

    Lausunto ei käsittääkseni ole Henrikssonin vaan Nuolimaan jolta em. tilasi lausunnon.

    Jossain määrin yllättävä on tuo lausunto, jossa ei oteta kantaa siihen, että osakkeenomistajista (yhteisö) ei voi itse pelata vaan on pakotettuja nimeämään (vuokraamaan) jonkun luonnollisen henkilön käyttämään pelioikeutta. Sama koskee niitä osakkaita, joilla enemmän kuin yksi pelioikeus (esim. ns. perhe- tai yritysosake).

    Joillakin suosituilla golfkentillä varausaikojen eriarvoisuus voi johtaa siihen, että kaikki peliajat varataan ennen kuin yhteisöosakkeiden nimettyjen pelioikeuksien varausaika alkaa – jolloin yhteisöosakkeet eivät pysty tosiasiassa lainkaan käyttää pelioikeutta.

    Esimerkit (kuten uima-hallin käyttö) on sikäli huono esimerkki, että osakkeenomistajalle jää edelleen tuo oikeus, vaikka pelioikeus olisi nimetty pois. Sen sijaan varausoikeus liittyy kiinteästi pelioikeuteen – vai voisiko ajatella niin, että osakasyritys voi varata peliajan, jota sitten käyttää luonnollinen henkilö (vuokralainen) … ja jos näin on, miksei vuokralainen voi käyttää sitä samaa oikeutta?

    Putti-Possu: Jossain määrin yllättävä on tuo lausunto, jossa ei oteta kantaa siihen, että osakkeenomistajista (yhteisö) ei voi itse pelata vaan on pakotettuja nimeämään (vuokraamaan) jonkun luonnollisen henkilön käyttämään pelioikeutta. Sama koskee niitä osakkaita, joilla enemmän kuin yksi pelioikeus (esim. ns. perhe- tai yritysosake).

    Ei tässä ole minkäänlaisia ongelmia tai epäkohtia..Eikä kannata sekottaa tässä yhteydessä nimeämistä vuokraamiseen.

    Yhtiön tai yhteisön omistaman osakkeen kohdalla on aina merkitty myös se kuka käyttää ko. osakkeen pelioikeutta omistajan statuksella.
    – yleinen käytäntö on sellainen että omistajan nimettyä pelioikeutta käyttää golfyhtiön osakasluetteloon merkitty/nimetty henkilö.
    – yhtiökohtaisesti voi olla muitakin määrittelyitä siitä kuka/ketkä on oikeutettuja käyttämään pelioikeutta omistajan oikeuksilla.

    Henriksson’in julkituoma lausunto on erittäin hyvin perusteltu. Mukaanlukien Vaasan Hovioikeuden varsin tuore (v:lta 2017) päätös pelioikeukeuden vuokralaisen osalta.
    – kaikin puolin eerittäin selkeää tekstiä.

    Komppaan tässä kohtaa nimim. ”Haamua”, ei ole odotettavissa että jatkossa lähdettäisiin kovin innokkaasti oikeuteen, haastamaan osakkeenomistajalle kuuluvia etuja. Hyvä näin.
    – osakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu, juuri niin kuin pitääkin, kaikkien osakkaisen käytettävissä olevien vaihtoehtojen myötä.

    Osakkeen tuottaman pelioikeuden voi
    1. Osakkeenomistaja nimetä itselleen, tai vaihtoehtoisesti
    2. sen voi vuokrata (ja nimetä) ulkopuoliselle, tai edelleenkin vaihtehtoisesti
    3. käyttää pelilipuilla.

    – osakkaiden keskinäinen yhdenvartaisuus toteutuu vaikka jokaisessa vaihtoehdossa pelioikeuteen sisältyy erilaiset edut (ja rajoitteet).

    ^ hyvin sanottu. Edelleen ihmettelen miten täällä on näin pitkään onnistuttu jauhamaan aivan selvästä asiasta. Ehkä tuo Nuolimaan pätevä kirjoitus lopettaa länkyttämisen.
    Omia lakiopintoja on aika suppeasti vielä kertynyt, mutta silti muodostuu käsitys, että pakko olla oma lehmä ojassa sellaisilla henkilöillä, jotka koittavat tuota tilannetta muuksi vääntää…

    edit.

    Esimerkit (kuten uima-hallin käyttö) on sikäli huono esimerkki, että osakkeenomistajalle jää edelleen tuo oikeus, vaikka pelioikeus olisi nimetty pois. Sen sijaan varausoikeus liittyy kiinteästi pelioikeuteen – vai voisiko ajatella niin, että osakasyritys voi varata peliajan, jota sitten käyttää luonnollinen henkilö (vuokralainen) … ja jos näin on, miksei vuokralainen voi käyttää sitä samaa oikeutta?

    Eikä liity. Erilainen varausoikeus on yksi osakkeenomistajan monista eduista. Pelioikeuteen liittyy vain oikeus pelata.

    Kentällä X on osakkeenomistajilla 15 päivän varausoikeus. Osakkeenomistaja Martti päättää kauden alussa muuttaa pelioikeutensa pelilipuiksi. Noh, Martin polvi kestääkin pelaamista hienosti ja syksyllä pitääkin vielä päästä kierrokselle. Greenfeenkin saa -50% alennuksella. Tuonkin kierroksen Martti voi varata nexgolfista tms. 15 päivää aiemmin.

    Eli: liittyykö osakkeenomistajan erilainen peliaikojen varausoikeus osakkeen omistamiseen vai pelioikeuteen? (Retorinen kysymys…)

Esillä 25 viestiä, 251 - 275 (kaikkiaan 623)
Vastaa aiheeseen: Peliaikojen varausoikeudet

Etusivu Foorumit Yleistä Peliaikojen varausoikeudet