-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuo Poodrin vinkki koski energiankulutusta, ei muuta. Asiantuntemukseni ei riitä sanomaan mitään energiankulutuksen ja kuntotason (ja jaksamisen) korrelaatiosta.
Joo, ymmärsin kyllä, mutta ihan perstuntumalla ja peruskoulun fysiikallakin tuon vastaavuuden pystyy arvioimaan. Ensinnäkin kahdessa tunnissa juoksee varmasti paljon pidemmän matkan kuin yhden golfkierroksen verran. Lisäksi energiaa kuluu juostessa kehon massan siirtämiseen ylöspäin paljon enemmän kuin kävellessä. Täytyy tietty huomioida golffaajan suurempi massa (kärry tai kantobägi), mutta omasta mielestäni ero on silti aivan selvä. No, kyllä maailmaan taulukoita mahtuu.
Tiuran mielestä golf on pikemminkin ulkoilua (ei siis kuntoilua) kuin liikuntaa. Ulkoilu taas on tapauksesta riippuen hyvinkin kaukana sekä kuntoilusta että liikunnasta.
Jos en golfais en liikkuisi olleskan. Onko se sitten kuntoilua, en tiedä, mutta hyvää se joka tapauksessa tekee.
Onneksi tätä peliä voi vain pelailla eikä asialle ole mitään tehtävissä 🙂
Tiura? Puhutteko te nyt kansanedustaja Marja Tiurasta (kok.)? Tänne böndelle kun ei ole tilattu Hesaria.
Toinen kaheli on Pia Viitanen (sdp), kans. edustaja siis myös; hän ehdotti, että Tammer Golfin kentta lopetetaan ja tilalle pykätään asuntoalue.Vaikka kaupungin alueella on koskematonta korpea vaikka millä mitalla.
Olin mukana kun UKK-Instituutin tutkimusta tehtiin. Tuloksena oli, että tavallinen kuntogolf pelkästään on kiistatta hyvää ja monipuolista ja lisää ikävuosia tuovaa liikuntaa.
Sitten on erikseen korkeimman tason kilpagolf, joka on huippu-urheilua ja vaatii todella kovaa, päivittäistä treeniä.
Sattuneesta syystä, (olen töissä erään suomalaisen sykemittarifirman tuotekehityksessä), on tullut seurattua sykettä useammallakin kierroksella ja verrattua mittauksia muidenkin kanssa.
Oikeaa vastausta kysymykseen ei ole. Toisille golf on enemmän kuntoilua kuin toisille. Henkilökohtainen lähtötilanne vaikuttaa paljon lopputulokseen. Samalla kierroksella, kun itselleni mittasin kalorinkulutukseksi n. 1200 kcal, pelikaverini ’kellotti’ yli 3000 kcal tuloksen. Oma keskisykkeeni jää hieman alle sadan, kun pelikaverilla vastaava lukema oli 125.
Itselleni golf ei juuri kuntoa kohota, senverran hyvin on elimistö vuosien varrella pystynyt optimoimaan pelaamisen aiheuttaman rasituksen. Em. pelikaverilla tilanne on kokonaan toinen.
Tottakai vaikuttavia tekijöitä on useita: Kentän maasto, kantaako varusteita, etsiikö palloa paljon metsistä, jne.
Lihaskuntokin tahtoo pelikauden aikana rapistua talven tasosta, puntteja pitäisi reenata pikkuisen kesälläkin.
Eli summarum: Toisille on enemmän kuntoilua kuin toisille, ja kaloreita saa kulumaan miellyttävällä tavalla.
Lääkiksessä on jo joitain vuosia ollut perinteisen sairaudenhoidon opettamisen rinnalla terveyteen liittyvä opintosuunta. Siitä ei siis valmistu noita perinteisiä puoskareita vaan terveyden ylläpitämiseen perehtyneitä liensiaatteja. Kuuntelin esityksen Solvallan urheiluopistolla erään tällaisen immeisen pitämänä. Esitys ravisteli aika perinpohjaisesti vanhaa kuntoilu-käsitettä siihen liittyviä (vääriä) luuloja.
Suurimmat yksittäiset syyt ennenaikaiselle eläkkeelle jääntiin tässä maassa lienevät sydän- ja verisuonitaudit sekä nivelrikot (lonkat, olkapäät). Näiden kansantautien ehkäisy on monipuolinen liikunta (siis ei kuntoilu), joka voitanee määritellä syketasoltaan aerobisen kynnyksen alapuolella tapahtuvaksi toiminnaksi. Puutarhanhoito, auton pesu käsin, kaupassakäynti kävellen jne. ovat terveyttä edistäviä akteja. Tähän ryhmään sopii erinomaisesti golf. Esim. sauvakävely voi olla hyväkin lisä, mutta asfaltilla totetutettuna kolme kertaa viikossa kääntyy jo niveliä kuluttavaksi toiminnaksi.
Summa summarum koittakaa päästä kuulemaan asiantuntijan mielipiteitä tästä asiasta niin vakuututte että liikunta on terveellistä ja kuntoilu ei välttämättä ole terveyttä ylläpitävä ja edistävä asia, jos kuntoilu toteutetaan ’väärin’.
Jos terveysliikunta kiinnostaa konseptina, kannattaa tsekata http://www.ukkinstituutti.fi.
Noni, tätä mä oon aina epäillykin ja nysse o vahvistettukin… jotta kuntoilu o persiistä.
Tässä vielä yksi osoite, josta löytyy myös golfharjoittelun erikoisosaamista:
Kysykää vaikka Pasi Keskumäkeä (hcp 2)
Hieman ylipainoa, sterssi oli nostaa verenpaineen lääkitystävaativalle tasolle, kesäliikunta vähissä (hiihtoa kylläkin talvella). Golf löytyi 15v sitten enkä irti pääse, tosin en haluakkaan. Syke kentän mäkisyydestä johtuen 100 – 130, paino putoaa kesäisin 5-7 kg, verenpaineesta ei tietoakaan. Mikään 1/2- 2 tunnin rykiminen kovalla sykkeellä ei olisi tuonut samaa tulosta. En yksinkertaisesti olisi viitsinyt.
Golf on pelastanut monta vuotta laatuaikaa lisää monen muunkin elämään kuin minun. Pitkäkestoisena kuntoilusuorituksena vertaansa vailla. Vähän selän ja ylävaratalon lihaskunnon kohotusta talvella (esim. hiihto) ja elämä maistuu.
En osaa sanoa tarkalleen mitään nopeutta mikä erottaa juoksun hölkästä. Juoksu on kuitenkin ennemin sarja ponnahduksia, jolla keho singotaan eteenpäin askeleesta toiseen.
Hölkkä on taas sukua kävelylle, jonka suurin eteenpäin vievä voima tulee painovoimasta. Siis siinä tavallaan kaadutaan eteenpäin ja pakkohan siinä on jalkoja siirtää tai muuten nenä kohtaa tantereen.
Itse käytän tuota 10 km/h koska siitä on yksinkertainen laskea suurinpiirteiset kilometrit ja muulla minulla ei olekaan mitään merkitystä. Eikä ainakaan tule liioiteltua lenkin todellista pituutta.
Niinhän se olikin, ulkoilustahan se kaveri kirjoitti, itse tässä sekoilen. Ilmankos minullakin nousivat karvat pystyyn lukiessani sen kirjoituksen.
Sr ja muut kiitti vinkeistä. S.L salem leikum ? oon samma mielipuolta.
nI – SITE O N SE SEIKKA. ETTÄ MINKA
M I E L I H Y V Ä N
LIIKUNTA TUOP. Kaikkea liikuntaa voip harastaa
raamatullisetsi ääriaineksena – tai renthona nautiskelijana – sumilainen ei yleensä taho hyväksyy mihnään hauskuutta – elämän illoo – .
kolo0hvi9 tuop sitä naatintaa- se oossoo ol aena mukavata . jos sen niin otta.
mut en miejassa ian hökätä , hölkätä tai pusertaa.
Kolohvi ei oo paras – mut paras mulle.
ohella sauvakävely ent hiihon, yhistetyn ja makihupun miehen.
ja sitte vesjumppa, kotjumppa taio napatanssii
niitte kuntosalivaoimalijoiden oheeen – avot pysyyssyy p ropppa rottinkilla .
Rohkenen jonkinlaisella tuntumalla tähän kertoa omia kokemuksia, millaista kuntoilua/ulkoilua golf on, koska vasta pari vuotta sitten golfin aloitin ja viime vuoden sellainen harrastelijakuntoilija olen ollut.
Kahtena kyseisenä vuonna (-04 ja -05), joihin golfin aloittaminen liittyy, osallistuin Jukolan viestiin ja tietysti pääsin amatöörijoukkueessamme juoksemaan kolmatta osuutta, eli matkaa kait siinä 12-14 km ja aikaa kuluu pari tuntia tälläiseltä kuntoilijalta, joka 20v sitten on ollut kansallisen tason huippusuunnistaja ja sittemmin aktivoitunut aktiiviliikuntaan viime vuosina uudelleen. Harjoittelu nyt on ollut sellaista semiaktiivista (3-4 kertaa viikossa sekalaista kauteen liittytää kuntoilua, uintia, rullaluistelua, hiihtoa, joskus lenkkeilyä jne.), muttei juoksuun suuntautunutta. Oli kunto OK, mutta juoksukunnossa parantamista, varsinkin vauhtikestävyydessä, jota kuitenkin tollaisessa kilpailutilanteessa vaaditaan.
Ensimmäisenä vuonna 90min ok, sitten voimat vaan yksinkertaisesti loppuivat ja meni horjumiseksi loppumatka. Toisena vuotena ei ollut mitään ongelmaa jaksamisessa ja alkumatkan vauhti oli suunnilleen samanlaista vuosien välillä. Erona muutamia kymmeniä golfkierroksia. Tästä ja yleensä harjoittelun tunteesta pitkissä harjoitteissa olen päätynyt sellaiseen johtopäätökseen, että:
1. energiaa kuluu about samaa luokkaa kuin vastaavan ajan reippaassa kävelylenkissä
2. kroppa oppii käyttämään hyvin rasvoja energiantuotossa, kun kyseessä on pitkäkestoinen liikunta (eli sellaista sammumista ei tapahdu niin helposti pitkissä harjoituksissa) – joku voisi puhua peruskestävyyden parantumisesta
3. todellinen kunto, jos sillä tarkoitetaan kykyä juosta nopeammin tms. ei parane. Paitsi henkilöillä, joilla tämä on ainoa liikuntamuoto.
Useasti pelatessa vähemmän pelanneiden ihmisten kanssa tulee nähdyksi, että heillä kunto loppuu kierroksella kesken. Mieleen tulee yksi juuri aloittanut 25v nainen, joka mielestään hyväkuntoisena (lenkkeilyä ja salia 3-5 kertaa viikossa) lähti golf-alkuaikoinaan ensimmäiselle 18-rei’än kierrokselle asenteella ’tää on sellaista mummojen urheilua eikä vaadi oikeaa kuntoa’. Kunnes totesi 12 reijän jälkeen, ettei jaksa enää pelata vaan katselee vierestä… Tietysti lyöntejäkin tuli kohtuudella, mutta varmasti jokainen saa pointin asiasta…
Eli läheistä kokemusta golfin aikaansaamasta muutoksesta parilta henkilöltä, pätee varmasti moneen muuhunkin.
Ja ennen kuin joku ehtii viisastelemaan, ensimmäisen kappaleen lopussa pitäisi lukea ’viimeiset vuodet’…
Varsin mielenkiintoinen kirjoitus, joista voisi päätellä, että nuorempien sukupolvien peruskunto on helkkarin huono.
Itse olemme aloittaneet golfin n. 7 vuotta sitten (nyt yli 50-kymppisiä mutta alle 60-kymppisiä) ja ainoa kierroksen kuntoromahdus – ei edes käytänössä – tapahtui Hyvinkään hienolla kentällä. Juhannuspäivä ja HCP 45+54 lähtevät kuokkimaan rinteitä. Mitään nestettä tai purtavaa ei matkassa. Aurinko helottaa kirkkaalta taivaalta. Taustalla kyllä monivuotista ja tylsää kunnon ylläpitoa (hölkkä). Tuloksena siihen asti paras ja ensimmäinen 18 reiän score, numerot voin kaivaa esiin, jos jotain niiloa kiinnostaa. En muista kumpi ajoi kotiin virvoittavien vetten ääreen.
Sen jälke4en olemme älynneet tankata ja varustautua.
Itselläni on käsitys, että pitkäaikainen liikunta, jossa syke ei nouse välttämättä kovin korkealle vähintään pitää olemaasaolevaa kuntoa. Jos siinä kunnossa on selvinnyt hengissä, kaipa vaikutuksen voi todeta olevan positiiivnen.
Sinänsä harmittavaa, että edes aika itsestäänselvästä asiasta edes pitää vääntää.
Vastapointtihan on, että loikoilemalla tv-sohvalla lopputulema olisi muka sama.
Pekka Pohjola ja täällä monet (ja minä myös) ovat kertoneet, että eipä heitä muuten neljäksi tunniksi saisi liikkumaan ollenkaan.
Ihmisten liikunta ei ole eikä voi olla vakio, vain tavalla tai toisella hauska liikunta saa meidät liikkeelle.
No omalta osalta voin todeta että sykkeen keskiarvotasot ovat vaihdelleet kesän aikana 105- 115. Tämä on minimi taso jolla on todettu olevan edes jonkinlaista vaikutusta liikkuvan ihmisen rasvan polttoon. Kesän kalorikulutukset vaihtelivat 1500-2700. Tuon 1500 kCal kulutukseen minun tulee pelata sulkapalloa noin 1,5 tuntia. Sulkapallossa syketasoni on noin 145.
Jos syketaso olisi hieman alempi niin en väittäisi golffilla olevan muuta kuin nälkää kasvattava vaikutus.
Syketasoista ja harjoittelusta enemmän alla olevasta linkistä.
Lue lisää: Polar
jos jumarran oikke-
oot kolohvin liikunna puolest –
pitlukkee ku omma tesktii kolmast enneku ymmärs ja sittettikö väri.
Polarin tekstito n perkellen inssinöörimäisiis on kaikke jokapuikkaa eikä mittään minekkään.
keep it asimple dubido oor ai bai it by lidll with 39,90 e.
’Huomionarvoista oli myös se, että golf on hyvin yleinen kallovammoja aiheuttava urheilulaji lapsilla.’
..onkes en pelann alapsen .. alootin 44 v.
eik minus oo mittää vikkaa
mittää vikkaa
mittää..
NimetönEnergian kulutuksen ratkaisee tehty työ. Tuolla Poodri Hoon viestissä on linkki, josta voit vertailla eri liikuntamuotojen energian kulutusta. Golf on erittäin hyvää terveysliikuntaa ja se kehittää myös hapenottokykyä useimmilla, mutta ei tietenkään niin hyvin kuin vaikkapa maratonjuoksun harrastaminen. En tiedä onko tutkimuksia tehty siitä, minkälaisen hapenottokyvyn ylläpitäminen on terveellisintä. Täytyy muistaa, että tietyn rajan ylittävä harjoituskuormitus voi muuttua haitalliseksi.
Täytyy korjata yksi yleinen väärä käsitys. Golfin hyöty näkyy myös kovakuntoisilla, joille golfkierros mitä parhain palauttava harjoite. Pitkäkestoinen aerobinen harjoitus on olennainen osa hyväkuntoisen kunto-ohjelmaa.
Kyllä tosi kovakuntoinen saa olla. Itselle golfkierros on jotain ihan muuta ku palauttavaa, vaikka kunto pitäis kyl olla aika hyvä. Johtunee siitä, että mä lyön nii usein ja isolla voimalla… ja kävelen viel siksakkia väylällä ja griineilläkin.
Hitto kun jäiskin se siksakin kävely siihen väylälle, mutta kun meikäläisellä se koskee muitakin alueita kentällä…
-
JulkaisijaArtikkelit