Onko golf kuntoilua?

[raksutiikeri]

No aina voi lohduttautua sillä, että esim jalkapallin pelaajat juoksee vain n. 8-10 km melkein samassa ajassa ku golfari kävelee sen… 😉

[torautas]

ON. Käydessäni pari vuotta sitten 45-vuotistarkastuksessa työpaikkalääkärillämme hänen mielestään golf ei ollut kuntoliikuntaa!

Myöhemmin uskon hänenkin mielensä muuttuneen. Sehän on meidän ikäisillemme parasta mahdollista liikuntaa. Riippuen toki kentästä siinä tulee liikuntoa ja pääkin saa muuta ajateltavaa 4-5 tuntia per kiekka.

[raksutiikeri]

Golfiakin voi pelata niin monella eri tavalla…

Jos kulkee lyönnistä toiseen autolla, eikä tee harkkaswingejä ja lyö vaan n. 60 kertaa, ni ei siinä paljo kaloreita kulu…

Kyllähän jo simugolfissakin saa liikuntaa! Missäs muutes ne eri keskusten simukisat viipyy?

[HCP16]

Kertoisitko millä tavoin ja mikä syketaso on haitallista?

Periaatteessa asia on vain palautumisesta? Vai?

Jos viittasit tuohon sulkapallon syketasooni niin se on kunto/ palautumiskysymys

[Nimetön]

En ole asiaa tutkinut. Kun harjoittelun määrää ja tehoa lisätään, niin

varmasti saavutetaan jossain kohdin se raja, jonka jälkeen terveysvaikutukset huonontuvat tai eivät parane. Itse en tätä rajaa tiedä ja varmaankin se vaihtelee suuresti yksilökohtaisesti. Tietääkö joku muu? Jos tietoa ei ole, niin ei voida väittää golfin olevan terveysvaikutuksiltaan huonompaa kuntoilua kuin joku muu laji. Hapenottokyvyn selvään kehittämiseen kannattaa kuitenkin valita toinen laji.

[Nimetön]

En osaa sanoa kuinka paljon kunto lopulta nousee golfia pelaamalla, mutta ainakin veriarvot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Pelaan n. 60 kierrosta vuodessa ja sillä on ollut merkittävä vaikutus ns. HDL kolestoroliarvoon. HDL:n määrä nousee selvästi kesäaikana kun pelailee aktiivisesti.

[ts]

Tässä polarin sivulta poimittua… HRmax = 220 -ikä..

Sydämen toiminta on jokaisella yksilöllistä. Liikunnan aikaiseen sykkeeseen vaikuttavat näiden henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi myös harrstettava laji sekä ns. päivän kunto eli miten elimistö on jo kuormittunut ennen liikuntaa. Väsymys, ruokailut, lääkkeet, tupakointi, stressi jne. vaikuttavat syketasoihin.

Liikunnalla voi olla erilaisia tavoitteita. Eri harjoittelusykealueet soveltuvat erilaisiin tarkoituksiin ja päämääriin. Harjoittelusykkeet ilmoitetaan yleensä prosentteina maksimisykkeestä (HRmax). Yleisin laskutapa on vähentää luvusta 220 oma ikä ja saadusta luvusta laskea tietyt prosenttialueet. Polar -sykemittareissa on myös OwnZone -toiminto, joka määrittelee sykerajat automaattisesti henkilön omiin sykeravoihin perustuen.

Harjoittelu sykkeellä 50-60% HRmax

Käytetään palautumisharjoituksissa, usein päivittäisen arkiaktiivisuuden sykealue

Harjoittelu sykkeellä 60-70% HRmax

Tehostaa sydämen kykyä pumpata verta, lisää pienten verisuonten määrää lihaksistossa,

lisää aerobiseen aineenvaihduntaan vaikuttavien entsyymien määrää lihaksissa, voimistaa tuki- ja liikuntaelimistöä, parantaa kestävyyttä ja käyttää rasvahappoja kehon pääenergialähteenä

Harjoittelu sykkeellä 70-80% HRmax

Tätä aluetta kutsutaan myös nimellä ”steady state”, koska tämä on korkein tehotaso, jota voidaan ylläpitää pitempiä aikoja (esimerkiksi teräsmieskisan osanottajat kilpailevat tällä teholla).

Tämä tehoalue totuttaa kehoa nopeampaan suoritukseen, parantaa kestävyyttä, kasvattaa nopeutta, jota voit ylläpitää ilman maitohapon muodostusta (anaerobinen kynnys). Mitä parempi kunto, sitä enemmän keho polttaa rasvaa tällä tehoalueella. Voit harjoitella pitempään, koska lihasten niukat glykogeenivarastot säästyvät.

Harjoittelu sykkeellä 80-90% HRmax

Tällä alueella liikuttaessa harjoittelu muuttuu anaerobiseksi ja maitohapon muodostus alkaa (saavutetaan anaerobinen kynnys). Anaerobinen kynnys nousee kunnon kohotessa.

Tätä tehotasoa voidaan pitää yllä noin tunnin ajan kilpailutilanteessa.

Harjoittelu sykkeellä 90-100% HRmax

Käytetään ainoastaan sprinttiharjoittelussa ja sprinttikilpailuissa (pikajuoksu, uinnin sprinttimatkat).

[Julkaisija]

Artikkelit