Aihe: Millainen malli nykyisen tilalle - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Millainen malli nykyisen tilalle

Etusivu Foorumit Yleistä Millainen malli nykyisen tilalle

Esillä 25 viestiä, 176 - 200 (kaikkiaan 286)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • PG

    Yhtiöt ovat erilaisia. Erilaisuuksien selvittäminen on aikaa vievää puuhaa ja oikeiden johtopäätösten tekeminen vaikeaa. Lieneekin paras, että keskityn vain omaan klubiini, jonka asiat tunnen parhaiten.

    Kotiseurassani on kaksi kenttää, pelikierroksia kaudessa 16 000/kenttä. Pelaajia mahtuisi kummallekin kentälle tuplasti. Optimaalinen tilanne itselleni – pääsen pelaamaan melkeinpä milloin vain, aika usein jopa yksin jos niin haluan. (Ei mikään harvinainen tapaus. Esim. paljon pelaamallani kesämökkikentälläni on sama tilanne).

    Entä onko pelaajatilanne optimaalinen yhtiön kannalta?

    Mielestäni kyllä, jokaisesta osakkeestahan yhtiömme saa sellaisen vastikkeen, että homma pyörii osakkaiden ja vieraspelaajien kierroksista riippumatta.

    Pakkovastikeyhtiökö?

    Pakkovastikkeesta ei varsinaisesti voida puhua. Ainakin itse luulen pääseväni eroon osakkeestani, jos haluaisin (tosin suurella tappiolla). Lunastusvelvollisuutta yhtiöllä ei ole, mutta mielestäni se voisi olla (kuten monella muullakin vastikkeellisilla kenttäyhtiöillä).

    Maksavatko vähän pelaavat osakkaat kierroksestaan enemmän kuin paljon pelaavat?

    Myös kotikentälläni saman hinnan osakkeestaan maksaneista osakkaista vähän pelaavat maksavat kierroksistaan enemmän kuin paljon pelaavat. Minusta siinä ei ole mitään väärää, onhan se ollut osakkeenostajan tiedossa jo etukäteen ja hänen vapaaehtoinen valintansa. Kierroskohtaista hintaa en kotikentälleni hyväksy. Sen sijaan pelioikeuden lepuuttamisen kyllä, vaikka todennäköisesti yhtiövastike sen takia nousisi.

    Entä vuokrahevarit? (Niitä on kotikentälläni enemmän kuin osakashevareita).

    Täytyy tunnustaa, että hieman kateeksi käy: 100 kierroksen vuokrahevari maksaa kierroksestaan meillä alle 10 € . Vaikka pelaisin saman verran, maksaisin osakkeenomistajana monin verroin enemmän (tästä kirjoitin jo aiemmin).

    Hevarit yhtiömme kannalta?

    Mielestäni asia ei ole yksiselitteinen. Otan esimerkin. Kentällämme pelaa eräs 200+ -hevari. Säännöllisenä ravintola-asiakkaana hän nostaa yhtiön liikevaihtoa vähintään 2000 €:lla/kausi (ravintola on yhtiön omissa käsissä). Ei hän noilla 200 kierroksellaan yhtiölle juurikaan lisäkustannuksia aiheuta eikä toisten peliaikoja vie (vapaata tilaahan on yllin kyllin). Mutta tuloja tuo.

    Molempien kenttiemme vuotuisen kierrosmäärän voisi nostaa ainakin 10 000:lla. Mistä pelaajat?

    Vieraspelaajien määrä on ehkä vaikea kasvattaa ja mielestäni se on meillä jo riittävällä tasolla. Sen sijaan paljon pelaaville osakkaille antaisin hevariedun, esim. reilun alennuksen ravintolasta tms. (hevarialennus vastikkeesta ei taitaisi olla OYL:n mukainen).

    Hevariedun saamiseksi osakkaan olisi tyydyttävä muita pelaajia lyhyempään varausaikaan: aikaisintaan edellisenä päivänä klo 18 lähtien. Näin taattaisiin se, että hevari ei vie vähän pelaavan primetimeaikoja. Tosihevarille varausajan lyhyys on harvoin ongelma. Tosihevarille jokainen aika on primetimeaika.

    Jos 100 osakastamme lisäisi kierrosmääräänsä 100:lla, kummankin kentän kuormitus nousisi vain 5000:lla. Todennäköisesti/toivon mukaan -alennuksista huolimatta – yhtiön liikevaihto nousisi 100 000€:lla (ja nettotulos 30 000€:lla?). Hevarialennuksen ansiosta yhtiövastiketta voitaisiin alentaa peräti 20€:lla? Mahtavaa!?…

    PG: Käsittääkseni Keimolan malli toimii hyvin käytännössäkin. Kahden viimevuoden aikana yhtiö on lunastanut 11 osaketta. Lähde: Keimolan osakasluettelot.

    Lunastuspykälässään edellytetään että lunastukset tehdään nimenomaan osakepääomaa alentamalla, joka taas tehdään yhtiökokouksen päätöksellä ja sekin edellyttää että vapaata omaa pääomaa on käytettävissä, tosin VPO:n määrä ei yleensä ole ongelma varsinkin kun se lunastushinta lienee olematon. Jos yhtiökokouksessa ei saada osakepääoman alentamista koskevaa päätöstä aikaiseksi, niin ehkä osakkaalla on mahdollisuuksia kanneteitse saada lunastus tapahtumaan, mutta sitä joutuu osakas riskillään ajamaan.

    Ilmeisesti näin on tietoisesti mietitty ”ehdollisuus” lunastuksille, mutta hyvä jos siitä huolimatta ”lunastusvelvollisuus” on siellä toiminut. Em. syistä itse en paljon tällaiseen pykälään kuitenkaan perustaisi jos olisin sieltä osakkeenostoa harkitsemassa. Mutta parempi tuollainen ehdollinen lunastusvelvollisuus tietysti on kuin ei lunastusvelvollisuutta lainkaan.

    PG

    haamu

    PG: Käsittääkseni Keimolan malli toimii hyvin käytännössäkin. Kahden viimevuoden aikana yhtiö on lunastanut 11 osaketta. Lähde: Keimolan osakasluettelot.

    Lunastuspykälässään edellytetään että lunastukset tehdään nimenomaan osakepääomaa alentamalla, joka taas tehdään yhtiökokouksen päätöksellä ja sekin edellyttää että vapaata omaa pääomaa on käytettävissä, tosin VPO:n määrä ei yleensä ole ongelma varsinkin kun se lunastushinta lienee olematon. Jos yhtiökokouksessa ei saada osakepääoman alentamista koskevaa päätöstä aikaiseksi, niin ehkä osakkaalla on mahdollisuuksia kanneteitse saada lunastus tapahtumaan, mutta sitä joutuu osakas riskillään ajamaan.

    Epäilemättä näin on. Keimolan osakkeesta on silti päässyt helposti eroon yhtiöjärjestyksen lunastuskohdan takia ja pääsee jatkossakin, mikäli toimitushohtajan sanaan on luottaminen. Ks. tämän tiedotteen viimeinen lause: http://www.keimolagolf.com/yleinen/ylen-mot-ohjelma/

    Keimolan lunastettuja osakkeita ei ole mitätöity. Oletan siis, että pelioikeudet on vuokrattu pois. Arvelen, että yhtiö on saanut niistä vastiketta paremman hinnan.

    Putti-Possu:

    Keskustelu on kovasti hiipunut, vaikka nyt pitäisi tehdä jotain johtopäätöksiä – ilman niitä, taustamateriaalin kerääminen menee hukkaan. Liittyen alkuperäiseen avaukseen ”millainen malli nykyisen tilalle”, minä en löydä materiaalista mitään sellaista, mikä antaisi tukea näille johtopäätöksille. Jos esimerkiksi katsotaan liikevoitto-saraketta, jossa 4 yhtiötä erottuu joukosta: Vuosaari, Hirsala, Keimola ja Tapiola … voidaanko tästä tehdä jotain johtopäätöksiä ?? Eniten plussalla näyttävät olevan Pikkala ja Porvoo, yhdistääkö näitä jokin asia ?? Näkyykö pelioikeuden laajennukset (Kultakortti, PG/VG/GT-vaihto-oikeus) jotenkin luvuissa … ei minun mielestäni ??

    Tietenkään ei ole normaalia jos kenttäyhtiö tekee jättisuuria tappioita..Kuten aiemmin esillä olleet muutamat esimerkit..lisäisin niihin vielä erään etelä-hämäläisen kentän jolle on kolmen viimevuoden aikana kertynyt 3.6 (n. 1.2 miljonaa/vuosi)miljoonan liikevaihdolla yhteensä 4.4 miljoonan euron tappiot.

    Siis näissä muutamissa golfosakeyhtiöissä osakkaiden maksamat vastikketuotot + vieraspelaajien gf-maksut + kaikesta muusta myynnistä saadut tulot eivät ole riittäneet kattamaan puoliakaan yhtiöiden kuluista.

    Vaikea sanoa mistä kaikkesta noin suuria kustannuksia aiheutuu. Tottahan niissä voi olla yksittäisiä suuria kustannuseriä, kentän korjauksia, rakennusaikaisten lainojen maksuja, maa-alueiden ostoja, klubin rakentämiskuluja jne. Yleensä tällaiset kustannukset kuitenkin diskontataan/jaetaan useammille vuosille.

    Osakkeeiden hankinnasta kiinnostuneille olisi arvokasta tietoa jos vaikkapa saataisiin em. taloustietojen lisäksi vertailuaineistoa yhtiöittäin:
    – maksavien osakkaiden lukumäärästä?
    – hoitovastikkeiden ja lainavastikkeiden määrä/kausi?
    – kuinka paljon lainaa on maksamatta, siis kuinka monta vuotta menee että lainavastikkeet saadaan kuoletettua?
    – kentän mahdolisesti tulevat suuremmat korjausinvestoinnit (kuten asuntoyhtiöissäkin)?
    – kentän vuotuiset hoitokulut ja muut hallintokulut erikseen?

    Edellämainitut ovat periaatteessa samanlaisia kulueriä jotka esitellään julkisesti kaikkien asuntoyhtiöpiden myyntiesitteissä. Olisi pelkästään fiksua että ne tuotaisiin esille myös golfosakeyhtiöiden osalta. Se ei olisi edes kovin suuri juttu. Eihän tässä olisi kysymys mistään yrityssalaisuuksien julkistamisesta. Suomessa on vain hieman yli sata golfyhtiötä – asuntoyhtiötä on kymmenin tuhansin.

    Veikkaan että tällainen yhtiökohtainen vertailu/selvitys olisi omiaan puhdistamaan koko golftoimialan jonkin verran ryvettynyttä mainetta. Tottahan se toisi esille ne muutamat ikävät tapaukset. Mutta onko niiden suojeleminen sen arvoista että ryvetetään koko toimiala..

    Olisihan se mukavaa että golf-alalla toimittaisiin mahdollisimman avoimesti ja kaikin puolin rehellisesti. Sellainen kun sattuu olemaan koko golfharrastuksen keskeisenä periaatteena.

    PG
    ===================================
    Maksavatko vähän pelaavat osakkaat kierroksestaan enemmän kuin paljon pelaavat?

    Myös kotikentälläni saman hinnan osakkeestaan maksaneista osakkaista vähän pelaavat maksavat kierroksistaan enemmän kuin paljon pelaavat. Minusta siinä ei ole mitään väärää, onhan se ollut osakkeenostajan tiedossa jo etukäteen ja hänen vapaaehtoinen valintansa. Kierroskohtaista hintaa en kotikentälleni hyväksy. Sen sijaan pelioikeuden lepuuttamisen kyllä, vaikka todennäköisesti yhtiövastike sen takia nousisi.

    Entä vuokrahevarit? (Niitä on kotikentälläni enemmän kuin osakashevareita).

    Täytyy tunnustaa, että hieman kateeksi käy: 100 kierroksen vuokrahevari maksaa kierroksestaan meillä alle 10 € . Vaikka pelaisin saman verran, maksaisin osakkeenomistajana monin verroin enemmän (tästä kirjoitin jo aiemmin).

    Hevarit yhtiömme kannalta?

    Mielestäni asia ei ole yksiselitteinen. Otan esimerkin. Kentällämme pelaa eräs 200+ -hevari. Säännöllisenä ravintola-asiakkaana hän nostaa yhtiön liikevaihtoa vähintään 2000 €:lla/kausi (ravintola on yhtiön omissa käsissä). Ei hän noilla 200 kierroksellaan yhtiölle juurikaan lisäkustannuksia aiheuta eikä toisten peliaikoja vie (vapaata tilaahan on yllin kyllin). Mutta tuloja tuo.

    Molempien kenttiemme vuotuisen kierrosmäärän voisi nostaa ainakin 10 000:lla. Mistä pelaajat?
    ==============================================================

    Tässä ketjussa olet ansiokkaasti tuonut esiin kenttien taloutta, kenttien erilaisen toimintamallin vuoksi tilinpäätöstiedot eivät ole suoraviivaisesti yhteismitallisia. Tunnistan siinä ainakin nämä pääryhmät:
    – vajaakäyttöinen kenttä (esim 16000 kiekkaa/18 reikää), siellä on suuri houkutus käyttää jopa ”pikavippeihin” rinnastettavaa rahanhankintamuotoa eli houkutella asiakkaita kentälle merkittävällä alihinnoittelulla. Koska lisäkierrokset eivät ”maksa mitään”, mutta tuovat rahaa kenttäyhtiön kassaan.
    – täyden kentän ongelma on se, että ongelma on paremminkin liian alhainen keskikierroshinta. Lisäkierroksia ei voi myydä ja tuloja ei voi lisätä hintoja korottamatta.
    – pelioikeusjalostajat, jotka keskittyvät golfareihin, jotka pelaavat pienen kierrosmäärän/kenttä. Heillä pelaajan maksama kierroshinta nousee 20… 40 euron hintahaarukkaan. He keräävät yhä suuremman osan 1… 20 kiekkaa/kenttä kiertävistä golfareista.

    Perinteisille rajoittamattoman pelioikeuden kentille jää vain 25… 100+ pelaavat golfarit, joista jatkossa pääosa on vuokrapelaajia.
    Täysillä kentillä ongelma on ihan toisenlainen kuin vajaakäyttöisillä kentillä. Kentän käytön mielekkyys täytyy säilyä molemmilla kentillä – myös taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna.
    On myös huomattava, että osakkeenomistajat ja jopa pakkovastiketta maksavat pelaajat toimivat jollain tapaa omaa etuaan suojellen. Tai sitten ne, jotka eivät voi pelata, ajattelevat ja myös toimivat eri tavalla kuin ne, jotka ovat vapaita valitsemaan itselleen tarkoituksenmukaisen pelaamismallin.
    Siirtymä pelaamismuodoissa on ilmiselvä, siirtymän nopeus on on vaikeampi arvata. Suuri muutos tapahtuu seuraavan 5… 10 vuoden aikana ja muutos on sitä yliohjautuvampi mitä hitaammin se käynnistyy. Jos päätöksiä tekevät golfia pelaamattomat, niin siellä ei pakkovastikkeen maksajilla kärsivällisyyttä asian ”vetkutteluun” löydy.

    Kehitys tapahtuu usein ”jaloillaan äänestämisen” kautta, mitä ilmiötä on hidasta 3 asiaa:
    – kenttien hinnoittelumallit ovat olleet hyvin samanlaisia
    – vaihtamista on vaikeuttanut se, ettei edellisestä osakkeesta ole päässyt eroon
    – sijainti on golfkentällä iso asia myös pk-seudulla, saatika muissa maakunnissa

    Vaihtaminen on muuttunut aikaisempaa helpommaksi, etenkin vuokrapelioikeuden haltijoilla, jotka voivat harkita kenttäolosuhteita vuosi kerrallaan. Jos joku kenttä tekee vuokrapelioikeudella pelaamisen vaikeaksi, nämä vuokraajat siirtyvät toisaalle … ja vuokrahinnat edellisellä kentällä laskevat. Eli vuokraamista vaikeuttavat päätökset iskevät suoraan niihin osakkeenomistajiin, jotka eivät itse pelaa osakkeillaan – ja heitä on vuosi vuodelta suurempi osuus osakkeenomistajista.

    Myös kentät ovat vähitellen kehittäneet tuotteistustaan, josta esimerkkinä EGS:n uudet tuulet, josta GP:n haastattelussa puhuttiin sekä Vantaan Golfpuisto-Hiekkaharju-Supergolf kokonaisuus, joka varmasti tuo markkinoille uudenlaisia golfpelituotteita. Nämä houkuttelevat erityisesti niitä, jotka pelaavat vähän alle 15 kierrosta vuodessa, mutta myös sellaisia pelaajia, jotka haluavat pelilleen enemmän vaihtelua eikä vain oman 18r kentän tahkoamista.

    Lisäksi pelaajakunnassa on paljon niitä, joilla ei ole henkistä sidonnaisuutta omaan kotikenttäänsä ja oma golfseura on vain tasoituksen ylläpitoa varten yleensä etänä.

    Edellämainitut seikat tulevat kiihdyttämään kehitystä ihan lähivuosina ja pakottavat kaikkien golfyhtiöiden reagoimaan muutokseen. Moni kenttä on hyötynyt erityisesti näistä alle 10 kierrosta pelaavista osakkaista, jotka maksavat täyden vastikkeen, mutta eivät ruuhkauta kenttää. Jos nämä osakkeet siirtyvät omistuksen tai vuokraamisen kautta entistä enemmän 50+ hevareille, monen kentän nykyiset aktiivit rupeavat metelöimään, kun peliväljyys alkaa merkittävästi heikentyä. Golf Oy:n on vaikea reagoida tilanteeseen, kun perussyynä on liian suuri pelioikeusmäärä tilanteessa, jossa keskimääräinen vuotuinen kierrosmäärä nousee yli 20 kierroksen. Viimeistään siinä vaiheessa nämä aktiivisimmat 50+ hevarit heräävät – fiksuimmat ennakoivat jo hyvissä ajoin.

    Mitä siis lääkkeeksi?
    – golfkentän pitäisi itse laatia skenario, mitä tapahtuu muutaman vuoden kuluttua
    – annettuna voi pitää sitä, että vähän pelaavat siirtyvät pakkovastikentiltä sellaisten tuotteiden perässä, jossa alle 15 kierrosta pelaaminen on halvempaa
    – kun golfosakkeiden hinnat ovat alhaisia, golfkenttien pitäisi lisätä omien osakkeiden lunastamista ja mitätöimistä, vaikka se merkitsisi vastikkeiden nousua jäljelle jääville, sillä edellytyksellä, ettei vapautuvia peliaikoja saada myytyä kohtuuhinnoilla ulos
    – kun vapaan pelaamisen oikeuksia on nykyistä vähemmän, golfyhtiö voi helpommin tulevaisuudessa säätää ruuhkaisuutta ja ohjata ”tuotteistettua” golfia sellaisiin ajankohtiin, jotka vähemmän ruuhkauttavat kenttää

    PG

    Kiitos, eikka. Erinomaista analyysiä jälleen kerran.

    Oma klubini on varmasti erikoistapaus, josta ei yleisesti voida ottaa mallia. Itse en pidä 16000 kierroksen kenttää pelaamisen kannalta vajaakäyttöisenä. Toki kierrokset tulevat kalliimmiksi, mutta mielestäni väljyydestä kannattaa maksaa.

    Ilmiselvästi olemme menossa väärään suuntaan. Putti-Possu esitti monta hyvää näkökohtaa ja myös lääkkeitä kurssin oikaisemiseksi. Etelä-Suomessa pahin ongelma on nähdäkseni lisääntyvä vuokrapelioikeuksien ylitarjonta (syyn tiedämme kaikki). Mielestäni osakkeiden lunastaminen ja mitätöinti sekä lepuuttaminen (niille, jotka eivät ole vielä valmiit osakkeestaan luopumaan), ovat oikeat lääkkeet siihen vaivaan. Toivottavasti lääketoimitukset vain saadaan riittävän ajoissa perille. Pelkään, ettei saada 🙁

    P.S. Lisäsin kymmenkunta viestiä aiemmin olevaan Uudenmaan taulukkoon (3.11.2016) sarakkeen omavaraisuusaste. Mielenkiintoinen sekin, vaikka tuskin silläkään on käyttöä käsillä olevan kysymyksen ratkaisemisessa.

    Keskustelussa on esitetty monia ihan ansiokkaita ja relevantteja näkemyksiä. Seuraavat asiat ovat mielestäni kuitenkin joko saaneet aivan liian suuren huomiom tai sitten jääneet liian vähäiselle huomiolle:

    Liian suuri huomio
    kuviteltu ongelma ”heviuser”, useimmilla kentillä näitä on niin vähän ettei kokonaisuuden kannalta ole merkitystä. Rajoittamaton pelioikeus on kuitenkin paras innostaja pelioikeuden / osakkeen hankinnalle. Jos kysyntää näille on riittävästi, ei kentän kannata muuta harkita. Voi olla tarpeen vähentää myytävien pelioikeuksien määrää, mutta silti tämä voi olla useille kentille paras vaihtoehto.
    vähänpelaavat kompensoivat, on toki totta, että vähemmän pelaavien kierrosmaksu on korkeampi kuin paljon pelaavien. Tämä koskee kuitenkin vain oikeasti muutaman kierroksen pelaavia osakkaita. Jo noin 10 kierroksen hinnalla tyypillisesti saa katettua greenfee-hinnan. Vastiketta maksamalla myös saa pelata sillon kuin haluaa ja myös vajaita kierroksia, mitä greenfee-pelaaja harvemmin tekee. Eli osake / kausipelioikeus voi olla vähemmän pelaavalle myös ihan toimiva ratkaisu.

    Liian vähäinen huomio
    pelaaminen on pääsääntöisesti aivan liian edullista. Tämä vaikeuttaa kiinnostavien hinnoittelu mallien rakentamista
    pelaamattomat osakkaat eivät saa tuottoa, vaikka kenttä myy pelioikeuksia vastiketta korkeammalla hinnalla. Jos oikeasti kaivataan sijoittajaosakkaita (mikä liemee välttämätöntö, kun osakkkeiden kysyntä ei ole riittävää), pitää alkaa miettimään tapoja, joilla näille osakkaille saadaan tuottoa sijoitukselleen. Nämä ovat useimmiten myös kustantaneet kenttien rakentamisen, joten on vähintäänkin oikeus ja kohtuus, että heidän panostuksensa saa tunnustusta
    kenttien talous on kuralla johtuen pakkovastikemallista, joka takaa osakkaiden rahoituksen pääsääntöisesti kaikissa olosuhteissa. Jos kenttien pitää kerätä rahat muilla tavoin, tarkoittaa se hintojen nousua ja puskureiden rakentamista, eli vuositasolla myös taloudellisen aseman vahvitumista. Tämä saattaa kiinnostaa ”sijoittajaosakakkaita”

    PG:

    P.S. Lisäsin kymmenkunta viestiä aiemmin olevaan Uudenmaan taulukkoon (3.11.2016) sarakkeen omavaraisuusaste. Mielenkiintoinen sekin, vaikka tuskin silläkään on käyttöä käsillä olevan kysymyksen ratkaisemisessa.

    Kiitos. Hyvä taulukko uudenmaan kentistä. Pienellä lisäyksellä saataisiin vielä paremmin esille yhtiöiden talouden perusteet. Siis tarvittaisiin vielä pari saraketta lisää kenttäyhtiökohtaisesti:
    – yhtiön velat yhteensä
    – hoitovastike/maksavia osakkeita yhteensä
    – lainavastike/maksavia osakkeita yhteensä

    Jo näillä lisäyksillä saisi kohtuullisen hyvän käsityksen yksittäisen yhtiön taloudellisesta perustasta sekä osakekohtaiset perustiedot pelaamisen kustannuksista.

    Näiden perustietojen julkinen saatavuus helpottaisi osakkeen ostoa harkitsevia ja vertailevia harrastajia. Toki osa yhtiöistä kertoo nämä tiedot nettisivuillaan, mutta taulukkomuodossa vertailu olisi helpompaa.
    Taloustietojen lisäksi jää osakkeen hankintaa miettivälle aivan riittävästi miettimistä esim. kentän sijainnista, laadusta, seuratoiminnasta, pelikavereista jne. jne.

    Todennäköisesti tieto lisäisi ymmärrystä myös niistä syistä jotka vaikuttavat golfosakkeiden hinnanmuodostukseen jälkimarkkinoilla. Näiden lisäksi tulisi yhtiöltä saada avoimesti tietoa mm. osakkeiden vuokrauksesta, vuokrahinnoista, kuinka paljon vuoraosakkeita on tarjolla. Sekin on merkittävää kuinka paljon osakkeita on itse pelaavilla omistajilla, mikä on osakkeiden vaihtuvuus jne. Puhumattakaan mahdollisista merkittävistä korjausksista, kalustohankinnoista jne. Onko yhtiössä varauduttu niihin riittävästi jne.

    Kun em. perusasiat ovat selvillä voi paremmin lähteä miettimään sitä minkälaisia toimintamalleja tulevaisuudessa tarvitaan. Ja kaiken lisäksi, löytyykö niille riittävästi kysyntää ja taloudellisia edellytyksiä.

    Sitoutuminen osakekentällä pelaamiseen on ehkä yleisin tapa harrastaa golfia Suomessa. Siksi kyseisen järjestelmän ”perkaaminen” on kärkipäässä kun mietitään tulevien vuosikymmenien golfharrastuksen kehitystä. Tarkoitan ”perkaamisella” lähinnä sitä että mahdollisuuksien mukaan korjataan epätoivottavat asiat ja kehitellään toimivia ratkaisuja harrastuspaikkojen (kenttien, klubien) omistajuuteen pohjautuviin ratkaisuihin.

    Putti-Possu

    Kehitys tapahtuu usein ”jaloillaan äänestämisen” kautta, mitä ilmiötä on hidasta 3 asiaa:
    – kenttien hinnoittelumallit ovat olleet hyvin samanlaisia
    – vaihtamista on vaikeuttanut se, ettei edellisestä osakkeesta ole päässyt eroon
    – sijainti on golfkentällä iso asia myös pk-seudulla, saatika muissa maakunnissa

    Tässä on kaksi merkittävää ja melko hitaasti vaikuttavaa ”jaloillaan äänestäjä” seikkaa. Ne ovat luonnollinen poistuma ja muuttoliike.

    Molemmat aiheuttavat sen, että osake jää pelioikeuden osalta vuokrausjonon jatkeeksi. Vain pieni osa siirtyy perinnön ja kaupankäynnin seurauksena uusille pelaaville omistajille. Edellämainitut poistumat ovat ovat noin 10% luokkaa ja noin 7% jää vuokrajonoon joka vuosi.

    PG

    gloffare:

    Kiitos. Hyvä taulukko uudenmaan kentistä. Pienellä lisäyksellä saataisiin vielä paremmin esille yhtiöiden talouden perusteet. Siis tarvittaisiin vielä pari saraketta lisää kenttäyhtiökohtaisesti:
    – yhtiön velat yhteensä
    – hoitovastike/maksavia osakkeita yhteensä
    – lainavastike/maksavia osakkeita yhteensä

    Sain taulukon tiedot helposti Asiakastiedon sivuilta. Mainitsemiesi uusien tietojen hankkiminen merkinnee jo moninkertaista työmäärää, enkä todennäköisesti saisi niitä kaikkien yhtiöiden osalta. Lähden huomenna kahden viikon matkalle. Katsotaan sitten riittääkö vielä intoa lisäselvitysten tekoon.

    Golf Talma Oy:n vuosikertomus 2015 taloustietoineen on luettavissa sen kotisivuilta: http://www.golftalma.fi/wp-content/uploads/2015/05/2016-Golf-Talma-Oy.pdf.
    Hieno! Silti en suoralta kädeltä näe niistä esim. hoito- ja lainavastikkeiden suuruutta. Poistot ja arvonalenemiset ovat olleet vv. 2011-2015 yhteensä 1,466 M€:n ja liiketappio samalta 5v ajalta yhteensä 11 k€, käytännössä siis nollatulos/5v. Tästä päättelen, että Talmassa katetaan poistot ja arvonalenemiset pitämällä hoitovastike riittävän suurena, jolloin isompiin investointeihin ryhdyttäessä varat ovat jo taskussa, eikä lainaa juuri tarvita.

    Jossakin muussa, mutta yhtä vakavaraisessa yhtiössä, on tavoitteena saattanut olla nollatulos ennen poistoja ja arvonalentamisia, jolloin liiketoiminnan tulos on ollut poistojen ja arvonalentamisien verran negatiivinen. Tällaisella yhtiöllä hoitovastike on voitu pitää alhaisena. Isot investoinnit on tehty lainarahalla.

    Toisen yhtiön hoitovastike saattaa siis olla yhtä suuri kuin toisen hoito- ja rahoitusvastikkeet yhteensä. (Esim. Keimolassa 2015 hv.750 €, Talmassa huomattavasti suurempi. Keimolassa tehtiin erittäin isot investoinnit 10-15 v sitten. Tässä vaiheessa rahoitusvastiketta ei enää taida olla, mutta poistamista riittää?). Toisessa talous näyttää olevan kuralla, toisessa tasapainossa. Onko niin?

    Ja nyt pakkaamaan.

    Suurin osa nykyisestä pelaamisesta Suomessa tapahtuu osakkuuden pohjalta. Enemmistö pelaa oman osakkeensa pelioikeudella ja vähemmistö omistajalta vuokratulla pelipoikeudella. Tällainen järjestelmä tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessakin.

    Keskimääräinen ihannekenttäyhtiö toimii suurin piirtein seuraavasti:

    Lähtökohdat:
    18 reikää, 800 vastiketta maksavaa osakasta. Jos palveluille on riittävästi kysyntää niin toiminnalle antaa vakautta kun kenttiä on kaksi (etuina mm. kentänhoidon ja kaluston optimointi). Kahden kentän mallissa saadaan sopivasti (lisä)kapasiteettia(=kannattavuutta) klubimyyntiin, harjoittelualueille, golfautojen vuokraukseen, yrityspelaamiseen jne.

    Taloudelliset edellytykset (tavoite?)
    Kun kentällä on 800 osakasta niin se on todennäköisesti kyetty rakentamaan valmiiksi osakkaiden maksamalla yksityisellä osakepääomalla. Osakkaat pelaavat keskimäärin 25 kierrosta/kausi (= n. 20,-/kierros)
    – 18 reiän kenttä toimii kannattavasti n. 1.000.000 liikevaihdolla.

    Esimerkiksi seuraavasti, ilman veroja..
    800 osakasta(n.25 kierrosta)/kausi,vastike 500 €/osake/vuosi = 400.000 €
    Vieraspelaaminen 5000 kierrosta keskihinta á 80 €, yhteensä = 400.000 €
    Ravintolamyynti (5 €/asiakaskäynti/25.000 kierrosta),yht. = 125.000 €
    Harjoitusalueiden tuotto 1 €/asiakakäynti/25.000 kpl, yht = 25.000 €
    Golfautojen vuokraus á 30 €/kerta/1.000 kpl, yhteensä = 30.000 €
    Proshop-myynti 1 €/asiakaskäynti/25000 kpl, yhteensä = 25.000 €
    18 reikäisen kentän myynti kaudessa yhteensä = 1.005.000 €

    Tuossa olisi jonkinlainen tavoite. Siinä on myös varaa monenlaisille vaihtoehdoille/muutoksille hinnoittelun osalta. Vieraspelaamisen hinta lähtee siitä että mahdollisimman suuri osa olisi yrityspelaamista ja kilpailuja sisältäen kokonaispalvelun, tuloslaskennat jne. Muutenkin vieraspelaaminen tulee pyrkiä hinnoittelemaan hyvällä katteella jotta säilyy suhde sitoutuneeseen pelaamiseen. Junioripelaaminen tulisi sijoittaa 25.000 kierrosken yli menevään kapasiteettiin. Toki em. kustannusmalli voidaan sovittaa niin että se kattaa myös osakkeenomistajien juniorit jne. sopivalla lisäveloituksella.

    Ennen kaikkea tulee huomioida että vieraspelaaminen hinnoitellan keskimäärin 4 x kalliimmaksi kuin osakkuuteen sitoutunut pelaaminen. Siis niin että jo 6-10 gf-kierrosta maksaa saman verran kuin osakkaan hoitovastike/kausi (lukuunottamatta junnupelaamista). Veikkaisin että oikealla tavalla hinnoiteltu gf-pelaaminen antaisi parempia mahdollisuuksia katteelliseen myyntiin myös kaupallisille pay&play kentille. Muutenkin Suomen golfkenttien gf-taso on pysynyt samana jo 10-15 vuotta. Toivottavasti ensi kaudelle saadaan kunnollinen tasokorotus.

    Esimerkin mukainen hinnoittelumalli jättää sopivan mahdollisuuden myös osakkeen pelioikeuden vuokraamiselle. Sekin olisi hyvä toteuttaa keskitetysti yhtiön toimesta. Yllä olevaan malliin liittyen osakkeen pelioikuden vuosivuokra voisi olla keskimäärin 800 €/kausi. Kenttäyhtiöllä voisi olla myös osakkeen myynti-pooli, joka hoitaisi niin osakkeiden pelioikeuksien vuokrauksen kuin osakkeiden jälkimarkkinat. Toki pientä korvausta vastaan. Sillähän voisi kattaa kuluja sekä esim. myyntihenkilöstön bonuksia.

    Tiedän ettei tällainen malli sovi sellaisenaan kaikille yhtiöille. Lähtökohdat vaihtelevat niin maantieteellisesti kuin kysynnän osalta. Eikä kaikilla osakekentillä ole 800 vastiketta maksavaa osakasta. Siihen tulisi kuitenkin pyrkiä. Mutta uskoisin että nykyisten reilun 100 yhtiön joukossa olisi kymmeniä jotka voisivat sitä soveltaa kannattavasti. Kukin omien edellytystensä pohjalta. Kuten sanottu voisihan tuo malli toimia vaikka jonkinlaisena tavoitteena.

    Mutta millä keinoilla gloffare ajattelit että yhtiön tuloista sitten saataisiin 40% kerrytettyä gf-tuloista ja vieläpä niin että gf-kierrokset ovat ”vain” (tämäkin on aika paljon) 20% kaikista kierroksista? Se kysyntä kun tahtoo pienentyä kun hintaa nostetaan, ja olisiko nykykeskiarvotaso gf-kierroksille käytännössä jossain 30-35€ paikkeilla?

    Malli on oikeastaan muilta osin kuten nykymalli, eli ainoastaan tulojen osalta vastiketulot vähenisivät gf-tulojen vastaavasti kasvaessa, ilman että vieraspelaaminen häiritsisi enemmän osakkaita. Kyllä minullekin osakkaana tuo kelpaisi …

    haamu

    Mutta millä keinoilla gloffare ajattelit että yhtiön tuloista sitten saataisiin 40% kerrytettyä gf-tuloista ja vieläpä niin että gf-kierrokset ovat ”vain” (tämäkin on aika paljon) 20% kaikista kierroksista? Se kysyntä kun tahtoo pienentyä kun hintaa nostetaan, ja olisiko nykykeskiarvotaso gf-kierroksille käytännössä jossain 30-35€ paikkeilla?

    Malli on oikeastaan muilta osin kuten nykymalli, eli ainoastaan tulojen osalta vastiketulot vähenisivät gf-tulojen vastaavasti kasvaessa, ilman että vieraspelaaminen häiritsisi enemmän osakkaita. Kyllä minullekin osakkaana tuo kelpaisi …

    Tuo laskelma on vain esimerkki..muuttujat kannattaa syöttää Excel’iin. Onhan siinä varaa säädellä/simuloida hoitovastikkeen osuutta omien lähtökohtien ja tarpeiden mukaan esimerkiksi välillä 400-700€/kausi (siis vastiketuotot yhteensä 320.000-560.000/kausi, jos on 800 maksavaa osakasta). Yhtenä lähtökohtana on että keskimäärin suomalainen golfari pelaa n. 25 kierrosta/kausi. Jopa tuolla 700 €:n kausivastikkeella osakkaan kierroshinta jää alle 30€/kierros. Sitä ei voine pitää mitenkään kalliina, verrattuna moneen muuhun vastaavaan harrastukseen.

    Samoin GF-hinnan osalta on mahdollista joustaa ja vaikka aloittaa myyntikatteen parantaminen pienemmästä kertahinnasta ja korottaa sitä kausittain, mahdollisuuksien mukaan. GF-pelaajille voi myös tarjota kausipelaamista 10-korttipohjalta. Golfyhtiölle parasta GF-myyntiä on kuitenkin yrityspelaaminen, firmakisat, täyden palvelun starttiryhmät jne. Tottakai tällä alalla on kova kilpailu. Siksi niitä pitää myydä ja markkinoida aktiivisesti sekä tavoitteellisesti.

    Kaiken lisäksi moni 18-reiän kenttäyhtiö pärjää paljon vähemmälläkin kuin miljoonan vuosivaihdolla. Mutta aktiivisuus ja tuottavuus ovat myös laatua. Sen myötä golfyhtiö rakentaa pohjaa tulevaisuuden muutoksia varten.

    Taustalla on myös ajatus siitä että osakkaana pelaaminen tule olla paljon edullisempaa kuin gf pelaaminen mikä lisäisi sitoutumista ja kysyntää osakkeiden hankintaan ja pelioikeuden vuoraamiseen. Lisäksi samalla luotaisiin/vahvistettaisiin osakkeiden kysyntää jälkimarkkinoilla.

    Suomessa liian moni kenttäyhtiö (yhtiön johto/myynti) katselee ja vertailee omaa toimintaa muiden tekemisiin. Peesaillaan kaikessa tekemisesstä naapureita. Se ei ole kovin rakentavaa. Olisi parempi lähteä kehittämään sitä mihin kykenee vaikuttamaan omilla toimillaan..siis lisäämään oman palveluympäristön ja myyntiyksikön kannattavuutta. Uskoisin että suurin osa yhtiöstä ja niiden johtajista/myyjistä ymmärtää asian..mutta eivät suinkaan kaikki.

    KL1

    Poistettu, ei ollut tärkeää.

    Hirsalassa sitten löydettiin malli nykyisen tilalle.

    ”Erilaiset osakesarjat lakkaavat, vastikevelvoite poistuu ja jatkossa pelaamisesta maksavat pelaajat, eivät osakkaat.”

    Ilmeisesti samankaltaisia kaavailuja on muutamalla muulla kentällä pohdinnassa. Saas nähä ovatko yhtä yksimielisiä yhtiöjärjestyksen muutoksesta.

    https://www.gogolf.fi/hirsala-golf-oy-siirtyy-markkinaehtoiseen-ja-vastikkeettomaan-toimintamalliin

    …vastikevelvoite poistuu ja jatkossa pelaamisesta maksavat pelaajat, eivät osakkaat.”

    Tässäpä mallia muillekin golfyhtiöille. Näinhän homman pitäisi olla. Jos toiminta ei pysy hengissä tällä ’normaalikonseptilla’ niin johtopäätös on ilmeinen.

    Onnea Hirsalalle rohkeasta valinnasta, toivottavasti pelaajia riittää tarpeeksi maksamaan kulut jotka aiheutuvat kentän pitämisestä kilpailukykyisenä tiukassa kilpailussa Sarfvikin, Peuramaan, EGS:n, Kurkin ja Pickalan vaikutusalueella. Toivottavasti Hirsala löytää erilaistumisen tuossa kilpailussa eikä ainoastaan greenfeen polkuhinnoittelu ole se erilaistumisen keino.

    Hartaasti toivon olevani väärässä mutta pahoin pelkään tässä toimintamallissa jouduttavan vielä jatkossa menemään osakkaan taskulle. Poissuljettu vaihtoehto ei ole vahvanlaatuinen kurssin muutos ja jopa kon -etuliitteellä voivan olla mahdollista!

    Onnea valittun vaihtoehdon onnistumiseen!

    Olen pelannut jo 9 vuotta vuokratulla pelioikeudella Hirsalassa ja maksanut 900 vuodessa ja osakas on sponssannut 150 – 200 vuodessa pelaamistani.
    Tämä on sitten viimeinen kausi jossa näin homma toimii. Jään mielenkiinnolla odottamaan tarjousta 2019 kauden osalta. Jos pysyy 800-900 paikkeilla niin jatkan ja jos hinta nousee tämän kipurajan yli niin sitten katson muita vaihtoehtoja.
    Ennakoivasti Hirsala itse mainosti jo messujen aikaan 800 hintaisia pelioikeusmaksuja tälle vuodelle. Mikähän on sitten sen osakkeenomistajan hinta kaudesta? Jos osakkeenomistajan hinta on 800 ja vieraat saa maksaa 1000 niin kauppa voi olla hiljaista. Osakkeiden arvo on jo romahtanut.

    Hirsalassa tehtiin varmasti hyvä päätös. Ainakin näin voisi päätellä yhtiökokouksen yksimielisyydestä.

    Samanlainen rakennemuutos on tarpeen ja tullaan varmasti tekemään muillakin kentillä. Mutta jokainen tietysti omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan.

    Iso muutos Hirsalaan. Mutta kerranhan se kirpaisee. Parempi kuitenkin tehdä muutos yhtiön hallinnollisessa/kaupallisessa rakenteessa itse. Oman väen tekemien suunnitelmien/päätösten mukaisesti ja vapaaehtoisesti. Se on aina parempi kuin odotella toimettomana niin pitkään että päädytään pakkorakoon jolloin pahimmassa tapauksessa ulkopuoliset selvittelijät pääsevät määräämään jatkosta.

    Hirsalassa päästään tekemään kovaa markkinointi/myyntityötä. Juuri sitä mitä kaikkien menestyvien yritysten pitää tehdä. Tuotteet/palvelut pitää muokata houkutteleviksi kohderyhmänä oleville Asiakkaille. Ja sitten menoksi.

    Osakkaat ovat tietysti se tärkein yksittäinen kohderyhmä. He ovat niitä vanhoja perusasiakkaita joita mikään liikeyritys ei koskaan saa unohtaa. Uuden systeemin mukaan myös heidät pitää vakuuttaa homman toimivuudesta joka vuosi. Uskon että keinot tähän on tiedossa.

    Onnea ja menestystä Hirsalaan!

    MrBond:

    Olen pelannut jo 9 vuotta vuokratulla pelioikeudella Hirsalassa ja maksanut 900 vuodessa ja osakas on sponssannut 150 – 200 vuodessa pelaamistani.
    Tämä on sitten viimeinen kausi jossa näin homma toimii. Jään mielenkiinnolla odottamaan tarjousta 2019 kauden osalta. Jos pysyy 800-900 paikkeilla niin jatkan ja jos hinta nousee tämän kipurajan yli niin sitten katson muita vaihtoehtoja.
    Ennakoivasti Hirsala itse mainosti jo messujen aikaan 800 hintaisia pelioikeusmaksuja tälle vuodelle. Mikähän on sitten sen osakkeenomistajan hinta kaudesta? Jos osakkeenomistajan hinta on 800 ja vieraat saa maksaa 1000 niin kauppa voi olla hiljaista. Osakkeiden arvo on jo romahtanut.

    Tuo kertoo juuri syyn sekä tarpeen muutoksille.

    Hirsalalla on oma paikkansa pääkaupunkiseudun kenttien joukossa. Hyvä sijainti ja mielenkiintoinen kenttä. Fasiliteetit kunnossa. Tämän pohjalta on hyvä rakentaa liiketoiminnan malli sekä tavoitteet toiminnalle. Sen jälkeen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan vain asiakaspalvelun ja myynnin osaamista.

    ”MrBond” voi tietysti miettiä onko hänen kaltaisensa Asiakkaat juuri se keskeisin kohderyhmä Hirsalan uudistuneessa liiketoimintamallissa? Tottakai kaikki ovat tärkeitä ja todennäköisesti myös ”MrBond’in” kaltaista henkilöä sitoo Hirsalaan joku muukin kuin pelkästään pelaamisen hinta? Onhan niitä vaihtoehtoja ollut tarjolla koko ajan. Todennäköisesti jatkossa niitä tulee olemaan vielä aikaisempaa enemmän.

    Itse voisin kuvitella Hirsalasta löytyvän jopa tietynlaisen vaihtoehtoisen (ja tietysti erilaisen) palvelukokonaisuuden vaikkapa Sarfvik’ille. Lähinnä sijaintinsa ja kentän mielenkiintoisuuden vuoksi. Ehkä uudessa Hirsalassa voisi olla tarjolla laadukkaita golf-palveluita ilman yhtä pitkälle menevää sitoutumista kuin em. naapurikentällä.

    Pitkässä juoksussa tavoitteiden pitää olla sellaisia että Hirsalan osakkeenomistajat saavat kausittaiset golf-palvelunsa 25-30% edullisemmin kuin muut (sitoutumattomat) Asiakkaat. Edullisemman hinnan lisäksi osakkaalle kuuluu erityisedut, varaamisisssa, rangessa, golfauton käytössä, osakkaan vieraiden osalta, perheenjäsenten pelaamisessa jne.

    Tavoitteiden toteutuminen vaatii kovaa ja tehokasta myyntityötä. Mutta, juuri siihen perustuu kaikki liiketoiminta.

    Tavoitteiden toteutuminen vaatii kovaa ja tehokasta myyntityötä. Mutta, juuri siihen perustuu kaikki liiketoiminta.

    Juuri noin pitäisi kaikkia yleisölle avoimia golfosakeyhtiöitä pyörittää. Se ei ole normaalia, että turvaudutaan elelemään pakkovastikkeiden turvin, se on sairasta (paitsi vain jäsenille ja heidän vierailleen tarkoitetut kentät, silloin tuokin konsepti on ok).

    Ja tosiasia on myös se, että jos normaalilla liiketoimintakonseptilla ei menesty, niin sitten on pantava lappu luukulle.

    ”MrBond” voi tietysti miettiä onko hänen kaltaisensa Asiakkaat juuri se keskeisin kohderyhmä Hirsalan uudistuneessa liiketoimintamallissa?

    Hinnan perässä juoksijoille löytyy esim. Vihti Golf. Mutta jos haluaa Hirsalan tyyliin hyvin hoidettuja griinejä ja muutenkin laadukasta kenttää niin taitaa olla utopiaa Vihti Golfin hintatasolla. Jostain täytyy tinkiä.

    Nyt kun muutamat kentät ovat lähteneet etukenossa uusimaan toimintamallejaan, he tulevat saamaan suremman osuuden vuosipelioikeuteen sitoutuneita asiakkaita, joille ei viimeinen euro merkitse. Suurin este itselle ja monelle tutulle on nimenomaan ollut sitoutuminen ”pakkovastikkeeseen”. Se maksaako pelioikeus 800 vai 1000 euroa vuodessa on marginaalikustannus. Jos tästä täytyy tinkiä niin sitten kannattaa harkita muita harrastuksia.

    Suurin este itselle ja monelle tutulle on nimenomaan ollut sitoutuminen ”pakkovastikkeeseen”. Se maksaako pelioikeus 800 vai 1000 euroa vuodessa on marginaalikustannus.

    Näinhän se asia on. Pelaamisen hinta itsessään ei ole ongelma, vaan tuo pakkositoutuminen. Suomessahan greenfee-hinnat (etenkin pelilipuilla!) ovat edelleenkin liian alhaiset, niitä voisi huoletta nostaa.

Esillä 25 viestiä, 176 - 200 (kaikkiaan 286)
Vastaa aiheeseen: Millainen malli nykyisen tilalle

Etusivu Foorumit Yleistä Millainen malli nykyisen tilalle