16.4.–23.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][17]
KilpailuaSuomalaista

Millainen malli nykyisen tilalle

Etusivu Foorumit Yleistä Millainen malli nykyisen tilalle

Esillä 25 viestiä, 151 - 175 (kaikkiaan 286)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • KL1

    Voi vattu, mikä sotku rei’istä…

    Mielestäni PG on tehnyt ansiokasta työtä avatessaan näitä kenttien liikevaihtoja. Jos siellä taulukossa on jokin epätarkkuus tai virhe, niin sen voi itse kukin tarkistaa ja antaa täydentäviä tietoja julkisten tilinpäätöstietojen reunaehdoilla.

    Keskustelun aihe on ”millainen malli nykyisen tilalle” ja sitä PGn taustoitus avaa keskeisellä tavalla. Tässä on kolmen asian sovittaminen tasapainoon.
    – Millaiset kustannukset kentän ylläpidosta hyväksytään, samalla hyväksytään vuosittainen kulubudjetti, jonka tulisi sisältää myös korjaavat investoinnit.
    – Miten ruuhkaista kenttää tavoitellaan, samalla hyväksytään tariffit (= hinnastoksi nimetty ohje verkkosivustoilla)
    – Keneltä maksut kentän ylläpidosta peritään

    Osakkeen takaisinostovelvoitetta on pidetty tärkeänä uudistuksena. Osakeostoa harkitsevan näkökulmasta se on sitä ratkaisevalla tavalla. Hyvikäältä saadun tiedon mukaan se on tarpeeton, koska asia voidaan hoitaa muilla keinoilla. Hyvinkääläiset ovat tavallaan oikeassa. Muilla keinoilla asia pitäisi hoitaa, mutta eipä ole hoidettu. Lunastusvelvoite on asia, joka pakottaa yhtiön johdon toimimaan siten, että lunastusta ei tarvita.

    Olen vakuuttunut, että lähivuosina hevarien kenttää ei Suomeen muodostu. Se edellyttäisi 2000…. 3000€ pelikausimaksua/hoitovastiketta. Mutta uskon, että alle 20 kiekkaa pelaavien kenttiä syntyy. Onhan tämäkin osa kenttien erikoistumista (segregaatiota) asiakkaiden ehdoilla.

    eikka:

    Keskustelun aihe on ”millainen malli nykyisen tilalle” ja sitä PGn taustoitus avaa keskeisellä tavalla.Tässä on kolmen asian sovittaminen tasapainoon.
    – Millaiset kustannukset kentän ylläpidosta hyväksytään, samalla hyväksytään vuosittainen kulubudjetti, jonka tulisi sisältää myös korjaavat investoinnit.
    – Miten ruuhkaista kenttää tavoitellaan, samalla hyväksytään tariffit (= hinnastoksi nimetty ohje verkkosivustoilla)
    – Keneltä maksut kentän ylläpidosta peritään

    Millä tavalla nuo liikevaihto- & reikämäärätiedot avaavat vastauksia noihin kolmeen sinänsä relevanttiin kysymykseen?

    PG

    KL: Voi vattu, mikä sotku rei’istä…

    Eihän tuossa mitään. Hämmästyttävän hyvin muistit ulkomuistista, vaikket ihan kaikkia kenttiä muistanutkaan. Nokian River, jonka mielsit 36 -reikäiseksi, muuttui sellaiseksi vasta syyskuussa 2016, jolloin Rock- kenttä avattiin. Taulukkoni koskevat vuotta 2015. Silloin River oli vielä 27 -reikäinen.

    Tarkistin vielä, olisivatko aiemmin esittämäni liikevaihtojen/18r mediaanit muuttuneet, jos olisin ottanut alle par 32 -kentät laskelmiin mukaan huomioiden samalla niiden kustannusvaikutuksen kenttien pituuden tai par-lukujen mukaan suhteutettuna. Eivät olisi.

    Esim. Aurinko Golf 18r par 72 + 9r par 30 (pituudet keltaisilta 5740 m ja 1470 m), liikevaihto 1061000€.

    Kenttien par-lukujen mukaan suhteutettuna Aurinko olisi vastannut (72+30)/72 = 1,42 x18 -reikäistä ja pituuden mukaan suhteutettua (5740+1470)/5740 = 1,26×18 -reikäistä kenttää.Liikevaihdot per 18 -reikää olisivat olleet vastaavasti

    1061 000 €/1,42 = 747 183 € /18r, ja

    1061 000 €/1,26 = 84 2063 €/18r

    Näin laskienkin Lounais-Suomen kenttäyhtiöiden mediaaniliikevaihto/18r olisi pysynyt edelleen samana eli 521 000 €/18r.

    Par3 -kenttiä on Suomessa eri oy-klubeissa yhteensä kymmenkunta, yleensä par 18 tai par 27. Pituudet vaihtelevat 1000 m molemmin puolin. Yleensä ne eivät taida olla tasoituskelpoisia (asiaa en ole selvittänyt). Aurinko Golfin puoliksi parkolkku on tasoituskelpoinen par 60 kenttä. Siinä mielessä Aurinko Golf voitaisiin laskea 27 –reikäiseksikin.

    Liikevaihtotiedot taustoittavat asiaa yhdeltä kantilta. Toinen, ehkä parempi olisi vielä katsoa millä liikevaihdolla päästään nolla tulokseen, eli kulut ja korjaustarve katettua.

    Tämän jälkeen voi sitten pohtia, millä mekanismilla tarvittavat rahat kerätään kokoon.

    Jos yhtenä suuntauksena pidetään sitä, että entiset pelaajaosakkaat muuttuvat (pakosta) sijoittajaosakkaiksi, pitää ottaa huomioon myös heidän tuottotavoitteensa.

    haamu

    eikka:

    Keskustelun aihe on ”millainen malli nykyisen tilalle” ja sitä PGn taustoitus avaa keskeisellä tavalla.Tässä on kolmen asian sovittaminen tasapainoon.
    – Millaiset kustannukset kentän ylläpidosta hyväksytään, samalla hyväksytään vuosittainen kulubudjetti, jonka tulisi sisältää myös korjaavat investoinnit.
    – Miten ruuhkaista kenttää tavoitellaan, samalla hyväksytään tariffit (= hinnastoksi nimetty ohje verkkosivustoilla)
    – Keneltä maksut kentän ylläpidosta peritään

    ——————————————————
    Millä tavalla nuo liikevaihto- & reikämäärätiedot avaavat vastauksia noihin kolmeen sinänsä relevanttiin kysymykseen?

    Se antaa kenttäyhtiön toiminnasta oikean suuruusluokan. nx18 reiän kentällä on isommat kulut mutta on siellä enemmän myytävääkin (pelioikeuksia). Poikkeamia oli todella paljon esim Kalajokilaaksin hopeagolf (Nivala). 18reikää ja liikevaihto noin 100t€. Asiaan on varmaankin ymmärrettävä selitys, koska 100t€ ei voine sisältää muuta kuin lannoitteet, polttoaineet, sähkön yms. Henkilöstön palkatkin lienee maksettu, tuskin siellä talkoilla tehdään.

    Kenttäyhtiölle voidaan laskea tunnusluku liikevaihto/kierrokset, se kuvaa keskihinnan suuruusluokan. Keskimääräisesti se hinta pitää pelaajalta saada. Jos kenttäyhtiö hieman analysoi pelaajien kierrosmääriä, niin se lisää merkittävästi ymmärtämystä nykytilanteen muutostarpeesta, jos nyt sitten ollekaan haluavat ymmärtää.

    PG ei sisällyttänyt kierrosmääriä. Niitä eivät kaikki edes julkista. Kun kierroksen keskihinta on tiedossa niin onhan se selkokielinen vastaus osakkenomistajalle – siitä voisi edetä johtopäätösten tekoon.

    PG

    haamu

    eikka:
    Keskustelun aihe on ”millainen malli nykyisen tilalle” ja sitä PGn taustoitus avaa keskeisellä tavalla.Tässä on kolmen asian sovittaminen tasapainoon.
    – Millaiset kustannukset kentän ylläpidosta hyväksytään, samalla hyväksytään vuosittainen kulubudjetti, jonka tulisi sisältää myös korjaavat investoinnit.
    – Miten ruuhkaista kenttää tavoitellaan, samalla hyväksytään tariffit (= hinnastoksi nimetty ohje verkkosivustoilla)
    – Keneltä maksut kentän ylläpidosta peritään

    Millä tavalla nuo liikevaihto- & reikämäärätiedot avaavat vastauksia noihin kolmeen sinänsä relevanttiin kysymykseen?

    Ehkä suuret erot kenttäyhtiöiden liikevaihdoissa/18r antavat aiheen kysyä, miksi ne erot ovat niin suuret. Jos asia selviää, siitä voi olla hyötyä vastattaessa kysymykseen ’millainen malli nykyisen tilalle’.

    Mikä esimerkiksi mahtaa olla Nokia Riverin salaisuus? Tämän 27- reikäisen (nykyään jo 36 -reikäisen) yhtiön liikevaihto on pyörinyt viiden viimevuoden aikana 225-275k€ hujakoilla 27-reikäisten mediaaniliikevaihdon ollessa 777 000 €. Vastaus saattaa olla yksinkertainen, eikä välttämättä ole sovellettavissa omaan yhtiöön.

    Niin, miksi River pyörii noin halvalla?

    Voidaan positiivisesti toki ajatella, että näistä luvuista pystyy ainakin katsomaan mitkä kentät poikkeavat merkittävästi mediaanista/keskiarvoista, ja näitä kenttiä sitten tarkemmin analysoimalla voitaisiin parhaassa tapauksessa ammentaa uudelle mallille ideoita.

    Uskoisin kuitenkin, että suurimmassa osassa näistä ”poikkeavista” on takana jokin ihan perusselitys, kuten tässäkin ketjussa on käsitely mm. Eke (=vähän maksavia osakkaita + kentän puitteet), Vuosaari (tulonmuodostus täysin erilainen) ja muutama talkoomökkikenttä (kulut alhaalla talkootyön avulla + vaatimattomat puitteet).

    Eniten yllätti se, että reikäkohtaisella liikevaihdolla ei ollut riippuvuutta siihen, montako reikää oli käytössä.

    Nyt olemme kirjoittaneet analyysin osalta keskeistä asiaa. Menojen muodostuminen ja toisaalta tulojen muodostuminen, eihän niissä saa olla merkittävää poikkeamaa. Molemmat toki on oltava terveellä pohjalla.
    Ehkäpä saamme näihin kysymyksiin ymmärrettävät vastaukset.

    PG

    Haamu: Uskoisin kuitenkin, että suurimmassa osassa näistä ”poikkeavista” on takana jokin ihan perusselitys…

    Luulo ei ole tiedon väärti… 🙂

    Eniten yllätti se, että reikäkohtaisella liikevaihdolla ei ollut riippuvuutta siihen, montako reikää oli käytössä.

    Tässä viittaat varmaan Uudenmaan kenttäyhtiöihin, joissa reikäkohtaisten liikevaihtojen keskiarvo (tai yhtä hyvin keskiarvo tai mediaani liikevaihdoista/18r) oli yhtä suuri (45 k€) 18-reikäisillä ja yli 18 reikäisillä kentillä. Yllättävää kyllä, mutta mielestäni yllättävintä oli vaihteluvälin suuruus: 18r: 19 – 79 k€/reikä; yli 18r: 33 – 49 k€/reikä.

    Valtakunnallisesti ottaen 9r, 18r, 27r, 36r ja 54r kenttien reikäkohtaisten liikevaihtojen keskiarvoissa/mediaaneissa oli melko iso ero (viimeinen sarake):
    Vaihteluka per reika

    KL1

    Jos minä oikein laskin, niin noita oikeita 36-reikäisiä kenttiä oli vuonna 2015 kokonaista 16 kappaletta, joten mitkähän niistä puuttuvat tuosta tilastosta?

    1 Talma
    2 Sarfvik
    3 Peuramaa
    4 Sankivaara
    5 Tahko
    6 Tarina
    7 Vierumäki
    8 SHG
    9 Keimola
    10 Hill Side
    11 Lakeside
    12 Lohja
    13 Master Golf
    14 Nordcenter
    15 Kytäjä
    16 Ålands GC

    PG

    ÅGC ja Vierumäki puuttuvat. ÅGC:n kenttäyhtiön nimeä en onnistunut selvittämään (*. Vierumäellä on kaksi kenttäyhtiötä Vierumäki Golf Oy (Classic) ja Vierumäki Golf Club Oy (Cooke).

    *) Ei mikään ihme, sehän on ry -kenttä: http://www.agk.ax/klubben/klubbens-historia

    P.S. 2015 Suomessa oli noita oikeita 36 reiän kenttiä siis 16 seuralla ja 14 kenttäyhtiöllä. 2016 River Golf Oy ja samalla seura Nokia River Golf liittyivät joukkoon. Tällä hetkellä Suomessa on 17 seuraa ja 15 kenttäosakeyhtiötä, joilla on 36 reikäinen kenttäkokonaisuus ilonaan tai riesanaan.

    haamu:

    Eniten yllätti se, että reikäkohtaisella liikevaihdolla ei ollut riippuvuutta siihen, montako reikää oli käytössä.

    PG:

    Tässä viittaat varmaan Uudenmaan kenttäyhtiöihin, joissa reikäkohtaisten liikevaihtojen keskiarvo (tai yhtä hyvin keskiarvo tai mediaani liikevaihdoista/18r) oli yhtä suuri (45 k€) 18-reikäisillä ja yli 18 reikäisillä kentillä. Yllättävää kyllä, mutta mielestäni yllättävintä oli vaihteluvälin suuruus: 18r: 19 – 79 k€/reikä; yli 18r: 33 – 49 k€/reikä. Valtakunnallisesti ottaen 9r, 18r, 27r, 36r ja 54r kenttien reikäkohtaisten liikevaihtojen keskiarvoissa/mediaaneissa oli melko iso ero

    Tuo iso keskihajonta oli minunkin mielestäni yllättävä, kun aika monesti täälläkin on viittailtu tuohon ”tavalliseen” 750k€ +- jotain tasoon per 18r kenttä. Sekä keskiarvo että mediaani eivät anna hyvää kokonaiskuvaa kun hajonta on noin suurta.

    Uusimaalla siis mennään pitkälti 45k€/reikä tasolla 18 ja yli 18 reikäisillä kentillä, tosin tuo oli laskettu vain n. 75% otoksella. Noiden valtakunnallisten mediaanien (ei kaiketi keskiarvoa ollut laskettu) osalta 9r kenttien osalta alhaisemman tason selitys lienee pitkälti se, että ne ovat pääosiltaan ns. ”vaatimattomampia” niin kentän kuin fasiliteettienkin osalta ja toiminta ei ole niin laajaa. 54 reikäisiä taas ei ole kuin Pikkula niin siltä osin ei paljon kannata vetää erityisiä johtopäätöksiä. Se, mikä voisi selittää ”epälineaarisuuden” tai ”epäloogisuuden” reikäkohtaisen liikevaihdon alentumiseen 18r->27r ja jälleen nouseminen 27r->36r, olisi että ehkä tuo 18r-27r siirtyminen tapahtuu useimmin ilman osakeanteja, ts. ei välttämättä lisätä vastikkeen maksajia lainkaan tai ainakaan samassa suhteessa?? Ja vastaavasti kun mennään täyteen 2x18r systeemiin, niin silloin tyypillisesti viimeistään tehdään osakeanteja?? No, tätä on mielenkiintoista analysoida tarkemminkin.

    Niin tai näin, jos nyt jostain syystä halutaan nimenomaan tuota liikevaihtoa ja reikien lukumääriä vakavamminkin analysoida, niin nämä pelkät liikevaihtoluvut ilman niiden tarkempia erittelyjä eivät juuri paljon kerro noiden em. johtopäätösten lisäksi. Kun vertaillaan kenttien välillä, vähintään pitäisi purkaa liikevaihto hoitovastiketuloihin (olennaista olisi myös tietää vastikkeen maksajien määrä), mahdollisiin tuloutettuihin rahoitusvastikkeisiin, kentän käyttökorvauksiin (=gf+vastaavat tulot), pelaamista suoraan palveleviin tuloihin (range, mahdollinen opetustoiminta jos yhtiöllä jne.) ja muihin tuloihin (sponsorit, ravintola, vuokratulot, mainostulot jne.). Ja sitten kun vielä sama tehdään menopuolella ja lisätään kuvioon tase-tietoja, ollaankin melkein jo due diligenssin puolivälissä ….

    PG:
    Ehkä suuret erot kenttäyhtiöiden liikevaihdoissa/18r antavat aiheen kysyä, miksi ne erot ovat niin suuret. Jos asia selviää, siitä voi olla hyötyä vastattaessa kysymykseen ’millainen malli nykyisen tilalle’.

    Voisiko (yksi) selitys liikevaihtoeroihin olla että oy ja ry jakavat tulot (ja menot) eri tavoin eri kentillä.

    PG

    Nips

    PG:
    Ehkä suuret erot kenttäyhtiöiden liikevaihdoissa/18r antavat aiheen kysyä, miksi ne erot ovat niin suuret. Jos asia selviää, siitä voi olla hyötyä vastattaessa kysymykseen ’millainen malli nykyisen tilalle’.

    Voisiko (yksi) selitys liikevaihtoeroihin olla että oy ja ry jakavat tulot (ja menot) eri tavoin eri kentillä.

    Ei, sillä mukana tarkastelussa ei ole ollut lainkaan ry-kenttiä. (Lähteestäni Asiakastieto.fi ei niitä ollut saatavilla).

    P.S. Ymmärsin vasta Eikan viestin jälkeen, mitä tarkoitit. Voihan tuo olla yksi syy.

    PG

    Nips

    PG:
    Ehkä suuret erot kenttäyhtiöiden liikevaihdoissa/18r antavat aiheen kysyä, miksi ne erot ovat niin suuret. Jos asia selviää, siitä voi olla hyötyä vastattaessa kysymykseen ’millainen malli nykyisen tilalle’.

    Voisiko (yksi) selitys liikevaihtoeroihin olla että oy ja ry jakavat tulot (ja menot) eri tavoin eri kentillä.

    Ei, sillä mukana tarkastelussa ei ole ollut lainkaan ry-kenttiä. (Lähteestäni Asiakastieto.fi ei niitä ollut saatavilla).

    ===========
    Nips taitaaa olla oikeassa tämä oy/ry kimppa voi jakaa liiketoimintojaan monella tavalla.
    Esimerkiksi Nevasgolfissa kenttäyhtiö toimii taustalla ja varsinainen toiminta tapahtyy ry: kautta.
    Taloustiedoista asiakastieto kertoo vain lyhyesti, että: ”Yrityksen taloustietoja ei ole saatavilla verkkopalvelustamme. Tämä voi johtua seuraavista syistä:
    Yritys on ei ole ilmoittanut taloustietojaan julkiseen rekisteriin.
    Yritys on kansainvälinen toimija, jonka taloustiedot ovat saatavilla sopimusasiakkaillemme.

    Golf Exclisive oy:n liikevaihto on vain 136 t€ vuonna 2015. Kyseessä on 27 reiän kenttä itäisellä Uudellamaalla.
    Tällä kentällä kenttäyhtiön liikevaihto on pieni, koska ry (Nevas Golf ry) pyörittää kentän toimintaa käytännössä

    Nips: Voisiko (yksi) selitys liikevaihtoeroihin olla että oy ja ry jakavat tulot (ja menot) eri tavoin eri kentillä.

    Tämäkin on yksi vaikuttava tekijä. Esim. kenttäyhtiö voi olla vuokranantajana ry:lle ja vuokratulot ovat osa yhtiön liikevaihtoa. Toisaalta yhtiö voi ostaa palveluita ry:ltä tai ulkoistaa toimintojaan ry:lle, esim. toimisto/caddiepalveluita jne.

    PG

    Uusimaalla siis mennään pitkälti 45k€/reikä tasolla 18 ja yli 18 reikäisillä kentillä, tosin tuo oli laskettu vain n. 75% otoksella.

    Mistäs sinä tuon 75% sait? Uudellamaalla on 29 oy-pohjaista kenttää, joissa on vähintään 18 reikää. Tarkastelusi kohteena oli 25 tällaista kenttää. 25/29 = 86%.

    Listoiltani puuttui Talma, Porvoo, Nevas ja Kotojärvi. Talman liikevaihto (1949674€) löytyi myöhemmin eri paikasta kuin muut -Talman kotisivuilta. Se nosti Uudenmaan mediaanin/18r 750 k€->784k€.

    Porvoon liikevaihdon (596000€) löysin vasta äsken, yhtiö oli Oy Porvoon Keskusgolf Ab, eikä Porvoo Golf Oy, kuten aluksi oletin. => Uudenmaan mediaani/18r putosi takaisin 750 000 euroon.

    Reikäkohtaiset liikevaihdot ovat Uudellamaalla nyt:

    18r: keskiarvo 44 k€, mediaani 42 k€;
    yli 18r: keskiarvo 45k€, mediaani 43 k

    Kotojärvestä en löytänyt tietoja. Nevaksen Golf Exclusiveineen jätin suosiolla väliin. (Olisiko Riverissä vastaava systeemi, kuin Nevaksessa?)

    Uudeltamaalta jouduttaneen tyytymään 27/29= 93% otokseen.

    Tuosta mitä muuta kirjoitit, olen kutakuinkin samaa mieltä. Itselleni olen selvittänyt juuri sen minkä halusinkin.

    @PG: kun viittasin 75% otokseen, sisällytin mukaan kokonaismäärään myös ry-kentät. Tässä on myös lisätty ketjun eläessä puuttuneita kenttiä, näistä tuo erotus. Yhtä kaikki, ollaan tilastossasi mielestäni hyvällä kattavuustasolla.

    PG

    Tässä Uudenmaan kenttien päivitys (18r tai enemmän).

    Taulukossa on kaksi uutta saraketta, ’Lvoitto 3v’ ja ’Omavar.’ Lvoitto 3v tarkoittaa liiketoiminnan tulosta €/1000 yhteensä kolmen viimeisen vuoden ajalta. Sen mediaani on -126 k€. Keskimäärin siis -42 k€ per vuosi. Omavar. on omavaraisuusaste. Mediaani erinomainen 88%.

    uusimaa1yuusimaa2y

    PG on kerännyt hyvää taustatietoa golfyhtiöistä, joka antaa hyvää perustetta perehtyä tarkemmin siihen, mistä erot johtuvat. Liikevoitto on jossain määrin hankala verrattava, koska siihen vaikuttaa yrityksen rakenne: omat/vuokrakiinteistöt, kulujako oy/ry, korjaustöiden aktivoinnit, ravintolan sopimukset, luottotappioiden kirjaaminen/ajoitus, jne.

    Keskustelu on kovasti hiipunut, vaikka nyt pitäisi tehdä jotain johtopäätöksiä – ilman niitä, taustamateriaalin kerääminen menee hukkaan. Liittyen alkuperäiseen avaukseen ”millainen malli nykyisen tilalle”, minä en löydä materiaalista mitään sellaista, mikä antaisi tukea näille johtopäätöksille. Jos esimerkiksi katsotaan liikevoitto-saraketta, jossa 4 yhtiötä erottuu joukosta: Vuosaari, Hirsala, Keimola ja Tapiola … voidaanko tästä tehdä jotain johtopäätöksiä ?? Eniten plussalla näyttävät olevan Pikkala ja Porvoo, yhdistääkö näitä jokin asia ?? Näkyykö pelioikeuden laajennukset (Kultakortti, PG/VG/GT-vaihto-oikeus) jotenkin luvuissa … ei minun mielestäni ??

    Osaako joku muu tehdä johtopäätöksiä tai edes perusteltuja arvauksia näiden perusteella?

    Putti-Possu: Liittyen alkuperäiseen avaukseen ”millainen malli nykyisen tilalle”, minä en löydä materiaalista mitään sellaista, mikä antaisi tukea näille johtopäätöksille.

    Ei niissä sellaista tietoa olekaan, vaikka onkin sinäsä mielenkiintoista luettavaa. Liikevaihdon osalta ne muutamat johtopäätökset, joita pystyi tekemään on tehty. Liikevoiton osalta vertailu on melko lailla hyödyntöntä (vaikka sekin kyllä sinänsä mielenkiintoista), koska pääsääntöisesti listan kenttien tuloista valtaosa muodostuu osakkaiden vastikkeista eivätkä ne ole voittoa tavoittelevia joten tähdätään nolla- tai negatiiviseen tulokseen, mitään järkeä ei olisi maksaa vastikkeita ja sitten vielä yhtiö veroa voitosta.

    Liiketoiminnan ”uusia” malleja joita täälläkin on mietiskelty voisi olla esim.:

    – nykyiseen osakasvastikemalliin pohjautuva, lähtökohtaisesti voittoa tavoittelematon malli, mutta lunastusvelvollisuuden käyttöönotolla ry-kentän suuntaan muuttuva eli mahdollistaa silti osakkaille luovutusvoittomahdollisuuden (malli ”Keimola” mutta toimivampi käytännön toteutus)

    – omistajilleen rahallisen tuoton tähtäämiseen perustuva malli, tuotto realisoituu joko osakasyrittäjä/yrittäjien työ- tai muun panoksen korvauksina ja/tai osinkoina ja/tai luovutusvoittoina (malli ”Vantaan Golfpuisto”)

    – ”hybridi”: tähdätään liikevoittoon, mutta perustetaan osakkaille tiettyja kentän käyttöön liittyviä erityisoikeuksia (malli ehdotettu ”Hirsala/Peuris”, jossa siis tosin ehdottettu myös fuusiota)

    – pidemmälle menevät kenttien väliset sopimus- tai kenttäyhtymämallit, joissa olennaisina elementteinä mm. paremmat mahdollisuudet kustannustehokkuuteen, toiminnan osien ulkoistamiseen niin haluttaessa ja pelaajille mahdollistetut paremmat pelaamismahdollisuudet

    Liiketoimintamallista pitkälti riippumatta kentillä lisäksi toteutettanee erilaisia pelaamisen määrään liittyviä tarkennuksia/muutoksia.

    Jos esimerkiksi katsotaan liikevoitto-saraketta, jossa 4 yhtiötä erottuu joukosta: Vuosaari, Hirsala, Keimola ja Tapiola … voidaanko tästä tehdä jotain johtopäätöksiä ?? Eniten plussalla näyttävät olevan Pikkala ja Porvoo, yhdistääkö näitä jokin asia ??

    Ongelma tässä on varmasti se, että harva tuntee useampaa kenttää tarkemmin.
    Ehkä analyysi pitäisikin kohdistaa kentittäin ja hakea niistä piirteitä jotka selittää asiaa. Näistä voisi sitten ehkä löytää yhteisiä piirteitä.
    En tunne kyseisiä kenttiä tarkemmin, mutta julkisesti esitettyjen tietojen perusteella seuraavaa:
    Porvoossa on käsittääkseni omistajuus keskittynyttä, eli omistajan tahtotila ehkä näkyy selvemmin (tarkoitan vaatimusta tehokkaamasta taloudenpidosta).
    Paltamo Golf on myös sama tilanne. Tulos on tosin viime vuodelta hiukan tappiolla. Kulut ovat kuitenkin maltilliset kun huomioi, että kenttä on kuitenkin premium-kenttä.
    Pikkalassa on myös suuri omistaja, mutta en tiedä kuinka paljon hän käyttää ”ison omistajan valtaa”.

    Espoon Golfseura EGS:

    Enää ei tarvitse jonottaa jäseneksi pääsyä, vaan otamme uusia jäseniä heti ja vieläpä edullisin ehdoin. Yhdistyspohjaisena seurana jäsenyys on riskitön eli osakkeenomistukseen liittyviä riskejä ei ole. Liity ja maksa jäsen- ja haluamasi pelimaksu. Siinä kaikki!

    Perinteinen ry-malli vastaa aika hyvin tämän päivän tarpeisiin ja jos vielä tuotteistusta (”Haluamasi pelimaksu”) sekä markkinointi toimii, pk-seudun pakkovastike-kentille tulee entistä enemmän paineita.

    Niille, jotka väittävät, ettei nykyisessä markkinatilanteessa pysty toimimaan ilman pakkovastiketta, niin …

    PG

    Haaamu:
    – nykyiseen osakasvastikemalliin pohjautuva, lähtökohtaisesti voittoa tavoittelematon malli, mutta lunastusvelvollisuuden käyttöönotolla ry-kentän suuntaan muuttuva eli mahdollistaa silti osakkaille luovutusvoittomahdollisuuden (malli ”Keimola” mutta toimivampi käytännön toteutus)

    Käsittääkseni Keimolan malli toimii hyvin käytännössäkin. Kahden viimevuoden aikana yhtiö on lunastanut 11 osaketta. Lähde: Keimolan osakasluettelot.

Esillä 25 viestiä, 151 - 175 (kaikkiaan 286)
Vastaa aiheeseen: Millainen malli nykyisen tilalle

Etusivu Foorumit Yleistä Millainen malli nykyisen tilalle