-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Hirsalassa ei ole osakkailla pakkovastiketta ja pelioikeuksia on eri hintaisia. Ei kai budjetointi nyt niin mahdotonta ole. Monet isotkin yritykset ovat lopettaneet kokonaan sen homman ja päättävät tilanteen mukaan miten toimitaan. Jos tuo onnistuu tuhansien duunareiden firmoissa niin luulisi onnistuvan golf kentälläkin.
Tavoitteena olisi se, että vastike olisi vähitellen laskeva ja päätyisi lopulta joko 100€ tai nollaan, kun toivon mukaan ulkopuolisille myydyt pelioikeustuotteet korvaavat vastikemenetykset.
Aika utopistinen skenaario, joka lähtee siis siitä, että osakkaiden pelimäärät laskevat ja vapautuva kapasiteetti saadaan (kokonaan) myytyä ulkopuolisille korkeammalla hinnalla kuin mitä osakkaat ovat siitä aikaisemmin maksaneet.
Jään odottamaan, että näen tämän talousihmeen toteutuvan.
Jos tuo onnistuu tuhansien duunareiden firmoissa niin luulisi onnistuvan golf kentälläkin.
Mielenkiintoista. Onko sinulla kertoa esimerkki tai pari moisista firmoista? Tuntuu nimittäin aika oudolta, ettei yritys asettaisi minkäänlaisia myynti- ja kustannustavoitteita itselleen.
NimetönMielenkiintoista. Onko sinulla kertoa esimerkki tai pari moisista firmoista? Tuntuu nimittäin aika oudolta, ettei yritys asettaisi minkäänlaisia myynti- ja kustannustavoitteita itselleen.
On. Olin 20 vuotta sellaisessa töissä jossa kustannus ja investointibudjetoinnista luovuttiin kauan sitten. Myynnn tavoitteet on sitte toinen puoli. Niitä firmoja on muitakin. Mutta enpä taida tähän laittaa niitä.
Kirjaesimerkkejä tavanomaisesta vuosibudjetoinnista luopuneista ovat Handelsbanken (jo 1970-luvulla) ja Equinor (2005). Molemmilla kuitenkin paljon muita tiukkoja suoritusmittareita.
Molemmilla kuitenkin paljon muita tiukkoja suoritusmittareita.
Niin arvelinkin. Vuosibudjettihan on vain yksi mittari. Oudolta tosin edelleen tuntuu, että jokin yritys ei asettaisi kustannustavoitteita.
Muistaakseni suomalaisista yrityksistä Sinituote oli paljon julkisuudessa, kun luopui perusmuotoisesta budjetoinnista joskus 10 vuotta sitten. Talouslehtien mukaan tavoitetasona (onhan sekin jonkinlainen budjetti) oli edellisen vuoden vastaavan neljänneksen ylittäminen myynnissä ja alittaminen yksikkökustannuksissa. Vastaavia yrityksiä on monia muitakin, monet näistä luokassa 10 – 50 milj eur liikevaihdolla.
Rullaava ennustaminen on ollut käytössä jo pitkään firmoissa missä itse olen ollut töissä. Eli joka kuukausi lasketaan ebit-tasolle menneiden kuukausien osalta toteuma sekä tulevien kuukausien ja vuosien osalta ennuste.
Onhan tässäkin mallissa toki vuositason (esim kuluva +2) tavoitteen asetanta, mutta oleellista on että tehdään korjaavia toimenpiteitä nopeammalla syklillä ja verrataan kuukausittain toimenpiteiden vaikutusta edelliseen ennusteeseen.
Budjetista puhuttaessa erillistä budjettia ei tehdä vaan käytetään esim. tavoitteen asetannan hetken ennustetta.
Onhan tässäkin mallissa toki vuositason (esim kuluva +2) tavoitteen asetanta, mutta oleellista on että tehdään korjaavia toimenpiteitä nopeammalla syklillä ja verrataan kuukausittain toimenpiteiden vaikutusta edelliseen ennusteeseen.
Juu, näinhän on tehty iät ja ajat, perinteisen vuosibudjetin (= talousarvio) lisäksi on käytetty kuukausibudjetteja, ja kvartaalitalouden alkaessa korostua myös kvartaalibudjetteja. Täytyyhän myynti- ja toimitusjohtajilla jotain hommaa olla, kun tutkailevat toteumia ja miettivät miten saada henkilöstöstä vielä enemmän tulosta irti. Ilman isoa kasaa numeroita monella rivillä tuo ei onnistuisi 😀
Juu, näinhän on tehty iät ja ajat, perinteisen vuosibudjetin (= talousarvio) lisäksi on käytetty kuukausibudjetteja, ja kvartaalitalouden alkaessa korostua myös kvartaalibudjetteja.
Rullaava ennustaminen edellyttää talouden järjestelmiltä ja toimintamalleilta paljon että saadaan luvut kokoon ebit tasolle asti kuukausittain.
Isoin muutos on kuitenkin korvien välissä eli sen sijaan että lukittaudutaan vuosibudjettiin, rullavassa ennustamisessa käytetään aina parasta mahdollista ennustetta ja tehdään aktiivisesti korjaavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutusta.
Golf-yhtiöille kuitenkin riittänee perinteinen vuosibudjetointi sillä kauden aikana on aika vähän vaikutusmahdollisuuksia kun vastikkeista on päätetty ja kentän hoidon toimenpiteet edellä mennään. Yllätyksiin on hyvä olla puskuria tai lyhyt rahoitus kunnossa tai osakkaiden kanssa yksimielisyys ylimääräisten vastikkeiden perimisestä.
Onhan Golfyhtiöt varautuneet tulevan kauden yllätyksiin. Aina, kun talousarviota esitellään, joku kysyy, miksi poistot on mukana talousarviossa ? Niillä kerätään helposti 100 000 € arvioitujen kulujen lisäksi. Raha tulee tilille ja poistot lähtee vain kirjanpidossa. Kun näin menetellään, toimitusjohtajan stressi pysyy kestävyyden rajoissa.
Olipa erikoinen tulkinta poistojen roolista, karumaa! Pitäisi ymmärtää tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelman yhteydet. No, monet eivät näitä yhteyksiä ymmärrä. Tuloslaskelmassa investoinnit ovat vain poistojen osalta. Jos poistot ovat esim. 400 000 euroa, on näiden vastaparina yleensä vastaavankokoiset investoinnit kentän koneisiin, sadetusjärjestelmän korjauksiin, täydellisiin greeniremontteihin. Yksinkertaistettuna poistot kuvaavat kentän, rakennusten ja laitteiden kulumista. Jos halutaan pitää edes entinen laatutaso, pitää tehdä kulumista korvaavat investoinnit. Ei välttämättä samana vuonna, mutta jos ei joku vuosi tehdä, niin seuraavana vuonna sitten isompi remontti.
Kentän korjauksiin ja remontteihin tehdään laskelmat tulevan kauden talousarvioihin ja kerätään sitä varten rahat.
Tämän lisäksi kerätään poistoihin varatut esim. tuo mainitsemani 100 000 €. Tarkistapa oman kenttäsi talousarvio, luulen että sieltä löytyy tämä sama tilanne.Enpä ole koskaan kuullutkaan, että poistoista tippuisi rahaa tilille tai että niitä varten kerättäisiin rahaa. Investointeihin osoitetaan ja joskus erikseen kerätäänkin todellisia varoja, mutta poistot ovat kirjanpidollisia ja niillä pienennetään voittoa. Näin olen asian ymmärtänyt ja näin on toimittu taloyhtiössämme, koskapa emme halua maksaa veroja aivan turhanpäiten. Kurkkasin mielenkiinnosta kotikenttäni talousarvion vuodelle 2021 eikä siinä ainakaan ollut kerätty rahaa poistoihin. Sen sijaan poistot / arvonalenemat oli kirjattu talousarvioon, kuten käsittääkseni tapana on.
NimetönInvestointiin pitää hankkia rahaa. Enpä tiedä rahoittavatko pankit ainakaan vuokramaalla toimivia tyhjätaskukenttiä vai tuleeko rahat vaan osakkaiden taskusta tai muuten kerättynä. Myyjää kiinnostaa vain raha, ei välitä pätkääkään kenenkään poistoista. Investointi jaetaan poistoilla usealle vuodelle kirjanpidossa. Ei yleensä pidemmäksi aikaa kuin investoinnin käyttöikä on. Kai sitä voi tehdä miten vaan jos haluaa.
Suunnitelmanmukaiset poistot eivät liity verotukseen vaan kuvaavat kentän ja sen osien kulumista. Poistoilla ei myöskään ”pienennetä” voittoa, vaan ne ihan oikeasti edustavat kentän kulumisen kustannusta. Näitä poistoja vastaavat investoinnit pitää tehdä säännöllisesti, että kenttä pysyy kunnossa. Rahoitusmielessä poistoihin ei kerätä rahaa, vaan raha kerätään poistoja vastaaviin investointeihin.
Yhtiön tuloslaskelmasta kuitenkin selviää, oliko tulos poistojen jälkeen 0 ( tai positiivinen) vai tappiolla. Jos jäi tappiolle, rahaa investointeihin ei ole kerätty ja syntyy rahoituksellista korjausvelkaa, joka rasittaa osakkeen arvoa samalla tavoin kuin tulevat ja rahastoimattomat korjaustarpeet taloyhtiöissä. Tämä on valitettavan usein tilanne golfyhtiöissä. Kun sitten investointeja pitää tehdä, mennään osakkaan kukkarolle pyytämään rahoitusvastiketta, ja taas rasitetaan osakkeen arvoa.
Tausta-ajatuksena lienee ideologinen ihanne ikuisesta osakkeenpmistajasta, jolloin ei ole merkitystä milloin osakas maksaa investoinnit. Kun moni osakas ei kuitenkaan enää itse pelaa, pitäisi yhtiön vuotuiset maksut ja sitä kautta myös pelioikeuksien vuokrauksen hinta mitoittaa kattamaan paitsi vuotuiset hoitokulut myös korvausinvestointitarpeet. Tämän ymmärtämäinen tuntuu olevan täysin mahdoton ajatus golf-yhtiöissä. Joskus jopa omassa typeryydessä vedotaan yhtiöjärjestykseen, jonka mukaan vuotuiset hoitokulut katetaan hoitovastikkeella mutta investoinnit rahoitusvastikkeella.
Niin kauan kun syntyy rahoituksellista korjausvelkaa, ei golf-osakkeen arvot nouse. Tämä on pelkkää matematiikkaa, jolla voidaan osoittaa mninkä tahansa arvopaperin arvo. Tulevat vastuut ylittävät tulevat hyödyt. Hyötyjen nykyarvohan on todettu olevan 0 ihan KHO:n päätöksellä, koska pelioikeudesta joudutaan maksamaan vastike, ja muutkin kuin osakkaat pääsevät samalla hinnalla pelaamaan. Puhumattakaan siitä, että usein osakkeenomistamisella ei edes saa muita etuja, joilla olisi taloudellista tai muuta arvoa.
Suunnitelmanmukaiset poistot eivät liity verotukseen vaan kuvaavat kentän ja sen osien kulumista. Poistoilla ei myöskään ”pienennetä” voittoa, vaan ne ihan oikeasti edustavat kentän kulumisen kustannusta.
Asianhan saa selittää miten haluaa, mutta vilkaisu kenttäyhtiön taseeseen kertoo, että ilman (kirjanpidollisia) poistoja yhtiön liikevoitto olisi turkasen suuri ja verottaja olisi käsi ojossa hakemassa omiaan. Taloyhtiössä (ainakin meidän) puolestaan tilikaudelta kertynyt voitto yleensä siirretään voitto-/tappiotilille, mutta jos siellä ei enää ole tappiota, josta vähentää, niin ryhdytään käyttämään poistoja kattamaan tuo voitto. Edelleen tällä halutaan välttää verojen maksaminen.
Ehkä minä ymmärrän tämän liian maanläheisesti enkä osaa käyttää hienoja termejä, mutta näin asia nähdäkseni käytännössä menee.
Klubipelaaja kirjoitti hyvin. Kenttään käytetyt KAIKKI huolto- korjaus ja muut toimenpidekulut hoitovastikkeeseen ja vain
rakennusten ostot tai rakentamiset rahoitusvastikkeeseen. Tämä, mikäli osakeyhtiölaki sen sallii, pitäisi hoitovastikkeen oikealla
tasolla.KL!, nyt taisi käydä niin, ettet ymmärrä maanläheisesti etkä muutenkaan. Poistoja ei tehdä sen takia, että ”liian hyvä” tulos saadaan huonommaksi. Poistot edustavat kentän eri osien ja kaluston teknistä kulumista ja sen kustannusvaikutusta. Kentän ylläpitäminen asiallisessa kunnossa edellyttää poistojen suuruisia tai inflaation vuoksi poistoja suurempia investointeja joko vuosittain tai pidemmän ajankuluessa.
Se että vuotuisilla vastikkeilla ja muilla pelimaksuilla ei kateta poistoja aiheuttaa virheellisen hintamielikuvan pelaamisen kustannuksista. Samalla syntyy osakkeeseen liittyvää taloudellista korjausvelkaa, joka rasittaa osakkeen arvoa.
Taloyhtiöt ovatkin sitten ihan oma juttunsa.
KL: Asianhan saa selittää miten haluaa, mutta vilkaisu kenttäyhtiön taseeseen kertoo, että ilman (kirjanpidollisia) poistoja yhtiön liikevoitto olisi turkasen suuri ja verottaja olisi käsi ojossa hakemassa omiaan. Taloyhtiössä (ainakin meidän) puolestaan tilikaudelta kertynyt voitto yleensä siirretään voitto-/tappiotilille, mutta jos siellä ei enää ole tappiota, josta vähentää, niin ryhdytään käyttämään poistoja kattamaan tuo voitto. Edelleen tällä halutaan välttää verojen maksaminen.
Sen verran tilinpäätöksistä, että poistothan ovat viivästettyjä kulukirjauksia. Eli jos ei olisi poistoja, niiden sijalla tuloslaskelmassa vähennettäisiin suoraan investoinnit. Mutta, kun kirjanpidossa pyritään kohdentamaan kulut niiden vaikutusaikana, niin pitkävaikutteiset investoinnit aktivoidaan taseeseen ja kirjataan sitten poistoina vuosittain.
Jokainen voi laskea kuitenkin muutaman vuoden ajanjaksolla, paljonko on tulos ennen poistoja ja sitten vähentään siitä keskimääräiset korvausinvestoinnit. Toki täytyy ottaa huomioon erikseen, jos on tehty poikkeuksellisen suuria laajennusinvestointeja. Mutta esimerkkinä rakennuksille tehtävät korjaukset ja kentänhoitokoneiden korvausinvestoinnit, jotka ovat siis välttämättömiä kattaa jotenkin.
Jotta ymmärtäisin tämän asian oikein, niin pari maanläheistä kysymystä.
– Poistot eivät ole rahaa, jonka voisi johonkin käyttää, vaan kirjanpidollinen toimenpide. Oikein vai väärin?
– Poistot pienentävät yrityksen liikevoittoa ja siten maksettavan veron määrää. Oikein vai väärin?
– Tilikaudelle voi tehdä poistoja ilman, että investoi mihinkään ko. tilikaudella. Oikein vai väärin?– Poistot eivät ole rahaa, jonka voisi johonkin käyttää, vaan kirjanpidollinen toimenpide. Oikein vai väärin?
Poistot eivät ole rahaa, eivätkä mitkään muut tuloslaskelman erät. Ne ovat kyseiselle tilikaudelle kohdistettuja tulo- ja kulueriä, joilla pyritään mahdollisimman hyvin kuvaamaan tilikauden toimintaa (niin tuottoja, kuluja kuin tulostakin. Eli vastaus on oikein (vaikkakin koskee yleisesti kaikkia kirjanpidon toimenpiteitä)
– Poistot pienentävät yrityksen liikevoittoa ja siten maksettavan veron määrää. Oikein vai väärin?
Oikein. Mutta jälleen on laajennettava vastausta siten, että kaikki kulut, jotka vähentävät tilikauden tulosta vähentävät siten veron määrää (ellei kyseinen erä ole vähennyskelvoton tai tulos muutoinkin pakkasella)
– Tilikaudelle voi tehdä poistoja ilman, että investoi mihinkään ko. tilikaudella. Oikein vai väärin?
Tilikauden poistot perustuvat nykyisin poistosuunnitelmaan, joka arvioi kunkin aktivoidun investoinnin tuotannollistaloudellista käyttöikää. Mutta koska poistot ovat viivästettyjä kulukirjauksia, niin kuluvan kauden investoinneilla ei ole juurikaan vaikutusta kyseisen kauden poistoihin, mutta toki vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä. Oikein siis sikäli, että poistot eivät juurikaan liity ko. kauden investointeihin, mutta useamman tilikauden tarkastelussa ne ovat kiinteästi toisiinsa sidoksissa.
Aikaisemmin oli suurempia vapauksia ”kikkailla” poistomäärillä, mutta nykyisin on tosiaan käytössä SUMU-poistot, jotka siis perustuvat poistosuunnitelmaan. Siten vuosittainen tuloksen mukaan pelaaminen ei ole enää liiketoiminnassa mahdollista.
Olennaista on siis tarkastella sitä, miten paljon investoidaan ja suhteuttaa sitä tehtyihin poistoihin, jolloin näkee helpommin, mihin nuo poistot ja investoinnit suhtautuvat toisiinsa. Mikäli poistot ovat säännönmukaisesti investointeja suuremmat, voi yhtiökokouksessa kysyä, että huolehditaanko meillä riittävästi kentän, rakennusten ja kaluston kunnossapidosta ja korvausinvestoinneista. Mikäli taas poistot ovat pienemmät kuin investoinnit, voi kysyä, millä nämä suuret investoinnit on tarkoitus rahoittaa pitkällä tähtäimellä.
– Poistot eivät ole rahaa, jonka voisi johonkin käyttää, vaan kirjanpidollinen toimenpide. Oikein vai väärin?
– Poistot pienentävät yrityksen liikevoittoa ja siten maksettavan veron määrää. Oikein vai väärin?
– Tilikaudelle voi tehdä poistoja ilman, että investoi mihinkään ko. tilikaudella. Oikein vai väärin?– Poistot on kirjanpidossa tehtävä ”kulukirjaus” aikaisemmin tehdystä investoinnista. Raha on siis jo käytetty investointia tehdessä, ei sitä ole olemassa missään uudelleen käytettäväksi. Investointi kirjataan luluksi käyttön aikanansa, ei siis kerralla kuten esim. pienet hankinnat.
– Poistot pienentävät liikevoittoa. Mutta poistoja syntyy vaan jo tehdyistä investoinneista (samana vuonna, tai aikaisemmin tehdystä), jos poistamatonta hankintamenoa on jäljellä. Poistoja ei siis voi mistään ”keksiä” kirjanpitoon. Poistoja ei myöskään voi jättää kokonaan tekemäättä, tiettyä joustoa koska mitäkin ja miten voidaan poistaa kirjanpitolaissa kyllä on.
– Tilikaudella voi tehdä poistoja ilman ko.tilikaudella tehtävää investointia (ja pakkokin tehdä) mikäli poistamatonta hankintamenoa aktivoiduista investoinneista on vielä jäljellä.En tiedä, selvensikö yhtään…
Eri golfyhteisöillä lienee erilaisia käytäntöjä siitä, minkälaisia ja miten suuria korjauksia ja perusparannuksia kirjataan toimenpidevuoden kuluiksi sen sijaan että ne aktivoitaisiin taseeseen poistettavaksi tulevina vuosina. Verottaja voi puuttua, jos merkittävän korjaus- tai parannusoperaation kustannus kirjataan heti kuluihin ja siten alentamaan kyseisen vuoden voittoa. Tärkeää on johdonmukainen toiminta niin, ettei eri vuosina noudateta kovin erilaisia kirjaamiskäytäntöjä.
Tässä on nyt asiallisia kirjanpitoluentoja pidetty laajalla rintamalla, joten tuo poistojen merkitys lienee selvä. Eivät ole siis mitään fiktiivisiä kuluja vaan aiempien investointen hankintamenon jaksotusta suunnitellulle pitoajalle. Poistojen ja investointien suhteesta vielä sen verran, että golf-kentän, joka ei laajenna tai rakenna mitään uutta, pitää esittää poistojen jälkeen vähintään 0 tulos, jotta korvausinvestointeihin on varauduttu pelikauden aikana kerätyillä maksuilla.
Virittelin taannoin keskustelua golf-kentän eri osien pitoajoista amerikkalaisen suosituksen pohjalta. Löytynee vielä tästä palvelusta. Siitä voi arvioida oman kentän suunnitelmia suhteessa kunkin osan tekniseen käyttöikään nähden.
-
JulkaisijaArtikkelit