-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Suunnitelman mukainen investoinnin poisto on kuitenkin säädetty laissa. Ei se mikään golf kenttien kunnon mittari ole. Eikä poistoa voi tehdä ilman investointia, hatusta vaan vähennettäisiin verojen maksuja. Olisi aika kätevää.
Hassu aihe.
Möllikkä, on toki Kirjanpitolaissa määrätty, että käyttöomaisuuden hankintameno poistetaan suunnitelman mukaan.Sen sijaan itse suunnitelman voi kukin kirjanpitovelvollinen itse päättää. Kun poistot mitoitetaan kunkin esineen ja golf-kentän osan teknisen pitoajan mukaan, niin siinä tapauksessa ne kyllä kertovat kentän kunnosta. Jos siis tuloilla katetaan juoksevat vuosikulut ja poistot, niin siinä tapauksessa ollaan myös varauduttu korvausinvestointeihin kun niiden aika on.
.Sen sijaan itse suunnitelman voi kukin kirjanpitovelvollinen itse päättää.
No joo, mutta ei nyt kuitenkaan ihan miten vaan. Kyllä kirjanpitolaki ja hyvä kirjanpitotapa asettaa tälle itse päättämisellw aika tiukat raamit
Tällä palstalla usein esitetään melkoista hölynpölyä. Tämä poistoasia nyt ei varsinaisesti edes tänne kuulu, mutta kun asiasta halutaan keskustella , niin pakko on pahimmat väärinymmärrykset korjata.
Kirjanpitolautakunta on aiheesta antanut ihan oman ohjeen, joka löytyy ”https://kirjanpitolautakunta.fi/-/suunnitelman-mukaiset-poist-1” tällä haulla. Halukkaat voivat sieltä lukea lisää.
3.1.1 Poistoajan pituus
”Pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot tulee poistaa vaikutusaikanaan. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa. Pysyvien vastaavien hankintameno jaksotetaan poistoina kuluksi pääsääntöisesti hyödykkeen koko taloudelliselle pitoajalle. Taloudellisen pitoajan päätyttyä on hyödykkeen hankintamenon oltava kokonaan poistettu mahdollista jäännösarvoa lukuun ottamatta.
Hyödykkeen taloudellinen pitoaika riippuu hyödykkeeseen liittyvistä tulonodotuksista. Taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona pysyvän vastaavan hyödykkeen ennakoidaan hyödyttävän kirjanpitovelvollista tuloa tuottamalla.
Hyödykkeen taloudellinen pitoaika on yleensä lyhyempi kuin sen tekninen pitoaika, joka riippuu hyödykkeen teknisestä käyttökelpoisuudesta kirjanpitovelvollisen harjoittamassa toiminnassa.
Pysyvien vastaavien hyödykkeen taloudellisen pitoajan ja myös poistoajan määrittely tulee tehdä kirjanpitovelvollisen yksilölliset olosuhteet huomioon ottaen. Poistoaika määritellään siten, että se vastaa kirjanpitovelvollisen omaa suunnitelmaa ja odotusta taloudelliseksi pitoajaksi. Hyödykkeiden taloudellisten pitoaikojen määrittelyssä voidaan käyttää apuna kokemusperäisiä tietoja vastaavien hyödykkeiden taloudellisista pitoajoista kirjanpitovelvollisen omassa toiminnassa tai saman toimialan muiden kirjanpitovelvollisten toiminnassa. Taloudellisen pitoajan määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden periaatetta.”
3.2 Poistomenetelmä
”Suunnitelmapoistoilla seurataan pysyvien vastaavien hyödykkeen tulontuottamiskyvyn vähenemistä. Tämä puolestaan riippuu usein joko hyödykkeen käytön määrästä tai ajan kulumisesta taikka molemmista näistä tekijöistä.
Suunnitelman mukainen poistaminen edellyttää hyödykkeiden hankintamenon kirjaamista ennalta laaditun suunnitelman mukaan järjestelmällisesti kuluksi. Poistot tulee tehdä suunnitelman mukaisesti tilikauden tuloksesta riippumatta. Suunnitelmapoistoja ei siten voida pienentää toteutuneen tuloksen jäädessä jonakin tilikautena ennakoitua vähäisemmäksi.
Suunnitelmapoistot voidaan laskea useilla erilaisilla menetelmillä. Poistomenetelmä voi perustua tuottojen tai käytön mukaiseen menetelmään. Tulevaisuuden ennakointiin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi joudutaan usein soveltamaan kaavamaisia, ajan kulumiseen perustuvia poistomenetelmiä. Poistosuunnitelman laatiminen ja myöhempi tarkistaminen edellyttävät aina tapauskohtaista arviointia. Monissa tilanteissa useampikin eri poistomenetelmä ja –peruste ovat sallittuja edellyttäen, että valittu menetelmä johtaa hyödykkeen poistamiseen vaikutusaikanaan.
Erilaisten pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenojen poistamiseen käytetään niiden tuottojen kertymisen kannalta johdonmukaista poistomenetelmää. Suunnitelmapoistojen perusteeksi ei saa valita sellaista poistomenetelmää, jonka soveltaminen johtaisi selvästi hyödykkeen tulontuottamiskyvyn vähenemistahdista poikkeavien poistojen tekemiseen.Kun pysyvien vastaavien hyödykkeen tulontuottamiskyvyn väheneminen riippuu pääasiassa hyödykkeen käytön määrästä, voidaan soveltaa käytön mukaista poistomenetelmää. Tällöin ennakoidaan hyödykkeen käytön määrä sen koko taloudelliselta pitoajalta ja tehdään kunkin tilikauden poisto suhteellisesti tilikaudella toteutuneen käytön määrän perusteella. Pysyvien vastaavien hyödykkeen käyttötarkoituksesta riippuen käytön määrää voidaan mitata käynnissäoloajalla (esimerkiksi konetunnit), suoritusyksiköllä (esimerkiksi ajokilometrit) tai suoriteyksiköllä. Viimeksi mainittua vaihtoehtoa sovelletaan niin sanottuna substanssipoistomenetelmänä esimerkiksi suunnitelmapoistojen tekemiseen sellaisen maa-alueen hankintamenosta, josta irrotetaan vähitellen maa-ainesta valmistukseen tai sellaisenaan luovutettavaksi.
Kaavamaisiin poistomenetelmiin kuuluvat mm. tasapoistomenetelmä ja etupainoinen eli degressiivinen poistomenetelmä. Degressiivinen poisto voidaan laskea joko alkuperäisestä hankintamenosta jatkuvasti pienentyvänä prosenttiosuutena tai hankintamenon kulloinkin poistamatta olevasta osasta saman poistoprosentin mukaan (jäännösarvomenetelmä).
Poistomenetelmä voi olla myös erilaisten kaavamaisten poistomenetelmien yhdistelmä. Suunnitelmapoistot voidaan tehdä esimerkiksi siten, että pysyvien vastaavien hankintamenosta tehdään ensin degressiivisiä poistoja, joista siirrytään tasapoistoihin siinä vaiheessa, kun degressiivinen poisto on vastaavaa ennakoidun pitoajan mukaista tasapoistoa pienempi.
Takapainoisten eli progressiivisten poistojen tekeminen on mahdollista silloin, jos pysyvien vastaa-vien ennakoidaan tuottavan tuloa pitoajan alkupuolella selvästi vähemmän kuin sen loppupuolella. Takapainoisten poistojen perusteena voi olla esimerkiksi se, että pysyvien vastaavien hyödykkeen käyttö jää sen pitoajan alkuvuosina vähäiseksi. Pitoajan seuraavien vuosien tulojen riittävyyden hyödykkeen hankintamenon kattamiseen on kuitenkin tällöin oltava kohtuullisella varmuudella ennakoitavissa.”
2.4 Jäännösarvo
”Suunnitelmapoistoina kirjataan kuluksi pysyvien vastaavien hankintamenon ja ennakoidun jäännösarvon erotus. Jäännösarvo voidaan määritellä esimerkiksi samanlaisen mutta pitoaikansa lopussa olevan pysyvien vastaavien hyödykkeen todennäköisen luovutushinnan perusteella. Jäännösarvon määrittelyssä noudatetaan varovaisuuden periaatetta. Jäännösarvon ennakointivaikeuksien vuoksi voidaan suunnitelman mukaisten poistojen perustaksi ottaa myös hyödykkeen koko hankintameno edellyttäen, ettei hyödykkeen ennakoitu jäännösarvo ole olennainen sen hankintamenoon nähden.”
Kyllä näiden perusteella kirjanpitovelvollisella on suhteellisen suuri vapaus valita kullekin poistokohteelle oman tilanteeen mukainen poistoaika.
No johan täällä lähtenyt keskustelu vähän alkuperäisistä uomistaan, vaikka sinäänsä hyvää dialogia!
Huomasin tänään aamupalalla, että oli juttua tästä golfosakkeesta ihan Helsingin Sanomissa. Herran lykkyä!
-
JulkaisijaArtikkelit